Kiinnostukaa enemmän yritysten tarpeista: Työelämän ammattilaiset tarvitsevat räätälöidympää koulutusta eivätkä koulutusputkia

Leena Pöntynen

Kiinnostukaa enemmän yritysten tarpeista: Työelämän ammattilaiset tarvitsevat räätälöidympää koulutusta eivätkä koulutusputkia

11.1.2021 klo 15.32 |
Leena Pöntynen

Työelämän suuri murros sai viime vuonna kovan kirittäjän koronapandemiasta, joka vauhdittaa yhteiskunnan digitalisaatiota entisestään. Työtehtävät edellyttävät uutta osaamista ja samaan aikaan muutokset ovat niin laajoja ja nopeita, ettei niihin voi vastata pelkästään nuorten koulutusta uudistamalla. Osaamisen uudistumista tarvitaan kaikilla koulutustasoilla.

Joulun alla valmistui parlamentaarisen ryhmän linjaus jatkuvan oppimisen uudistamiseksi. Ensisijaisena tavoitteena uudistuksen valmistelussa oli muodostaa jatkuvan oppimisen pitkäjänteiselle kehittämiselle yhteinen tahto ja pohja sekä linjata kehittämistoimia keskeisillä osa-alueilla. Kehittämistoimia nimettiinkin rutkasti, yhteensä 27 kappaletta.

Yritykset tunnistavat jo nyt osaavan työvoiman löytämisen yhdeksi suurimmista kasvunsa esteistä.

Me Teknologiateollisuudessa olemme muistuttaneet koko uudistuksen valmistelun ajan, että jatkuvan oppimisen uudistuksen tulee pystyä vastaamaan yritysten osaamistarpeisiin joustavasti, ketterästi ja ennakoiden. Näin varmistamme, että koulutus kohdentuu sinne, missä tärkeimmät osaamistarpeet ovat.

Yritykset ovat valmiita ottamaan vastaan osaamistason nostamisen haasteen. Teknologiayritykset nostavat osaamisen tärkeimmäksi kilpailutekijäkseen: yrityksellä joko on sen kriittisesti tarvitsemaa osaamista tai jos sitä ei ole, se jää kehityksen kelkasta. Yrityksillä onkin halukkuutta hankkia osaamista, mutta koulutuksenjärjestäjien tarjonta on usein hankalasti löydettävissä eikä aina vastaa yritysten tarpeisiin.

Pirkanmaalaisen konepajan toimitusjohtaja kuvasi ongelmaa minulle näin:

”Yrityksessä on töissä 50 koneistajaa ja 3 työnjohtajaa. Tarvitsemme joustavia ja ketteriä koulutusohjelmia, joissa koneistajat voivat syventää osaamistaan kappaleenvaihtajatasolta itsenäisen osaajan tasolle ja siitä eteenpäin ohjelmoijatasolle. Kaikkien ei tarvitse kulkea koko polkua, mutta jokaisen tulee oppia jatkuvasti uutta tuotannon digitalisoituessa ja automatisoituessa. Onnistuimme kuitenkin löytämään tarjonnasta vain koulutusta, jossa opiskellaan työnjohtajaksi.”

Pirkanmaan esimerkki kuvaa hyvin koulutusjärjestelmämme pulman: yritysten näkökulmasta nykyinen koulutustarjonta lähtee siitä, että yksilö joko laitetaan putkeen, jossa mennään tasolta nolla tasolle maksimi tai sitten ei laiteta. Yritys ei tarvitse 50:tä uutta työnjohtajaa, mutta se tarvitsee 50 ajan hermolla olevaa koneistajaa, joilla on halu oppia ja kehittyä. Joillakin se kehityspolku voi toki johtaa myös työnjohtajatehtäviin.

Ongelma on tunnistettu myös jatkuvan oppimisen uudistuksessa. Jatkossa:

  • Työpaikkojen ja osaamispalveluiden tarjoajien välistä yhteistyötä on tiivistettävä.
  • Työpaikkoja tulee tukea toimimaan entistä laajemmin oppimisympäristöinä ja on autettava synnyttämään uudenlaisia oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyömuotoja.
  • Oppilaitosten ja muiden palveluja tuottavien tahojen työelämäpalveluja tulee vahvistaa. Erityisesti pk-yritysten toimialakohtaisia tai aluekohtaisia verkostoja tulee kannustaa osaamisen kehittämistoimiin.

Tavoitteena tulee olla, että koulutusjärjestelmä tukee oppivaa työelämää kumppaneina, jatkuvassa vuoropuhelussa. Jatkuvan ammatillisen oppimisen ekosysteemi on yhteisö. Se muodostuu yritysten, työelämän ja yhteisöjen sekä ammatillisen koulutuksen toimijoiden yhteistyössä. Lisäksi se vastaa paikallisiin ja valtakunnallisiin työ- ja elinkeinoelämän osaamisen kehittämisen haasteisiin.

Teknologiateollisuus tarvitsee jatkossakin ammatillisia osaajia: 40 prosenttia uusista rekrytoitavista on suorittanut ammatillisen tutkinnon.

Ammatillisen koulutuksen sekä koko koulutusjärjestelmän tulee pystyä tarjoamaan jatkuvan oppimisen tarjontaa.

Peruskoulutusta on kehitettävä niin, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuu osaavia, alastaan innostuneita ja hyvin työllistyviä ammattilaisia. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen sekä koko koulutusjärjestelmän tulee pystyä tarjoamaan jatkuvan oppimisen tarjontaa, joka mahdollistaa näiden ammattilaisten jatko- ja täydennyskouluttautumisen syvempään oman alan ammatilliseen osaamiseen sekä valmistaa heitä korkeakoulupolulle ammattikorkeakouluun.

Sadat teknologiayritykset ovat jo solmineet kumppanuussopimuksia ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tätä työtä tulee laajentaa ja syventää, jotta suomalainen teknologiaosaamisen voi jatkossakin olla maailman huippua.

Lisätietoja:

Koulutusjohtaja Leena Pöntynen, puh. 040 1306 113
leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @leenapontynen