Kuinka miellämme laadun?
Pari viikkoa sitten vierailin eräässä yrityksessä, joka kovasti valitteli toimittajien laatua. Heidän mittausten mukaan toimittajien laatutaso vaihteli 88 % - 92 % välillä. Ensi katsomalta luvuthan ovat kouluarvosanalla mitattuna 9- eli joka tapauksessa kiitettäviä. Tyypillisiä virheitä ovat pintakäsittelyvirheet, valuviat, toimitusaikaviiveet. Kyseisellä yrityksellä ongelma ei ollut yksittäisen vaan useamman toimittajan kanssa.
Kyseisessä esimerkissä päästään sigma 1 –tasoon eli laatutasoon 88 %. Päästäkseen laatutasoon sigma 3 eli 99 % luotettavuuteen ero on jo huima. Kuitenkin käytännön elämässä sigma 3 taso tarkoittaisi sitä, että 7 tunnin sähkökatkos on joka kuukausi tai juon pilaantunutta vettä 15 min päivässä, lääkärit antavat 5000 väärää diagnoosia suurkaupungissa joka vuosi, 300 000 lasta putoaa lääkärin tai hoitajan käsistä vuodessa, Frankfurtin lentokentällä menee kaksi lentokoneen laskeutumista pitkäksi joka päivä tai Suomessa katoaa 51 000 sähköpostia joka tunti. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
Laatu lähtee oman toiminnan kuntoon laittamisesta
Autoteollisuudessa ja terveydenhuollon laitevalmistuksessa käytetään yleisesti laadun seurannassa PPM-lukua (Parts Per Million), jolla toimittajan suorituskykyä mitataan. Hyväksytyn toimittajan raja voi olla esimerkiksi PPM < 10 000. Autoteollisuudessa tämä ei riitä, sehän tarkoittaisi vähintään joka sadannen auton reputtamista lopputarkastuksessa ja korjaavia toimenpiteitä sekä mahdollisesti tuotantolinjan pysähtymistä. Mitä vaativampi tuotanto, sitä tiukemmat ovat PPM-rajat. PPM-vaatimus voi hyvinkin olla 10 tai alle.
Päästäkseen toimittajaksi alihankkijat käyvät läpi auditointiprosessit. Auditoinnissa tarkastellaan mm. yrityksen johtamista, tuotantoa, laadun hallintaa, taloutta, alihankinnan toteutusta, sitoutumista ja toiminnan tuloksia. Esimerkiksi laatuasioita tarkasteltaessa, auditointi voi sisältää; mitkä laatujärjestelmät ovat käytössä, miten sisäiset auditoinnit hoidetaan, miten reagoidaan poikkeavaan materiaaliin, miten korjaavat toimenpiteen tehdään ja dokumentoidaan, miten laatutarkastukset on suunniteltu ja toteutettu sekä miten jäljitettävyys on hoidettu? Kullekin kriteerille on määritetty hyväksytyn toimittajan rajat ja kehityspolku avaintoimittajaksi. Miten noustaan tasolta toiselle?
Laatu ei ole pelkästään lukuihin tuijottamista. Prosesseista on tehtävä sellaiset, että laatu syntyy. Laatu lähtee oman toiminnan kuntoon laittamisesta. Tuotesuunnittelussa ja tuotantoon viennissä määritetään perusasiat, kuten CTQ-osat (Critical to Quality), laatukriteerit ja –tarkastukset, prosessien validointi ja verifiointi jne. Tuotteen ja prosessin laadun rakentaminen vaatii paneutumista ja työtä. Työkalut ovat olemassa.
Alussa kuvattu esimerkki osoittaa, että ensin on laitettava omat prosessit kuntoon ja sitten on paneuduttava toimittajaverkostoon. Laadun tekeminen on yhdessä tekemistä; päämies – asiakastyötä, jota tehdään organisaation kaikilla tasoilla.
TKT Veli Matti Kuisma toimii johtavana asiantuntijana Teknologiateollisuudessa.
