Mennäänkö teollisen datan käytännöissä sopiminen vai sääntely edellä? 

Jussi Mäkinen

Mennäänkö teollisen datan käytännöissä sopiminen vai sääntely edellä? 

14.11.2022 klo 9.25 |
Jussi Mäkinen

Euroopan komissio antoi ehkä tärkeimmän esityksensä maaliskuussa. Asetusehdotuksen nimi on datasäädös (Data Act) ja siinä ehdotetaan uutta sääntelyä seuraavista asioista: 

  • Internetiin kytkettävien laitteiden käyttödatan jakamiselle soveltuvat säännöt – samat säännöt soveltuvat niin yritysten välisiin kuin kuluttajien välisiin suhteisiin  

  • Yleiset säännöt erikoissääntelyyn perustuville datan jakamisen velvoitteille 

  • Datan jakamiseen liittyvien sopimusten kohtuullisuuden sääntely 

  • Oikeudellinen pohja eurooppalaisille datan yhteentoimivuuden menettelyille   

Brysselissä sekä parlamentti että neuvosto työstävät muutoksia komission ehdotukseen, ja lähiviikkoina ja -kuukausina nähdään, mihin suuntaan ehdotus ja ne kuuluisat yksityiskohdat lähtevät kehittymään.  

Teknologiateollisuus on suhtautunut esitykseen varovaisen positiivisesti. Miksi?  

Sen vuoksi, että esitys nostaa datan laitteiden ja tuotteiden keskeiseksi ominaisuudeksi, jossa datan kanssa edistyneillä yrityksillä on mahdollisuus voittaa markkinaosuuksia. Lisäksi esitys – erityisesti datan standardoinnin ja yhteentoimivuuden osalta – edistää PK-yritysten mahdollisuuksia hyötyä datataloudesta.  

Teknologiateollisuus on julkaissut omat yksityiskohtaiset muutosehdotuksensa datasäädökseen. Niiden tarkoituksena on tasapainottaa esitystä siten, että yrityksillä on varmuus investoida datan hyödyntämiseen ja parantaa tuotteitaan ja palvelujaan datan avulla. Muutokset tähtäävät lakimääräisen datan jakamisen ja sopimuksiin perustuvan datan jakamisen toimivaan tasapainoon; arvokkaimman ja strategisesti merkittävimmän datan pitää jatkossakin liikkua sopimusten perusteella, kun taas käyttäjät saavat suoraan laitteiden käytöstä syntyvän perusdatan. Toisin sanoen: markkinamekanismi ja kilpailu käyttödatan ja tuotteen yhdistelmästä tarvitsee minimimäärän sääntelyä käynnistyäkseen.  

Esitystä tulee tasapainottaa siten, että yrityksillä on varmuus investoida datan hyödyntämiseen ja parantaa tuotteitaan ja palvelujaan datan avulla. 

Kansainvälinen kilpailu eri talousblokkien välillä on kiristymässä ja lainsäätäjien on oltava kaukokatseisia: mikään ei estä suoraan asetuksella jaettavaksi tulevan datan päätymistä kilpailijoiden – ja kilpailijamaiden – käsiin. EU:n tulee suojata eurooppalaisia innovaatioita jatkossakin ja pelata pitkää ja strategista peliä. Varma ja tasapuolisesti kehityksen hedelmiä jakava tapa on kehittää teollisen datan käytäntöjä yhdessä yritysten kanssa. Jaettu kieli, standardit ja säännöt kehittävät kaikkien osaamista ja edellytyksiä.  

Suomalaisten teknologiayritysten viennistä 56 prosenttia menee Eurooppaan ja loput 44 prosenttia muihin maihin. On tärkeää, että EU ei ylimääräisten, teollisuudelle vieraiden suojavaatimusten verukkeella käperry sisään päin siten, että yritysten globaalit kilpailuedellytykset heikkenevät. Yrityksissä on tuskallisella tavalla havaittu henkilötietojen osalta, miten tiedon vapaan liikkumisen häiriöt vaikuttavat. Samaa virhettä ei tule toistaa teollisen datan kohdalla.  

Jatkossakin teollisia datan käytäntöjä tulee kehittää sopiminen edellä. Sääntelyllä on rooli markkinan vauhdittamisessa ja pelikentän pitämisenä avoimena – myös pienille yrityksille. Lainsäätäjien tulee mieltää, että sääntelyllä ei pidä yrittää ratkaista kaikkia auki olevia kysymyksiä, vaan sillä tulee luoda turvallinen ja ennakoitava pohja hyville käytännöille ja datan päälle rakentuville kestäville ratkaisuille, esimerkiksi kiertotaloudelle ja tuotteiden palveluistumiselle. Se on avain Euroopan ja Suomen menestykseen. 

Lisätietoja: 

Johtaja Jussi Mäkinen (EU-regulaatio), puh. 040 900 3066, twitter: @Jussi_M