Laura Juvonen

Mikä mättää Suomen tutkimus–yritys-yhteistyössä? – Kolme keinoa kumppanuuksien edistämiseksi 

|
Laura Juvonen

Vaikuttavuussäätiö julkaisi 2. helmikuuta VTT:n ja Tampereen yliopiston tekemän selvityksen, joka varoittaa Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön huolestuttavasta suunnasta: yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on heikentynyt merkittävästi.  

Suomessa 70 prosenttia tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) yksityisestä rahoituksesta tulee teknologia-alan yrityksiltä. Vuonna 2019 Suomen T&K-panostukset olivat Tilastokeskuksen mukaan kokonaisuutena 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, yhteensä 6,7 miljardia euroa. Siitä on vielä reilusti matkaa hallituksen asettamaan 4 prosentin tavoitteeseen. Yritysten osuus panostuksista oli 4,5 miljardia euroa ja julkisen sektorin sekä korkeakoulujen 2,3 miljardia euroa.   

Avainkysymys on, investoivatko yritykset tutkimukseen ja kehittämiseen – ja investoivatko yritykset Suomeen.

Avainkysymys on, investoivatko yritykset tutkimukseen ja kehittämiseen – ja investoivatko yritykset Suomeen. Kestävä kasvu on mahdollista vain, jos panostamme digitalisaatioon, vähähiilisyysratkaisuihin ja kiertotalouteen. Tähän tarvitaan osaamista ja kykyä luoda uutta.  

Kyvykkyys syntyy parhaiten tavoitteellisessa, pitkäjänteisessä yhteistyössä. Oleellista on tunnistaa yritysten liiketoiminnasta lähtevät tarpeet ja se, kuinka tutkimus voi sekä ratkaista ongelmia että avata uusia mahdollisuuksia. Julkisen sektorin tulisi toimia kumppanuuksien katalysaattorina: mahdollistaa syvempää vuorovaikutusta, toimijoiden kohtaamista, tiedon avointa jakamista sekä yhteisten tavoitteiden ja suunnan asettamista.    

Yritysten yhteydet tutkimuskenttään heikentyneet selvästi 

Yliopistojen tutkimusrahoituksessa tapahtui merkittäviä muutoksia 2010-luvulla. Julkisista lähteistä tulevan rahoituksen osuus on kasvanut ja yritysten rahoitus on laskenut jyrkästi.  

Korkeakoulujen rahoitus yliopistoille

Romahdus. Korkeakoulujen rahoitus elinkeinoelämän toimijoilta on laskenut Suomessa jyrkästi verrattuna EU28- ja OECD-maihin. (Lähde OECD, Main Science and Technology Indicators / Vaikuttavuussäätiö) 

 

Business Finlandin rahoitus on myös vähentynyt merkittävästi, mikä näkyy erityisen voimakkaasti tekniikan aloilla. Suomen Akatemian rahoitus on puolestaan yli kaksinkertaistunut tekniikan aloilla ja myös EU-rahoituksen osuus on kasvanut merkittävästi

Perustutkimusta ei tule tässä asettaa vastakkain lähempänä markkinoita olevan yritysvetoisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kanssa.

On aivan selvää, että yritysten yhteydet suomalaiseen tutkimuskenttään ovat heikentyneet. Samaan aikaan yliopistojen tutkijakunta on kansainvälistynyt voimakkaasti, mikä sinänsä on erittäin tavoiteltava kehitys. Kansainvälisillä tutkijoilla ei kuitenkaan ole yhteyksiä suomalaisiin yrityksiin eikä innovaatiojärjestelmämme tällä hetkellä tue tutkijoiden ja yrityksissä työskentelevien ihmisten kohtaamista ja pitkäjänteisten kumppanuuksien rakentamista. 

Pidemmälle tulevaisuuteen tähtäävää ja uutta luotaavaa perustutkimusta ei tule tässä keskustelussa asettaa vastakkain lähempänä markkinoita olevan yritysvetoisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kanssa. Tämä pitää nähdä jatkumona: kaikkia näitä vaiheita tarvitaan ja innovaatiojärjestelmämme pitää tukea vuorovaikutusta ja kumppanuuksien rakentamista varhaisesta vaiheesta pilotointiin ja kaupallistamiseen asti. 

Askeleet tutkimus–yritys-yhteistyön edistämiseksi: 

1. Lisätään Business Finlandin innovaatiorahoitusta merkittävästi ja suunnataan sitä erityisesti yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisiin ekosysteemihankkeisiin. 

Yritysvetoista, verkottunutta tutkimusta tarvitaan, jotta yritysten TKI-investoinnit saadaan kasvuun. Hyvä esimerkki kumppanuuksia luovasta uudesta rahoitusmallista on BF Veturiyritykset. Sen avulla on jo käynnistynyt useita kunnianhimoisia monivuotisia ohjelmia, jotka tuovat Suomeen satoja miljoonia euroja lisää yritysten t&k-investointeja

2. Vahvistetaan yritysten ja tutkimuskentän systemaattista vuoropuhelua yhteisten strategisten tavoitteiden tunnistamiseksi ja pitkäjänteisten kumppanuuksien luomiseksi.  

Suomen Akatemia ja Business Finland pilotoivat viime vuonna public-private-partnership-mallia. Tätä työtä pitää jatkaa ja turvata siihen tarvittava rahoitus. Kumppanuuksien luominen ei onnistu, jos hakuja on yhtenä vuonna ja seuraavana ei olekaan enää tietoa jatkosta.

3. Kansainvälistytään! Suomi ei pysty kehittämään ratkaisuja vähähiilisyyteen, kiertotalouteen ja digitalisoituvaan maailmaan yksin. 

Suomi saisi EU-rahoitusohjelmista huomattavasti nykyistä enemmän varoja, jos yritykset saisivat kotimaassa neuvontaa ja tukea hankkeidensa valmisteluun sekä EU-rahoituksen hakemiseen. EU-rahoitus on hyvä keino päästä mukaan eurooppalaisiin verkostoihin. 

Lisätietoja

Johtaja Laura Juvonen (yrittäjyys ja osaaminen), puh. 040 589 6263, twitter: @Laura_Juvonen