Kilpailijamaat karkaavat yhä investoinneissa – lisätään TKI-rahoitusta ja estetään sen romahdus ensi vuonna

Jaakko Hirvola pysty

Kilpailijamaat karkaavat yhä investoinneissa – lisätään TKI-rahoitusta ja estetään sen romahdus ensi vuonna

16.2.2022 klo 9.01 |
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola

Käännetään kurssi kohti kestävää teknologista edelläkävijyyttä. Saatetaan pikimmiten voimaan parlamentaarisen TKI-työryhmän esitykset. Samoin tulee varmistaa kiireellisesti, että uhkaamassa oleva TKI-rahojen romahdus ei toteudu ensi vuonna.

Suomalaisen työn tuottavuus on junnannut paikallaan yli vuosikymmenen: olemme menettäneet kilpailukykyämme esimerkiksi Ruotsiin verrattuna noin kymmenen prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit eivät ole aina kattaneet edes pääoman kulumista. Aineettomat investoinnit uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi ovat vähentyneet kolmanneksella 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen huippuvuosista.

Karuja faktoja. Näkyykö tunnelin päässä valoa?

Parlamentaarinen TKI-työryhmä teki joulukuussa erinomaisen ehdotuksen Suomen tutkimus- ja innovaatioinvestointien kasvattamiseksi julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Teknologiateollisuuden yritykset antoivat heti vahvan tukensa esitykselle.

Myös EK:n investointitiedustelu tammikuussa kertoo positiivisista näkymistä tälle vuodelle.  Teollisuuden kiinteät investoinnit ovat kasvamassa yli 20 % ja T&K-investoinnitkin 9 %.

Investointiaste on nousussa, mutta yhä jäämme jälkeen verrokkimaista.

Teollisuuden kasvunäkymät ovat lyhyellä tähtäimellä hyvät, ja investointiaste näyttää nousevan parhaalle tasolle sitten vuoden 2012. Silti jäämme yhä useita prosenttiyksikköjä jälkeen verrokkimaitamme.

Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että TKI-työryhmän esitykset myös toteutetaan. Työryhmän mukaan Suomeen tarvitaan TKI-rahoituslaki, jonka tavoitteena on turvata julkisten TKI-panostusten pitkäjänteinen kasvu vuoteen 2030 asti. Lisäksi tarvitaan laaja T&K-verovähennys, joka kannustaa yrityksiä lisäämään omia tutkimus- ja innovaatioinvestointejaan. Tavoitteena on saada lait hyväksyttyä eduskunnassa tämän vuoden syksyllä.

Ensi vuosi on julkiselle TKI-rahoitukselle erityisen haastava: vuoden 2023 TKI-määrärahat uhkaavat pudota merkittävästi nykytasosta. Hallituksen tulevaisuusinvestoinnit loppuvat, veikkausvoittorahoitus vähenee ja Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus samoin.

Vähintään nykyinen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen taso on kuitenkin turvattava myös ensi vuoden budjetissa. Julkisen talouden tasapaino edellyttäisi, että TKI-rahoitus järjestyisi velkaantumatta lisää – joko budjettikehyksen sisällä tai valtion omaisuutta myymällä. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi kuitenkin tinkiä TKI-rahoituksen tasosta.

Vuosi 2023 on erityisen haastava TKI-rahoitukselle.

On myös erityisen tärkeää saada uusi T&K-lisäverovähennys voimaan heti ensi vuoden alusta. Vähennyksestä tulee tehdä riittävän vaikuttava, jotta se toimii perustana ja ensimmäisenä askeleena kohti neljän prosentin TKI-tavoitetta. Ehdotamme malliksi pysyvää T&K-lisäverovähennystä kaikesta yrityksen omasta ja ostetusta tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta.

Julkisten investointien osuus kokonaisuudesta on kuitenkin vain kolmannes. Myös yrityksillä on paljon tehtävää, ja niiden investoinnelle tarvitaan kohde. Suomeen pitääkin saada enemmän ja entistä korkeatasoisempaa huippututkimusta yrityksille relevanteilla aloilla. Vähähiiliset teknologiat ja liiketoimintamallit, datatalous, tekoäly ja kiertotalous ovat avainsanoja. Tarvitsemme paljon lisää maailmanluokan huippuosaajia sekä julkiselle että yksityiselle puolelle, ja nopeasti.

Innovaatiopanostusten tuloksena syntyvät sitten tuotannolliset investoinnit – ne, jotka synnyttävät lisää työpaikkoja, korkean lisäarvon vientiä, verotuloja valtiolle ja hyvinvointia kaikille. Näitäkin investointeja pitää pystyä houkuttelemaan tarjoamalla kilpailukykyiset investointikannustimet. Niin kilpailijamaammekin tekevät.

Kyse on Suomen tulevasta hyvinvoinnista. Pystymmekö kääntämään kurssin takaisin kohti kestävää teknologista edelläkävijyyttä vai jatkammeko hiipumista ja putoamista pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukosta?