Mannonen, Matti
Näkökulma

Tarvitaan toimet, joilla lasku maksetaan

8.6.2020 klo 8.36
Hallituksella ei ole muuta mahdollisuutta kuin lunastaa työllisyystavoitteensa, jota se lupasi juuri myös korottaa.

Koronakriisi ei ole vielä ohi. Epävarmuus on suurta ja pahimmat viennin vaikeudet vasta tulossa. Tässä hetkessä on hoidettava akuuttia kriisiä, varauduttava toiseen ja tehtävä päätöksiä siitä, miten synnytetään kestävää kasvua, lyhennetään paisunutta velkaa ja kurotaan kiinni ns. kestävyysvajetta.

Pitkälle menevä konsensus on ainakin yleisellä tasolla siitä, että talouden pelastamiseksi tarvitaan satsauksia tki-toimintaan ja osaamiseen sekä moninaisia työllisyyttä parantavia toimia. Kyse on myös ns. rakenteellisista uudistuksista. Konkreettisilla esityksillä ja päätöksillä on jo kiire, vaikka ne olisivat joiltakin osin poliittisesti vaikeita.

TKI-toimintaan ja uuteen osaamiseen satsaaminen on kaikin puolin järkevää. Sen pitäisi olla helppoa mille tahansa hallitukselle. Niin voidaan parantaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, tuotteiden ja palvelujen kilpailukykyisyyttä ja vähentää myös julkisen talouden menoja.

Tki-tiekarttaan tarvitaan eurot, veronkorotukset tulisi välttää.

Hallitus ansaitseekin kiitoksen, että viime viikon lisätalousarviossa tehtiin satsauksia koulutukseen ja lisättiin tki-toiminnan määrärahoja. Hallituksen omakin tavoite on, että tki-toiminnan määrä nousee 4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Nyt tehdyillä päätöksillä tuohon ei vielä päästä. Toivottavasti hallitus täsmentää lähitulevaisuudessa, millä tavoin määrärahoja vuosittain lisätään.      

Työllisyysasteen parantaminen on paljon haastavampi tehtävä. Hetemäen raportin mukaan Suomeen tarvitaan peräti 240 000 uutta työllistä ilman lisäkustannuksia valtiolle, jos julkinen talous haluttaisiin vakauttaa kestävälle uralle työllisyyttä parantamalla. Hallituksella ei ole muuta mahdollisuutta kuin lunastaa työllisyystavoitteensa, jota se lupasi juuri myös korottaa.

Ekonomistien arvioiden mukaan Suomen taloutta ei kuitenkaan pelasteta edes työllisyyden kasvulla ja rakenteellisilla uudistuksilla vaan lisäksi tarvitaan menoleikkauksia ja veronkorotuksia.

Jos veroja jouduttaisiin korottamaan, se olisi kuin hölmöläisten peiton paikkaamista. Toisesta päästä yritettäisiin elvyttää ja tukea kasvua ja toisesta päästä syötäisiin ostovoimaa ja heikennettäisiin yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia. Tämä vaihtoehto tulisi viimeiseen saakka välttää.    

Työllisyys vaatii monikärkiohjuksen.

Suomessa työllisyysasiat ovat monella tavalla rempallaan. Työllisyysaste on paljon alempi kuin muissa Pohjoismaissa, ja työllistyminen vaikeutuu jo 45 ikävuoden jälkeen. Työllisyysaste kasvukeskusten ulkopuolella on heikko: Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa, Karjalassa, Savossa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa se on vain 65−70 prosenttia.

Myös kohtaanto-ongelma on raju: avoimia työpaikkoja on jopa nyt taantuman keskellä enemmän kuin niitä oli huippusuhdanteessa vuonna 2007. Työn vastaanottamisen vaatimus on Suomessa löysempi kuin naapureilla. Ja viimeisenä naulana arkkuun Suomessa on Euroopan vanhin väestö ja lähes alhaisin syntyvyys. Työikäisten osuus väestöstä vähenee vähenemistään.

Mitä siis pitää tehdä?

  • Työttömiä ja työttömyysuhan alaisia pitää kouluttaa uudelleen.
  • Työn vastaanottamisesta on tehtävä aina kannattavaa, liikkuvuutta työn perässä on tuettava ja työn vastaanottamisen vaatimusta tiukennettava.
  • Ikääntyvien työntekijöiden osa-aikatyön tulee olla nykyistä kannattavampaa. Se voisi pitää heidät pidempään työelämässä.
  • Työnvälitystä pitää edelleen tehostaa.
  • Etätyön mahdollisuudet tulee hyödyntää. Tämä voisi nostaa mm. taantuvien maakuntien työllisyysastetta.
  • Työuria pitää pidentää myös alkupäästä, mikä tarkoittaa mm. ripeää opintojen aloittamista ja valmistumista.

Puretaan jäykkyydet, laaditaan maahanmuutto-ohjelma.

Nämäkään keinot eivät riitä ratkaisemaan väestön ikääntymisongelmaa. Suomen koko väestönkasvu perustuu tälläkin hetkellä maahanmuuttoon, mutta tahti ei riitä.

Tarvitsemme työperäiseen maahanmuuttoon tehokkaan ohjelman, joka kääntää ikärakenteen parempaan suuntaan. On myös korkea aika muuttaa asenteita. Ja ihan ensimmäiseksi! On pidettävä kiinni tänne tulevista ulkomaalaisista opiskelijoista. On aivan älytöntä, että päästämme puolet karkuun sen jälkeen, kun he ovat opiskelleet täällä hyvän tutkinnon.

Suomen työmarkkinoilla on muutenkin paljon rukattavaa. Erilaisista jäykkyyksistä ja kannustinongelmista on puhuttu vuosikymmeniä. Nyt on aika toimia. Niin sosiaaliturvan kuin työlainsäädännön uudistuksissa tulee aina ottaa ohjenuoraksi työllisyyden parantaminen. Ei saa tehdä mitään, mikä johtaa päinvastaiseen kehitykseen.

Kirjoittaja:

Matti Mannonen
Johtaja
Uuden luominen, innovaatiot ja talous
Teknologiateollisuus ry

puh. 040 544 7047