MustRead: Digitalisaatioon 9 miljardia, maatalouteen 365 – Kiista EU-rahoista kertoo, miten vaikea unionin on uudistua eikä Suomikaan ole syytön

Teksti: Heli Satuli / MustRead

EU-tasolla tikittää nyt kaksi kelloa. Toinen laskee päiviä brexitiin ja toinen EU:n rahoituskauden päättymiseen. EU-maiden ja Euroopan parlamentin on löydettävä ensi vuoden loppuun mennessä sopu unionin rahankäytöstä seuraavalla rahoituskaudella. Aihe on tämän vuoden isoin riidanaihe Brysselissä.

EU:n rahoituskehys määrittelee, mitä unioni voi vaalikauden aikana tehdä. Vuosittaiset budjetit hyväksytään sen mukaisesti. EU-komissio ehdottaa viime toukokuussa julkaistussa esityksessään vuosien 2021—2027 rahoituskehyksen kokonaistasoksi 1 279,4 miljardia euroa. Se vastaa laskutavasta riippuen 1,11—1,14 prosenttia EU:n 27:n jäsenmaan bruttokansantulosta. Reilu yksi prosentti on European Policy Centre (EPC) -tutkimuslaitoksen Sustainable Prosperity for Europe -ohjelmaa johtavan Annika Hedbergin mukaan vähän.

”Summa ei riitä ratkaisemaan Euroopan ongelmia. Mutta budjetti kertoo suoraan, mitkä ovat EU:n prioriteetit. Se luo suunnan ja antaa signaalin siitä, mikä EU:lle on aidosti tärkeää ja mihin suuntaan EU:ta halutaan kehittää.”

Lyhyesti

• EU:n budjetti on suuruudeltaan reilu prosentti EU:n 27:n jäsenmaan yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
• Kaksi kolmasosaa EU:n rahoituksesta menee maatalouteen ja koheesioon. Asiantuntijoiden mukaan EU-komission esitys ei vastaa EU:n ja kansalaisten ongelmiin ja tarpeisiin.
• Budjettisovun löytyminen on tällä kertaa vaikeampaa kuin koskaan aiemmin. Jokainen jäsenmaa joutuu maksamaan ensi rahoituskaudella enemmän euroja EU-kassaan.
• Suomi kuuluu neuvotteluissa budjettikurimaiden joukkoon, mutta vastustaa maataloustukileikkauksia.
• Neuvottelupöydässä EU:n yhteiset tavoitteet eivät paljon paina. Jokainen maa ajaa omaa etuaan.
• Sopua tuskin saada aikaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Hedberg muistuttaa, että EU:n budjetilla on myös iso vipuvaikutus. EU:n tukemat hankkeet saavat liikkeelle paljon julkisia ja yksityisiä investointeja.

Mihin unohtuivat maahanmuutto ja ilmasto?

Siksi EU-komission rahoitusesitys on suomalaisen Hedbergin mukaan suuri pettymys.

”Maailma on muuttunut ja EU on saanut syliinsä viime vuosina tukun uusia haasteita. Koko budjetti olisi pitänyt miettiä niiden valossa uudelleen: Mitkä ovat kansalaisten ja EU:n tarpeet ja miten saamme EU-rahat parhaalla mahdollisella tavalla töihin niihin vastaamiseksi. Sen sijaan EU katsoo menneisyyteen”, linjaa Hedberg.

Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaan mukaan yksi esimerkki on maahanmuutto. Ilmiö on räjähtänyt poliittisesti käsiin tällä rahoituskaudella, eikä tilanne ole ainakaan paranemaan päin. EU-maat kiistelevät, kuka suostuu ottamaan vastaan bussilastillisen maahanmuuttajia. Samaan aikaan EU-komissio esittää muuttoliikkeen hallintaan ja rajavalvontaan vaivaiset 2,7 prosenttia rahoituskehyksestä.

Turvallisuus on toinen. EU-maat ovat yksimielisiä, että EU:n on kehitettävä yhteistä puolustusta. Turvallisuus on myös mielipidekyselyiden mukaan kansalaisten ykköshuoli. Kaikissa jäsenmaissa suuri enemmistö haluaisi ”enemmän Eurooppaa” turvallisuus- ja puolustusasioissa. Mutta siihen satsataan seuraavalla rahoituskaudella vain kaksi prosenttia EU:n rahoista. Yhtä suuria haasteita ovat digitalisaatio, ihmisten eriarvoistuminen sekä tietysti ilmastonmuutos.

”Moni hehkutti, että uudessa budjettikehyksessä digitalisaatiolle varataan ennätysmäärä rahaa, yhteensä 9 miljardia euroa. Samaan aikaan maatalouden potti on 365 miljardia eli kolmasosa koko potista”, huomauttaa Hedberg.

Toinen kolmasosa EU-rahoista menee koheesioon eli alue- ja rakennekehitykseen. Tämä siitä huolimatta, että Hedbergin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet näiden rahojen tuovan vain hyvin lyhytaikaisia etuja. Sosioekonomisesti kaikista heikoimmassa osassa olevilla alueilla ei ole edes valmiuksia hyödyntää aluekehitysrahoitusta. Tutkijan mukaan kestämättömän suuri osa budjetista menee nyt sellaisen toiminnan ylläpitoon jäsenmaissa, joka ei ole kannattavaa taloudellisesti, ympäristöllisesti, ilmastollisesti eikä terveydellisesti. Komission tilastojen mukaan esimerkiksi naudankasvattajien tuloista 90 prosenttia koostuu EU-tuista.

Ongelmana vertailukelvottomuus

”Kun katson komission esitystä budjettimeppinä, niin se on painopistealueiden suhteen ihan kelvoton”, sanoo Sarvamaa.

Komission esityksessä on Sarvamaan mukaan monta muutakin ongelmaa: Se on vertailukelvoton aiempien rahoituskehysten kanssa. Joidenkin summien perustana käytetään nykyisiä hintoja ja toisten käypiä hintoja. Eräissä laskelmissa on mukana 27 ja toisissa 28 jäsenmaata.

Kun Euroopan parlamentti perkasi, mitä esitetyt summat todellisuudessa tarkoittavat, selvisi, kuinka kunnianhimoton esitys todella on. EU-komission mukaan tutkimusrahoitukseen olisi luvassa 50 prosentin korotus, mutta europarlamentin laskujen mukaan luku on vain 13 prosenttia. Erasmus-vaihto-ohjelma kasvaisi parlamentin laskujen mukaan vain 77 prosentilla, ei tuplaantuisi.

”EU-tasolla esitetyistä uudistuksista toteutuu yleensä kymmenesosa. Jos lähtötaso on näin vaatimaton, se tarkoittaa, että mitään todellisia uudistuksia ei ole luvassa”, ruotii Sarvamaa.

Hedbergin mukaan esitys on myös ristiriitainen. EU tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta rahoituskehyksen toisten ohjelmien alla tuetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. EU tukee karjatalouden tuotantoa, vaikka se vastaa 14—17 prosentista EU:n kokonaispäästöjä. Maataloustukien leikkaukset kohdistuvat maaseudun kehittämisrahastoon eli juuri niihin rahoihin, millä pyritään suojelemaan ympäristöä ja saavuttamaan ilmastotavoitteet.

”EU-komission tulisi olla se taho, joka ravistelee jäsenmaita ja ehdottaa rohkeita muutoksia EU-tasolla. Jos komissio ei ole kunnianhimoinen, niin kuka sitten on?” kysyy Hedberg.

Uusia EU-veroja kehitteillä

Brysselin rahoituskehysneuvottelupöydissä Suomea edustava Niina Pautola-Mol huomauttaa, että komission esityksestä löytyy yritystä uusien painotusten kuten muuttoliikkeen ja turvallisuuden suuntaan. Samoin lisäpanostuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.
“Viime kädessä jäsenmaat päättävät sen, mitä ovat mistäkin valmiita maksamaan. Kunnianhimon tasoa voidaan lopulta arvioida vasta siinä vaiheessa, kun neuvottelujen lopputulos on tiedossa.”

Komission ehdotus sisältää myös pyrkimyksiä modernisoida ja yksinkertaistaa EU-rahoitusta. Ohjelmien määrä on tippunut yli kolmanneksen 58:sta ohjelmasta 37:ään, kun hajanaisia rahoituslähteitä on yhdistetty ja virtaviivaistettu. Tuensaajia ja hallintoviranomaisia rasittavaa byrokratiaa yritetään sitäkin vähentää tekemällä yhdenmukaisia sääntöjä. Turvallisuus- ja puolustus on lisäksi saanut oman otsakkeensa. Komissio esittää myös joustavuuden lisäämistä ohjelmien sisällä ja niiden välillä sekä kriisinhallintavälineiden vahvistamista. Komissio on Pautola-Molin mukaan kertonut myös aiempaa avoimemmin arvionsa jäsenmaakohtaisista saannoista maatalouden ja koheesiorahojen osalta heti prosessin alkuvaiheessa.

Komissio ehdottaa EU:lle myös uusia omia varoja bruttokansantulon ja tuontitullien lisäksi. Kori muodostuisi päästökauppajärjestelmästä saatavista tuloista, uudesta yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveroon sovellettavasta 3 prosentin verokannasta sekä kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvasta muovimaksusta. Nämä voisivat tuottaa kassaan vuosittain jopa 22 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia kaikista tuloista.

Ongelmana on Pautola-Molin mukaan omille varoille asetetut laatuvaatimukset, joita ehdotetut uudet tulonlähteet eivät helposti täytä. Uutta on myös EU-komission esitys jäsenmaksualennusten poistosta. Britannian eron myötä maata koskeva maksukorjaus lisäalennuksineen poistuu unionin rahoitusjärjestelmästä. Tämä tarjoaa mahdollisuuden poistaa koko korjausjärjestelmä, jonka piirissä ovat Ruotsi, Tanska, Itävalta, Saksa ja Hollanti. Brexitistä eniten kärsivät maat kuitenkin vastustavat maksualennusten poistoa. Suomelle EU-komission ajatus sopii.

Pelissä arvot ja periaatteet

Yhdestä asiasta kaikki EU-päättäjät ovat yhtä mieltä: ensimmäiset puoli vuotta ovat osoittaneet, että EU:n rahoituksesta päättäminen on vaikeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Vaikeimmat poliittiset kiistakysymykset on kasattu ”neuvotteluboksiksi”, jota Pautola-Mol yrittää muokata muiden jäsenmaiden kollegoidensa kanssa. Tärkeimmistä kysymyksistä päättävät lopulta EU-maiden johtajat. Budjettineuvotteluissa ei ole kyse vain summista, vaan arvoista ja periaatteista. Jäsenmaat ovat eri mieltä siitä, mihin EU-rahat tulisi käyttää. Ratkaisemaan unionin uusia haasteita, ylläpitämään ja lisäämään EU-maiden kilpailukykyä vai tukemaan heikompia jäsenmaita ja kuromaan eroja jäsenmaiden välillä? Neuvotteluja vaikeuttaa entisestään se, että jokaisessa asiakysymyksessä samanmielisten joukot vaihtelevat. Myös EU-vaalit ja niitä seuraavat instituutiomuutokset osuvat rahoitusneuvotteluiden kannalta vaikeaan saumaan. Pautola-Molin mukaan taloudellisesti ja poliittisesti jännitteinen toimintaympäristö ja globaali tilanne tuovat oman lisänsä jo valmiiksi vaikeisiin neuvotteluihin.

Brexitin takia EU menettää seuraavalla rahoituskaudella vuositasolla laskutavasta riippuen 10—15 miljardia euroa. Britannia on ollut EU:n toiseksi suurin nettomaksaja. Britannian ja EU:n tuleva suhde on täysi kysymysmerkki, joten brittien tulevaa rahallista panosta EU-ohjelmiin on mahdoton määritellä.

Suomi kuuluu tiukkaa budjettikuria vaativien maiden joukkoon. Valtioneuvoston linjauksen mukaan on huolehdittava, että Suomen nettomaksuasema ”on kohtuullinen ja oikeudenmukainen ja siinä huomioidaan Suomen taloustilanne”. Nykyisen esityksen kokonaistaso on Suomelle liian korkea. EU-komission esitys heikentäisi arvion mukaan Suomen valtiontalouden asemaa noin 1,6 miljardilla eurolla tulevalla rahoituskehyskaudella. Suomen neuvottelutavoitteena on löytää taso taso, joka ei kasvata maksutaakkaa kohtuuttomasti, mutta mahdollistaa keskeiset painotukset ja turvaa tärkeimmät saannot. Nykyisellä rahoituskaudella 90 prosenttia Suomen saamista EU-rahoista koostuu maataloustuista, alue- ja rakennepolitiikasta sekä Horisontti-tutkimusohjelmasta.

”Selkeästi suurin osuus kuluvalla rahoituskaudella maksetaan yhteisestä maatalouspolitiikasta”, toteaa Pautola-Mol.

EU-rahojen saaminen ehdolliseksi?

Komission ehdottamat leikkaukset maataloustukiin vaikuttavatkin Pautola-Molin mukaan suurilta. EU-komissio esittää suoriin tukiin 11 prosentin ja kakkospilariin eli maaseudun kehittämiseen 28 prosentin leikkausta.

Maatalouskysymyksissä Suomi on samassa leirissä joidenkin Välimeren ja koheesiomaiden kanssa. Maataloustukia vartioivat myös Ranska ja Irlanti. Koheesiopolitiikan osalta varat tulisi Suomen mukaan suunnata tavalla, joka edistää jäsenmaiden rakenneuudistuksia. Komission esityksen mukaan alueelliseen kehitykseen ja koheesioon varattu rahoitus laskisi noin 11 prosenttia, mutta Suomessa koheesiorahoitus kasvaisi noin 100 miljoonaa euroa. Aluekehitysrahat ovat monille Keski- ja Itä-Euroopan maille saavutettu etu, joten neuvottelut tulevat olemaan sen mukaiset. Tutkimusrahoituksen suhteen Suomi kuuluu niihin, jotka painottavat ”excellence”-periaatetta eli laatukriteereitä. Tavoitteena on oltava pärjääminen globaalissa kilpailussa. Mutta jotkut rahoituksen jaossa heikommin pärjänneet valtiot haluavat rahoituksen jakautuvan tasaisemmin maiden kesken.

Komission esitys ilmastorahoitusosuudesta on sekin toisten maiden mielestä liikaa ja toisten liian vähän. Jäsenmaiden kannat ovat polarisoituneet myös maahanmuuttoa, turvallisuutta ja ulkosuhteita koskevissa kysymyksissä.

Komission uusista esityksistä ehkä vaikein koskee EU-rahojen ehdollisuutta. Komissio haluaa kytkeä EU-rahojen käytön ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen vahvemmin toisiinsa. Se ehdottaa uutta mekanismia, jolla unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa jäsenmaan EU-rahoituksen, jos oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaitaan puutteita. Suomen ohella ainakin Saksa, Ranska ja Ruotsi kannattavat mekanismia. Sille löytyy kannatusta myös Euroopan parlamentista, jossa Sarvamaa toimii asetusehdotuksen pääneuvottelijana. Itäisen Euroopan maille ja etenkin Puolalle ja Unkarille ajatus on kuitenkin punainen vaate. Ehdollisuutta vastustavat maat kokevat, että kyseessä on sanktiomekanismi. Pautola-Molin mukaan keskustelu pitäisi saada käännettyä siihen asentoon, että kyse on lopulta veronmaksajien rahojen turvaamisesta väärinkäytöksiltä.

Suomen linja kummastuttaa Brysselissä

EPC:n Hedbergin mukaan Suomen teknologiaeetoksen ja rahoitusneuvottelukäytöksen välillä on iso ristiriita. ”Suomi nähdään Brysselissä innovaatioiden ja teknologisen kehityksen mallimaana. Mutta samaan aikaan budjettineuvotteluissa Suomi tukee vahvasti vanhoja rakenteita.”

Myös Sarvamaan mukaan Suomen neuvottelustrategia rakentuu ”jollekin ihan muulle” kuin EU-rahojen valjastamiselle Euroopan yhteisten ongelmien ratkaisuun. Tämä kertoo europarlamentaarikon mukaan siitä, että Suomen hallituksella ei ole selkeää näkemystä, mikä on EU:n merkitys maallemme ja mihin suuntaan haluamme sitä kehittää.
”Mutta kohtuuden nimissä on kysyttävä, löytyykö sellaista muistakaan jäsenmaista? Kaikki maat käyttäytyvät budjettineuvottelupöydässä samalla tavoin. Tärkeintä on saada mahdollisimman paljon EU-rahaa itselle”, huomauttaa Sarvamaa.

Vision tasolla kaikki jäsenmaat ovat samaa mieltä digitalisaation, turvallisuuden tai ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä, mutta rahanjaon sulle-mulle-köydenvedossa yhteiset haasteet ja prioriteetit unohtuvat. Riippumatta siitä, että lopputulos ei välttämättä ole hyvä ratkaisu EU:n tai edes yksittäisen jäsenmaan tulevaisuuden kannalta.

Sarvamaan mukaan voi ymmärtää, miksi jäsenmaat toimivat näin. Aina on jotkin vaalit tulossa. Tänä vuonna vielä ennätyksellisen paljon, EU-vaalien lisäksi kahdeksat parlamenttivaalit ja kahdeksat presidentinvaalit. ”Tavallaan se on luonnollista, mutta ei hyväksyttävää.”

EU-rahoja katsotaan entistä vahvemmin kansallisten lasien läpi myös siksi, että vallasta on kadonnut sukupolvi, joka koki omassa elämässään sodan ja sen, mitä rauha merkitsee. Sarvamaan mukaan on kuitenkin turha haikailla 1980- ja 1990-luvun vahvojen eurooppalaisten johtajien perään. Tilanne on aivan eri ja politiikka oli ennen helpompaa.

”Minua alkaa kyllästyttää koko juttu. Pyörimme samaa kehää. Jos kansalaiset eivät näe lisäarvoa yhdessä tekemisessä, ei EU pääse kierteestä ulos. Se vie pohjan koko rahoituskehykseltä. Unionin uskottavuus murenee vuosi vuodelta ja jokaiset EU-vaalit ovat entistä vaikeammat”.

Kevään eurovaalien tuloksella onkin EPC:n Hedbergin mukaan ratkaiseva merkitys EU:n seuraavalle rahoituskaudelle. Se, mihin EU-rahat seuraavalla vaalikaudella käytetään, riippuu lopulta paljon siitä, mitä puolueita Euroopan parlamenttiin ja kansallisiin hallituksiin valitaan.

Ratkaisu venyy vuoden 2020 loppuun?

Budjettikomissaari Günther Oettinger painottaa yhä, että rahoituksesta on päästävä sopuun EU-vaaleihin mennessä. Näin voidaan antaa vahva viesti, että EU toimii. Sarvamaa tyrmää aikataulun täysin mahdottomana.

Mahdoton on myös EU-maiden joulukuussa huippukokouksessaan päättämä aikataulu. Sen mukaan rahoituskehykset nuijitaan valmiiksi lokakuuhun mennessä eli kesken Suomen EU-puheenjohtajuuskauden.

Sarvamaa ihmettelee, eivätkö jäsenmaat ole tajunneet, että huhtikuun ja syyskuun välillä neuvotteluita ei voida käydä. Jäsenmailta puuttuu neuvottelukumppani, koska EU-vaalien takia nykyinen parlamentti poistuu näyttämöltä huhtikuussa ja uusi parlamentti aloittaa kautensa vasta syyskuun alussa. Jo kalenterisyistä neuvotteluita on lähes mahdoton saada valmiiksi lokakuuksi.

Lisäksi nykyisen EU-puheenjohtajamaa Romanian ja sen seuraajien Suomen ja Kroatian linjat ovat monen asiantuntijan mukaan liian polarisoituneet, että ne kykenisivät sorvamaan keskelle asettuvan kompromissin.

Sarvamaa ennustaa, että uudesta rahoituskaudesta sopiminen voi venyä Saksan EU-puheenjohtajuuskauden eli vuoden 2020 loppuun. EPC:n analyysin mukaan tällä kertaa on aidosti mahdollista, että rahoituskehyksistä ei päästä sopuun edes silloin. Määräajan ylitys sulkisi EU-instituutiot, lopettaisi EU:n ohjelmat ja tukien maksun.

”Tilanne ei todellakaan näytä hyvältä”, summaa Sarvamaa.

Heli Satuli on yhteiskunnallisen verkkomedian MustReadin Brysselin kirjeenvaihtaja.

Löydät kaikki Teknologiateollisuuden julkaisemat MustRead-artikkelit täältä. 
Lue lisää Teknologiateollisuuden ja MustReadin yhteistyöstä.