Oppisopimus kouli talon tavoille
Aleksi Leppäniemelle, 20, ja Juuso Jurmulle, 19, Oy Johnson Metall Ab:n tehdas Pirkkalassa on jo läpikotaisin tuttu paikka. Kumpikin tuli taloon alun perin työharjoitteluun, jäi oppisopimusopiskelijaksi ja sai valmistuttuaan yhtiöstä vakituisen työpaikan.
”Kyllä tämä opiskelutapa on tuntunut paljon mielekkäämmältä kuin pelkkä koulun penkissä istuminen. Tekemällähän nämä hommat parhaiten oppii”, tämän vuoden keväällä koneistajaksi valmistunut Juuso Jurmu sanoo.
Molempien mielestä oppisopimuskoulutuksessa parasta onkin nimenomaan käytännönläheisyys.
”Heti pääsee tekemään oikeita tilaustöitä. Ja totta kai oppisopimusajan palkka on toinen iso plussa. Kyllä se motivoi ihan eri tavalla kuin opintotuki”, koneenasentajaksi pari vuotta sitten valmistunut Aleksi Leppäniemi toteaa.
Johnson Metall oli kummallekin luonteva valinta oppisopimuspaikaksi, sillä molempien isät työskentelevät samassa talossa.
”Sopii hienosti meidän toimintafilosofiaamme, että yhtiöön hakeudutaan jo seuraavassa polvessa. Pyrimme henkilöstöasioissa muutenkin jatkuvuuteen. Meillä on jopa yli 40 vuoden työuria”, tuotantopäällikkö Matti Multisilta kertoo.
Koko yhteisö ohjaa
Leppäniemi ja Jurmu toteuttivat tutkintonsa niin kutsutun 2+1-mallin mukaan. Siinä opintojen viimeinen eli kolmas vuosi vietetään oppisopimuspaikassa käytännön töissä. Heidän mielestään oli hyvä, että koulussa oli ehditty käydä alan perusteet läpi. Työkaluihin ja koneisiin ei tarvinnut näin ollen lähteä perehtymään tyhjästä.
Kumpikin kiittää kokeneempia työtovereita tuesta. Nimetyn työpaikkaohjaajan lisäksi myös kaikki muut ovat neuvoneet parhaansa mukaan. Oppi on siirtynyt tehokkaasti konkareiden rinnalla työskennellessä.
”Aina on voinut kysyä, ja aina on saanut apua. Heti tuntui, että otettiin osaksi porukkaa”, Juuso Jurmu mainitsee.
Molemmat kokevat saaneensa sopivasti vastuuta alusta lähtien. Työtehtävät ovat olleet vaihtelevia ja riittävän vaativia.
”Niinhän sen pitää mennä. Vaikka siivotakin täytyy, ei opiskeluaika saa kulua lattioita harjatessa”, Aleksi Leppäniemi sanoo.
Määriä varaa lisätä
Aleksi Leppäniemellä ja Juuso Jurmulla oli jo oppisopimusaikana tieto, että valmistumisen jälkeen tarjolla on melko varmasti pysyvä työpaikka. Tuotantopäällikkö Matti Multisillan mielestä pk-yrityksen kannattaa ehdottomasti mieltää oppisopimus keinoksi kouluttaa riveihinsä vakituista työvoimaa.
”Ei olisi mitään järkeä investoida ohjaamiseen ja sen jälkeen päästää valmis, motivoitunut nuori ammattilainen muualle töihin. Itse myös toivon, että opiskelija on jo ennen oppisopimuskoulutusta tuttu työharjoittelusta. Aivan tuntemattoman kanssa on riski sitoutua pitkään ohjaamiseen”, Multisilta pohtii.
Hänen mukaansa yrityksen kannalta oppisopimuskoulutuksen parhaita puolia on, että tuleva työntekijä on jo opiskeluaikana ajettu sisään talon käytäntöihin. Kaikkien kolmen mielestä oppisopimuskoulutettavien määrät voisivat Suomessa lisääntyä roimasti entistä paremman markkinoinnin avulla.
”Nuorille kannattaisi kertoa tästä vaihtoehdosta jo peruskoulussa. Oppilaitosten pitäisi lisäksi olla aktiivisempia yritysten suuntaan”, nuoret sanovat.
Taantuma vähentänyt paikkoja
Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun oppisopimuskoulutettavien määrä on ollut viime vuodet laskusuunnassa. Tekniikan ja liikenteen alalla koulutuksessa oli viime vuonna noin 1 100 henkeä, kun vielä pari vuotta aiemmin heitä oli pari sataa enemmän.
”Sama trendi näkyy muillakin aloilla. Yritysten on taloudellisesti tiukkoina aikoina vaikea sitoutua näin pitkiin prosesseihin. Tämän vuoksi pyrimmekin lisäämään lyhyempiä työpaikoilla tapahtuvia täsmäkoulutuksia”, vs. oppisopimusjohtaja Tuula Hoivala kertoo.
Tämän artikkelin voit lukea myös Visio-uutiskirjeestä.
