500 miljoonan ihmisen elämään vaikuttavia päätöksiä tekevä Jyrki Katainen vaatii loppua jäsenmaiden hyssyttelylle – ”Jos joku maa rikkoo sääntöjä, siitä on uskallettava sanoa pääministerille päin naamaa.”
Teksti: Heli Satuli/MustRead
Puoli miljardia ihmistä. EU-jäsenmaiden yhteenlaskettu väestömäärä on aika valtava luku.
”Oli se aika ahaa-elämys, kun tajusin, että aikaansaannoksemme täällä koskettavat yli 500 miljoonaa ihmistä. Vaikutusvallan skaala yllätti”, kuvailee Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen nykyisen työnsä alkuhetkiä avarassa työhuoneessaan komission päärakennuksen kymppikerroksessa.
Hän on tuttuun tapaansa minuutilleen aikataulussa. Se on Brysselissä lähes ennenkuulumatonta.
Innostumisesta on Brysselissä hyötyä ja suomalaiskomissaarin kannattaa katsoa omaa salkkuaan pidemmälle, sanoo Jyrki Katainen. Kuva: Komission kuvapalvelu
Paljon vähemmän tilpehööriä
Suomen pääministerinä Katainen teki päätöksiä, jotka vaikuttivat reilun viiden miljoonan ihmisen arkeen. Komissaarien vaikutusvallasta vain harvemmin Suomessa puhutaan. Yksi Kataisen mieleen jäänyt hetki on se, kun hänen luomansa Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR alkoi tuottaa konkreettisia tuloksia.
Rahasto on yksi komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin vaalilupauksista. Alun perin siihen suhtauduttiin Brysselissä todella skeptisesti. Rahasto päätettiin antaa Kataisen vastuulle ja hän sai sen lentoon.
ESIRin rahoitus yhdistetään hankkeissa hankkeen omaan ja muiden toimijoiden rahoitukseen tai sijoittajapääomaan. ESIR on tukenut muun muassa infrastruktuuri-, energia- ja digiteknologiainvestointeja ja auttanut pieniä startup-yrityksiä niiden toiminnan laajentamisessa ja kasvussa tarjoamalla riskirahoitusta.
ESIR on saanut tähän mennessä EU-maissa liikkeelle yli 390 miljardin euron edestä investointeja, ja ensi vuoden loppuun mennessä sen lasketaan tukeneen 1,4 miljoonan työpaikan syntymistä Eurooppaan.
950 000 pk-yritystä on saanut ESIRin kautta rahoitusta.
Nyt investointirahasto saa jatkoa InvestEU-ohjelmalla. Sen tarkoitus on saada liikkeelle vielä suuremmat, 650 miljardin euron investoinnit seuraavan budjettikauden aikana.
Euroopan komissiota tämän kauden johtanut luxemburgilainen Juncker järjesti komission jakamalla komissaarien tehtäviä viiden eri varapuheenjohtajan alaisuuteen. Katainen vastaa muun muassa kilpailukyvystä, kasvusta ja investoinneista. Ulkomaalaiset luonnehtivat Kataisen olevan viileä ja tarpeellinen vakauttaja komissaarien joukossa.
Katainen on ollut tiiviisti mukana EU:n kauppasopimusneuvotteluissa. Kuvassa Katainen Kiinan pääministerin Li Keqiangin kanssa Pekingissä.
Varapuheenjohtajat koordinoivat salkkukomissaarien työtä. Kataisen vastuulla on 9 salkkua. Hän varmistaa, että komissaarit tekevät yhteisiä hankkeita siilopolitiikan sijaan. Siis ettei ympäristökomissaarin valmistelema ympäristölainsäädäntö ole ristiriidassa sisämarkkinakomissaarin suunnitelmien kanssa ja toisin päin.
Ennen kuin komissaari saa aloittaa lainsäädäntöehdotuksen valmistelun, hänen on saatava hankkeelle lupa Kataiselta. Toimintatavan tuloksena kautensa pian päättävä komissio on tahkonut koneistosta ulos huomattavasti vähemmän ”tilpehööriä”: noin 25 suurempaa lakipakettia vuodessa, kun edellinen komissio ylsi keskimäärin 150 aloitteen vuosivauhtiin.
Globaalia vaikutusvaltaa
Usein nuo lait vaikuttavat vielä suurempaan joukkoon kuin puoleen miljardiin eurooppalaiseen. Katainen ei voi vastustaa kiusausta nostaa esimerkiksi yhtä lempiteemoistaan: kiertotaloutta.
Kiertotaloutta ei ollut EU-politiikkana ennen tätä vaalikautta. Nyt se on keskeinen osa EU:n ympäristö- sekä talous- ja teollisuuspolitiikkaa.
”Muut maanosat alkavat seurata meitä. Olen itse neuvotellut Kiinan ja Japanin kanssa, ja kiertotalous on nyt keskeinen osa meidän kahdenvälistä politiikkaa”, kertoo Katainen.
Hän veikkaa, että EU:n toimet synnyttävät lähivuosina uusia kiertotalousmarkkinoita Euroopan ulkopuolelle. Niistä hyötyvät myös eurooppalaiset toimijat.
”Kiina esimerkiksi ryhtyy seuraamaan meidän pakkausmuovistandardejamme. Se luo valtavan uuden markkinat kierrätettävälle pakkausmuoville.”
Ensisijaisesti komissaarien työn tarkoituksena on Kataisen mukaan tietysti uudistaa Eurooppaa, mutta EU:n päätösten vaikutukset voivat olla globaaleja. Suomen seuraavan komissaarin kannattaa Kataisen mukaan käyttää tämä mahdollisuus hyväksi täysimääräisesti.
”EU-komissaarina ja varapuheenjohtajana voi saada kolmansia maita mukaan johonkin Euroopan ja koko maailman tulevaisuuden kannalta merkittävään toimintaan. EU:lla on suuri valta maailmanpolitiikassa monessa kysymyksessä”, muistuttaa Katainen.
”Innostumisesta on hyötyä”
Moisella vaikutusvallalla luulisi, että komissaarin paikka kiinnostaa jokaista suomalaista poliitikkoa. Komissaarinimitys on hallituksen käsissä. Aiemmin Suomen komissaari on valittu vaaleissa suurimmaksi yltäneen puolueen piiristä. Nyt kysymys ratkaistaneen hallitusneuvotteluissa.
Korkeimmalla komissaariveikkauksissa keikkuvatkin SDP:n Eero Heinäluoman, Jutta Urpilaisen ja Miapetra Kumpula-Natrin nimet. Brysselissä moni uskoo paikan menevän Urpilaiselle.
”Tärkeintä on olla aidosti motivoitunut tehtävään. Lisäksi innostumisesta on komissaarin työssä paljon hyötyä”.
Komissaarin valintakriteereihin Katainen ei halua ottaa kantaa. Politiikka on nyt häneltä takanapäin. Aiemmin tänä vuonna Katainen totesi, että hän antoi kaikkensa kokoomuksen puheenjohtajana ja pääministerinä. Katainen palaa komission kauden loputtua Suomeen ja tähän mennessä ”putkessa” edenneen uran seuraava siirto on vielä kysymysmerkki. Suomessa on käytäväpuheissa veikkailtu, että Kataisesta tulee Sitran seuraava yliasiamies.
Tähän mennessä kaikki suomalaiskomissaarit ovat olleet miehiä. Paine valita tehtävään nainen onkin aikamoinen. Kaikki komission puheenjohtajaksi pyrkivät kärkiehdokkaat ovat ilmoittaneet, että he aikovat painostaa jäsenmaita nimittämään uuteen komissioon vähintään puolet naisia.
Keskustavasemmistoryhmä S&D:n kärkiehdokas Frans Timmermansin mukaan painostus tarkoittaa käytännössä, että miehille tarjottaisiin vähemmän tärkeitä salkkuja tai jokainen jäsenmaa velvoitettaisiin nimeämään sekä nais- että miespuolinen ehdokas. Nykyisessä komissiossa naisia on 28 komissaarista vain 9.
”Ei minusta kaikissa maissa tykätä”
Sisälsi Suomen seuraava komissaarisalkku mitä tahansa, Katainen kehottaa uutta komissaaria hyödyntämään koko mandaatin suoman tilan ja ajamaan muitakin kuin oman salkun asioita.
”Jos itsellä on ajatuksia eurooppalaisista ongelmista ja mahdollisuuksista, asema kannattaa käyttää hyväksi.”
Katainen on itse käyttänyt vaikutusvaltaansa osallistumalla aktiivisesti oikeusvaltiokeskusteluun jäsenmaissa ja tuonut ajatuksiaan esiin eri maiden mediassa sekä kannustanut elinkeinoelämää ja palkansaajapuolta puolustamaan EU:n arvoja.
”Olen onnistunut aika hyvin. Siksi minusta ei kaikissa EU-maissa tykätä”, hymähtää Katainen, joka tunnetaan Brysselissä etäisenä, mutta ahkerana ja luotettavana tekijänä, joka vie asiat maaliin.
Yksi noista ei-tykkävistä maista on Puola. Katainen totesi vappuna Varsovassa, että Puolan on syytä lopettaa EU:n kohteleminen lypsykoneena. Puola on saanut unionilta yli 100 miljardia euroa taloutensa kehittämiseen, mutta kiitoksena maa on viime vuosina kunnostautunut lähinnä EU:n perusarvojen polkemisessa.
Vakavin esimerkki on Puolan hallituksen harjoittama oikeusvaltion murentaminen. Maata johtava Laki ja oikeus -puolue (PiS) on lakimuutoksillaan ottanut maan tuomioistuimet käytännössä haltuunsa.
Kataisen puoliso Mervi Katainen pyrki tänä keväänä eduskuntaan.
Demokratian perusarvot uhattuna
Komissio on aloittanut perussopimuksen 7. artiklan mukaiset toimet Puolaa vastaan. Niiden mukaisesti Puolalta voitaisiin viedä äänioikeus EU-maiden päätöksenteossa. Unkari seisoo kuitenkin Puolan tukena ja estää äänioikeuden epäämisen.
Eikä Puola ole tunnetusti ainoa ongelmamaa.
”Meillä on joukko jäsenmaita, jotka kyseenalaistavat liberaalin demokratian perusarvot”, muistuttaa Katainen.
Hänen mukaansa olisi virhe leimata Romanian, Unkarin ja Puolan johtajat vain populisteiksi.
”He aidosti ajattelevat, että oikeusvaltio sellaisena kuin sen tunnemme ei ole puolustamisen arvoinen, ihmisarvo ei ole välttämättä perusarvo ja oikeuslaitos voi olla poliittisessa ohjauksessa, kunhan se palvelee vallassa olevaa hallitusta.”
Varapuheenjohtaja huomauttaa, että tämä kehitys EU:n isoin haaste.
”Ei ole olemassa EU:ta tai edes sisämarkkinoita, jos oikeusvaltio ei toimi ja tuomarit eivät ole vapaita poliittisesta ohjauksesta. Emme pysty kehittämään Eurooppaa.”
Arvokeskustelu käyntiin
Euroopan poliittinen voimakenttä näyttää ylipäätään hyvin toisenlaiselta nyt kuin vuonna 2014 Kataisen astuessa komission varapuheenjohtajan tehtäväänsä.
”Jos yksinkertaistaa, niin harmittomat yksinkertaistaja-populistit ovat korvautuneet kansallismielisillä populisteilla”, hän luonnehtii.
Kun yhdistetään kansallismieliset populistit ja liberaalin demokratian perusarvojen haastajat, on tuloksena ”tosi kommervenkkinen tilanne”. Katainen pohtii, ovatko ihmiset näitä puolueita äänestäessään oikeasti sitä mieltä, ettei Euroopassa tarvita läpinäkyvää demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
”Osa varmaan on, mutta tuskin siinä määrin kuin puolueiden kannatusprosentit antavat ymmärtää.”
Tämä ”tosi kommervenkkinen tilanne” ei tule loppumaan ihan heti, mutta Katainen muistuttaa, että vaikka nämä voimat saisivat kansallisissa vaaleissa 20 prosenttia äänistä, 80 prosenttia on kansasta on toista mieltä. Se tuntuu nyt monelta unohtuvan.
”Ääriliikkeiden nousu on saanut aikaan harhanäyn, että nämä ääriliikkeet olisivat enemmistössä. Eihän näin ole. He ovat yhä selkeä vähemmistö kaikissa EU-maissa”.
Katainen peräänkuuluttaa jäsenmaiden hallituksilta ”selkeästi enemmän jämeryyttä” sanoa toisille hallituksille suoraan, jos ne havaitsevat jossakin maassa olevan EU:n koko perustaa horjuttavia ongelmia.
”Valtaosa jäsenmaista kokee nyt, että näin on, mutta se pitää uskaltaa sanoa myös päin naamaa ääneen toiselle pääministerille.”
Katainen sanoo pohtineensa paljon, miten tähän kehityskulkuun oikein voisi puuttua. Yksin komission toimilla se ei oikene. Tarvitaan laaja keskustelu, jossa käydään läpi kussakin maassa, mikä on aidosti arvokasta ja puolustamisen arvoista.
”Minusta ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat keskeisiä arvoja, joiden rikkomista ei voi hyväksyä missään vaiheessa. Nämä arvot pitää saada arkielämän osaksi, nyt ne ovat pelkkiä juhlapuheita”, toteaa Katainen.
Liittovaltiovääntö syytä unohtaa
Mutta on Eurooppa erilainen myös positiivisella tavalla. EU-integraatio on syventynyt tällä kaudella vahvasti neljällä alalla: digitaalisilla sisämarkkinoilla, energiasektorilla, pääomamarkkinoilla ja kiertotalouteen liittyvässä bisneksessä.
”Kysyntäperusteinen integraatio on mennyt tällä kaudella eteenpäin kuin juna. Kun hyväksytyt lait tulevat kahden vuoden päästä voimaan, Eurooppa on paljon nykyistä yhtenäisempi”, huomauttaa Katainen.
Uusi aluevaltaus on myös puolustus- ja turvallisuuspolitiikka. Se ei ole ollut aiemmin käytännössä ollenkaan EU-agendalla, koska jäsenmaat olivat halunneet pitää sen kansallisessa toimivallassa.
Terrorismin torjunta ja kyberturvallisuus, mutta myös perinteinen puolustus nousivat Kataisen mukaan tällä kaudella asioiksi, joissa jäsenmaat kokevat, etteivät pärjää yksin. Näin siitä huolimatta, että valtaosa EU-maista on Naton jäseniä – Natokin toivoi EU:n ottavan ohjaksia käsiinsä.
Ja näin myös tapahtui. EU-maat siunasivat Kataisen esityksen alan tutkimusta, tuotekehitystä ja hankintoja koordinoivasta puolustusrahastosta sekä aloittivat puolustusyhteistyötä syventävän pysyvän rakenteellisen yhteistyön.
Komissaarin kannattaa Kataisen mukaan keskittyä konkreettisiin asioihin, ei turhaan semantiikkaan.
Mutta tämä oli vasta alkua. Seuraava komissio ottaa reippaita askeleita eteenpäin.
”Veikkaukseni on, että 5 vuoden päästä EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyö on kaikin osin merkittävästi tiiviimpää kuin nyt”, toteaa Katainen.
Puolustusunionin kehittämiselle löytyy tukea useammasta eurooppalaisesta poliittisesta ryhmästä. Sekä keskustaoikeistoryhmä EPP että liberaaliryhmä ALDE kannattavat EU:n armeijaa. Myös jäsenmaista löytyy hankkeelle kannatusta. Tämä on yksi aihe, jossa Ranska ja Saksa ovat samoilla linjoilla.
”Ajatus sodasta Euroopasta tuntuu mahdottomalta, mutta jos meillä olisi yhteinen eurooppalainen armeija, se olisi täysin mahdotonta”, sanoi EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber ehdokastilaisuudessa toukokuun alussa.
Katainen huomauttaa, että yllättäen myös sinisiin kuuluvat ministerit ovat olleet erittäin vahvasti ajamassa EU:n puolustusyhteistyötä, vaikka puolustus kuuluu kansalliseen toimivaltaan.
Puolustusyhteistyö onkin Kataisen mukaan hyvä esimerkki siitä, kuinka keskustelu siitä, että tulisiko EU:n edetä kohti liittovaltiota vai ei, on täysin hedelmätöntä.
"Kannattaa keskittyä konkreettisiin asioihin."
”Suomalaisella komissaarilla täytyy tietysti olla näkemys Euroopan suunnasta, mutta seuraajani kannattaa keskittyä konkreettisiin asioihin semantiikan sijaan”, Katainen summaa evästyksensä.
***************
Seuraava pysäkki Sibiu
EU-maiden johtajat kokoontuvat Eurooppa-päivänä 9.5 Romanian Sibiuun linjaamaan Euroopan tulevaisuutta. Alun perin tarkoituksena oli pohtia 27 maan kesken EU:n uutta alkua. Mutta Britannia roikkuukin yhä unionissa kiinni, ja toukokuun lopun europarlamenttivaalit uhkaavat heittää poliittiset voimasuhteet Brysselissä uusiksi.
EU-maiden on määrä julkistaa 10 sitoumusta ja keskustella Euroopan strategisesta agendasta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Moni kuitenkin uskoo, että Sibiussa ei saavuteta historiallisia läpimurtoja. Komissio julkisti jäsenmaiden johtajille evästykseksi oman strategisen toimintaohjelmansa vuosiksi 2019–2024:
1. Suojeleva Eurooppa: luotava toimiva ja todellinen turvallisuusunioni ja siirryttävä kohti aitoa Euroopan puolustusunionia. EU:n sisäisestä puolustusyhteistyöstä tultava pikemmin sääntö kuin poikkeus. Muuttoliikkeen hallinnan perustuttava vastuun jakamiseen ja jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen.
2. Kilpailukykyinen Eurooppa: sisämarkkinat on modernisoitava ja lait pantava täytäntöön, investoitava digitaalisiin valmiuksiin ja tehtävä yhteistyötä Euroopassa valmistetun ja ihmiskeskeisen tekoälyn kehittämiseksi. Syvennettävä talous- ja rahaliittoa.
3. Oikeudenmukainen Eurooppa: pidettävä yllä ja edistettävä yhteisiä arvoja, joihin EU perustuu, kuten oikeusvaltioperiaatetta. Veropolitiikka uudistettava.
4. Kestävän kehityksen Eurooppa: lisättävä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siirryttävä kohti kestävää kiertotaloutta edistämällä vihreää kasvua, biotaloutta ja kestäviä innovaatioita.
5. Vaikutusvaltainen Eurooppa: Euroopan oltava johtoasemassa maailmassa tukemassa johdonmukaisesti ja voimakkaasti monenvälistä, sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä.
Heli Satuli on yhteiskunnallisen verkkomedian MustReadin Brysselin kirjeenvaihtaja.
Löydät kaikki Teknologiateollisuuden julkaisemat MustRead-artikkelit täältä.
Lue lisää Teknologiateollisuuden ja MustReadin yhteistyöstä.