Yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa

Ympäristöministeriö

kirjaamo@ym.fi 

 

LAUSUNTO SELVITYKSESTÄ YHDEN LUUKUN PERIAATTEEN TOTEUTTAMINEN YMPÄRISTÖASIOISSA

 

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa Yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa -raportista. Raportin laadinta on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Raportissa on tarkasteltu ympäristöllisten menettelyjen tavoitteita, soveltamisalan viranomaisratkaisuja, hankkeiden lukumääriä eri menettelyissä ja menettelyjen ajallista kestoa. Raportissa on verrattu nykytilaa ja eri vaihtoehtoja, joita ovat nollavaihtoehto, eri lupamenettelyjä koordinoivat vaihtoehdot, eri menettelyjä yhdistävä vaihtoehdot sekä menettelyjä ja aineellista oikeutta yhdistävä vaihtoehto. Raportissa ehdotetaan ratkaisuna eri toteutusvaihtoehtoja yhdistävä malli, jonka keskeisiä osia ovat menettelyjä yhteen sovittava oikeudellinen sääntely ja sähköisen asioinnin kehittäminen.

Yhden luukun malli rakentuu kolmen ydinmenettelyn varaan. Näitä ovat ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa-, maa-aineslain mukainen maa-aineslupa ja vesilain mukainen vesilupamenettely. Muut ympäristölliset menettelyt voitaisiin yhdistää näihin menettelyihin.

Yhden luukun mallin toteuttamisen lähtökohtana tulee olla asiakaslähtöisyys. Sähköinen asiointijärjestelmä on perusedellytys. Muiden valtion kehittämishankkeiden osalta tulee yhteistyötä vahvistaa.

Toiminnanharjoittajan tulee toimintaa aloittaessaan tai toiminnan muutosten yhteydessä tietää, mitä selvityksiä, lupia, ilmoituksia ja muita velvoitteita yritykseen kohdistuu. Velvoitteet eivät riipu yrityksen koosta. Valtaosa Teknologiateollisuuden yrityksistä ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Toiminnanharjoittajat eivät kuitenkaan pääsääntöisesti ole eri lakien ja velvoitteiden asiantuntijoita. Tiedon eri velvoitteista tuleekin olla saatavissa yhdestä paikasta ja nopeasti. Asiakaslähtöisyys tulee nostaa keskiöön kehitettäessä prosesseja kohti yhden luukun mallia. Asiakaslähtöisyys edellyttää paitsi toimivia prosesseja myös sähköistä lupakäsittelyä.

Yhden luukun asiakaslähtöinen luvitus edellyttää, että samaan aikaan kehitetään sähköinen lupajärjestelmä, joka kattaa kaikki viranomaiset, eri lupavaiheet, vaikutusarvioinnit ja valvonnan sekä toiminnanharjoittajan neuvonnan. Sähköisen asioinnin kehittäminen on nostettu esiin myös raportissa. Asiakaslähtöinen digitalisointi säästää aikaa ja resursseja. Samalla nopeutetaan ja helpotetaan yritysten investointien toteutusta merkittävästi ja mahdollistetaan uutta kasvua.

Toimivan ja tehokkaan sähköisen asioinnin lähtökohtana on yksi portaali eli palvelunäkymä, jonka kautta yritys voi asioida kaikkiin ympäristöön liittyvissä lupa-, ilmoitus- ja valvontamenettelyissä. Yritys toimittaisi kaikki hankkeeseen tai toimintaan sidotut "ympäristöllisiin" menettelyihin vaaditut tiedot tämän portaalin kautta. Yritys toimittaisi tiedot kerran portaalin kautta, jolloin se olisi kaikkien sitä tarvitsevien viranomaisten käytössä.

Koska tiedot olisivat viranomaisten yhteiskäytössä, tulee toimitettujen tietojen osalta varmistaa riittävä tietoturva. Viranomaisten omat järjestelmät, tietovarannot ja julkiset rekisterit tulee suunnitella yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi kansallista palveluarkkitehtuuria hyödyntäen ja rajapintojen avulla. 

Jo olemassa tai rakenteilla olevien viranomaisten järjestelmien käyttökelpoisuus, asiakaslähtöisyys ja yhteentoimivuus tulee varmistaa. Nykyisellään yritykset raportoivat tietoja useille eri viranomaisille. Raportista käy ilmi, että sekä tiedon tuottaminen eri lupa- ja muihin menettelyihin sekä valvontaan on hajanainen ja koordinoimaton. Eri lupavaiheet ovat eriaikaisia ja päällekkäisiä. Lisäksi menettelysäännöissä ja muutoksenhakuoikeus eroavat toisistaan. Viranomaisten tulisi poikkihallinnollisesti arvioida keräämänsä tiedon muoto ja tarve, jotta osittaisistakin päällekkäisyyksistäkin päästään eroon ja saavutetaan hallitusohjelman tavoite siitä, että tietoa kysytään vain kerran.

Sähköisen lupa-asioinnin visiona tulisi dataintensiivisessä yhteiskunnassa olla kehittää sitä ennakoivaan suuntaan. Esimerkiksi kun jonkin yrityksen voidaan havaita kohta mahdollisesti tarvitsevan lupaa tai luvanmuutosta, prosessi käynnistyisi taustalla tiedon keräämiseksi ja asian valmistelemiseksi ja yritykselle lähtisi kaikki relevantti tieto sekä liitännäiset asiat automaattisesti. Lisäksi, jos yrityksen prosessit voivat tuottaa tarvittavaa seurantadataa automaattisesti, sille on avattava liittymärajapinnat helpottamaan symbioottista yhteistyötä. Lisäksi sähköinen lupajärjestelmä tulee tehdä linjassa valtiovarainministeriön julkisia palveluita koskevien digitalisoinnin periaatteiden mukaisesti.

Suomessa luvan saanti kestää nykyisellään kauan ja vie paljon resursseja toiminnanharjoittajalta ja viranomaiselta. Ympäristönsuojelulain uudistuksen toisessa ja kolmannessa vaiheessa on pyritty löytämään keinoja keventää luvitusta sekä lyhentää käsittelyn kestoa. Keventämisen keinoina ovat muun muassa lupien siirtäminen ilmoitusmenettelyyn sekä määräaikaisista luvista luopuminen silloin, kun toiminnoissa ei tapahdu oleellisia muutoksia.

 

Yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa -raportti on laaja-alainen ja kattava oikeudellinen selvitys yhden luukun palvelun mukaisesta päätöksenteosta. Uusia ratkaisuja tulisi kokeilla laajassa yhteistyössä, jotta voidaan hyödyntää kokeiluista saatavat kokemukset ja tulokset jatkokehityksessä.

 

Raportissa esitetään, että ydinlakien mukaiset menettelyt koottaisiin yhteen, jolloin jatkossa tehtäisiin useiden päätösten sijaan yksi päätös. Tämä koskisi ympäristönsuojelulain, maa-aineslain ja vesilain mukaisia lupapäätöksiä, luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuksia sekä ympäristönvaikutusten arviointia. Tämä on kannatettavaa. Aluehallintouudistus luo tälle hyvän lähtökohdan.

Asiakaslähtöisyyden lisäksi painopisteen tulee olla prosessin johtamisessa (vaiheistus, aikataulut jne.) siten, että hankkeen luvat käsitellään ripeästi, yksityiskohtaisen substanssiharkinnan jäädessä kullekin viranomaiselle. Sähköinen järjestelmä saattaa turvata osan tästä. 

 

Muutos viranomaistoimintaan nykytilan ja yhden luukun palvelun välillä on suuri. Näin ollen järjestelmän kehittämisessä ja käyttöönottamisessa tulisi alusta alkaen kiinnittää huomiota uusien toimintatapojen ja yhteistyökulttuurin muodostumiseen. 

 

Ympäristöministeriön tulee jatkotyössä tehdä yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa, jotta työ menee linjassa aluehallintouudistuksen kanssa. Lisäksi tulee muiden valtion kehittämishankkeiden osalta tehdä yhteistyötä, jotta ei tehdä päällekkäisyyksiä.

Kemikaaliturvallisuuslakia sovelletaan vaarallisien kemikaalien ja räjähteiden käyttöön riskiperustein lähtökohdin. Järjestys lupahakemuksille on, että ensi haetaan ympäristölupa ja sitten kemikaaliturvallisuuslain mukainen lupa. Yhden luukun periaatteen mukaisesti näitä olisi luonteva yhdistää soveltuvin osin. Samoin REACH olisi luonteva yhdistää mukaan. REACHin käyttöturvallisuustiedotteessa arvioidaan käytön mukaista riskiä työterveyden kannalta (terveydelle tai ympäristölle vaarallinen aine), mutta osin myös ympäristöturvallisuuden kautta. KemiDigi – hanke toteutuessaan palvelee yhden luukun periaatetta ja myös siltä osin tulisi eri hankkeiden osalta varmistaa, että ne osaltaan sujuvoittavat prosessia.

Suurin osa jäteasioista on osana ympäristöluvitusta. Jätesääntely yhden luukun mallissa -liite keskittyy muihin kuin ympäristöluvituksen yhteydessä tapahtuvaan luvitukseen. Raportti tukee rekisteröintimenettelyn käyttöä (Mara, Masa), mikä osaltaan edistäisi kiertotaloutta.

 

Näemme hyvänä, että jätteiden kuljettamisessa satunnainen jätteiden kuljettaminen olisi jäterekisteröinnin ulkopuolella. Satunnaisuus olisi määriteltävä toiminnan laajuuden mukaan (ammattimaisuus vs. satunnaiset kuljetukset).

 

Ympäristönsuojelulaissa on määritelty rekisteröintimenettely ja ilmoitusmenettely, ehdotetut laaja ja kevyt ilmoitusmenettelyt sekä myös jätelainmukainen ilmoitus jätehuoltorekisteriin ja hakemus jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä. Tämä itse ympäristösuojelulakiin kuuluva kokonaisuus on sekava ja kaipaa selkeyttämistä.

 

Tietojärjestelmän osalta yrityksille on olennaista helppokäyttöisyys. Yhden kerran raportointi samasta asiasta riittää. Eri viranomaisilta tulee tieto olla tarvittavilta osin saatavilla toisille viranomaisille.

 

Yhden luukun malli mahdollistaisi, että lupa- ja ilmoitusasiat voidaan tuoda tarvittaessa samanaikaisesti päätöksentekoon. Ydinmenettelyt muodostavat rungon ja muut menettelyt (jätehuoltorekisteriin merkitseminen, jätteensiirtolupa, jätteenhyödyntämislaitoksen ennakkohyväksyntä, lannoitevalmistelain mukainen laitoksen hyväksyntä, sataman jätehuoltosuunnitelman hyväksyntä) liitetään siihen. Tämä on hyvä tavoite.

Jätehuollon tehtäviä ollaan siirtämässä kunnilta maakunnille (järjestämisvastuu ja omistus). Siltä osin kuin tämä mahdollistaa myös kehittyneempien järjestelmien ja teknologioiden käyttöönoton aluetasolla, tämä on kannatettavaa. Palvelutehtävissä tulee kysymys vastaan, mikä on optimaalisin toiminta-aluejako; nykyiset alueelliset jätelaitosten muodostamien kokonaisuudet eivät noudata maakuntarajoja.

 

Jossain määrin sekava tilanne on syntymässä, jos muut jätehuoltoa koskevat kehittämis-, luvitus- ja valvontatehtävät sijoitetaan valtion virastoon. Rajausta tarvitaan sen mukaan, meneekö luvitus osana ympäristölupaprosesseja ja mikä olisi paras taho edistämään tehokasta ja kustannustehokasta jätekäsittelyä. Kun valvontaa tehdään asiakasmaksuilla rahoitettavaksi, toiminnan kustannustehokkuuden tulee olla läpinäkyvää.

Kannatamme tiettyjen aineiden siirtämistä ilmoitusmenettelyyn:

- MARA- ja MASA-asetukset

- Valimohiekat tulee sisällyttää MARA-asetukseen

 

Kannatamme tiettyjen jakeiden määrittelyä ei-jätteeksi: 

- haitattomat maamassat

- luonnolliset tai luonnonmukaiset haitattomat ja vaarattomat ainekset

- tietyt tuhkat, lietteet, kuonat

 

Esitämme, että luotaisiin hallintomenettely, jossa toiminnanharjoittaja voi hakea jätteeksi päättymisstatusta.

 

Esitämme, että toiminnanharjoittaja voisi itse määritellä, ovatko sen tuotannostaan syntyvät sivujakeet sivutuotteita vai jätettä. Statuksen voi muuttaa ilmoitusmenettelyllä ilman uutta ympäristölupakäsittelyä, mikäli muutoksella ei ole haittavaikutuksia ympäristölle.

 

Kunnioittavasti

 

Johtaja