Vallankumous yliopistossa

Tampere 3 -nimellä kulkevan hankkeen tavoitteena on rakentaa Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Tampereen ammattikorkeakoulun perustalle täysin uudenlainen tiedeyliopisto. Se olisi 36 000 opiskelijan kokonaisuus, jossa työskentelee 4 000 henkilöä. Lukujakin suurempi asia uudistuksessa on se, että uusi yliopisto poistaisi nykyisiä korkeakoulujen välisiä raja-aitoja.

Kun hanketta ajavilta rehtoreilta kysyy, miksi pelkkä yhteistyön tiivistäminen ei riitä, Tampereen yliopiston Kaija Holli herättää karuun todellisuuteen.

”Suomen todellinen nuorisotyöttömyysprosentti on yli 22! Se on Kreikan jälkeen toiseksi korkein Euroopassa. Jossain tehdään jotain väärin. Miettimistä riittää siinä, mihin ja millä tavalla meidän pitäisi kouluttaa, jotta ihmiset työllistyisivät”, Holli sanoo.

Kun nykyinen tapa ei ole menestystarina, siksi tarvitsee tehdä isoja asioita. Olemassa olevan hienosäätö ei riitä.

”Kuten yhteistyön tiivistäminen”, Tampereen ammattikorkean Markku Lahtinen huomauttaa.

Kaija Holli sanoo, että uuden perustaminen antaa mahdollisuuden tarkastella kriittisesti, vastaavatko tutkinto-ohjelmat tämän päivän ja tulevaisuuden työelämätarpeita. Lisäksi resurssit olisi mahdollista saada tehokkaammin käyttöön.

”Me koulutamme päällekkäin aivan valtavasti nykyisessä siilomaisessa mallissa. Opiskelijat opiskelevat moneen kertaan sanoja asioita, kun eivät pysty hyödyntämään niitä korkeakoulujen välillä siirtyessään.”

Rehtorit myöntävät, että sekä Suomen yliopistokentässä että ammattikorkeakouluissa on tehty hyviä uudistuksia. Nämä sektorit on kuitenkin haluttu tähän asti pitää erillään. Tampereella nähdään toisin.

”Olemme tekemässä vallankumousta. Tarkastelemme koko korkeakoulutusta kokonaisuutena, emme yliopistokoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta toisistaan erillisinä”, Holli paaluttaa.

Massasta on erotuttava

Tampereen teknillisen yliopiston Markku Kivikoski nostaa esiin, kuinka runsaan viiden miljoonan ihmisen Suomessa on edelleen toistasataa paikkaa, jossa voi opiskella korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja.

”Eihän siinä ole mitään järkeä, se hajottaa resurssit. Kaikki eivät voi tehdä kaikkea. On keskityttävä vahvoihin aloihin ja yksiköistä pitää tehdä riittävän isoja.”

Tampere 3:n rakentamiseen motivoi myös se, että suomalaisten yliopistojen pitää olla kilpailukykyisiä ja vetovoimaisia maailman lähes 20 000 yliopistojen joukossa. Kivikoski uskoo, että jatkossa yhä enemmän on merkitystä sillä, mistä tutkinto on saatu kuin se, mikä tutkintonimike on.

[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"2691","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"502","typeof":"foaf:Image","width":"450"}}]]

 ”Yhdessä meidät huomattaisiin ja olisimme varteenotettava tekijä kansainvälisestikin. Tämä koskee niin opiskelijoiden, opettajien kuin tutkijoidenkin rekrytointia. Samalla asema tutkimusrahoituskilpailussa paranisi”, Kivikoski sanoo.

Hän korostaa, että myös yliopistot järjestykseen pistävissä rankingeissa on tärkeää menestyä. Sillä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun yliopistot ja kansainväliset yritykset valitsevat potentiaalisia yhteistyökumppaneita.

Koulutusta muuttuviin tarpeisiin

Rehtorit korostavat, että Tampere 3:sta rakennetaan monitieteellinen tutkimusyliopisto. Heidän mukaansa korkeakoulujen profiilit täydentävät toisiaan, yhteisiä alueita on helppo löytää.

”Meiltä löytyy aloina sosiaali- ja hoitoala, lääketiede, tekniikka, johtaminen ja liiketalous. Se on Suomen oloissa ainutlaatuista”, Markku Lahtinen listaa. Hän sanoo, ettei edes kansainvälisesti löydy täysin vastaavaa, mutta esimerkiksi Leuvenin yliopistossa on samoja piirteitä.

Markku Kivikoski painottaa nimenomaan alojen leikkauspintojen merkitystä.

”Koulutuksessa vahvuutena on monitieteisyys, kun menemme putkitutkinnoista laaja-alaisiin kandiohjelmiin ja osaamispohjan laajentamiseen ja syventämiseen. Koulutamme sellaisia osaajia, jotka ovat muuntautumiskykyisiä.”

Keväällä kirjoitetussa hallitusohjelmassa tavoitellaan nopeampaa reittiä opinnoista työelämään. Ohjelman mukaan yhä useammalle riittäisi kanditason tutkinto maisteritutkinnon sijaan. Sama tavoite on Tampere 3 -hankkeessa.

Rehtorien mukaan opintoajat lyhenevät väkisinkin, jos systeemi rakennetaan oikein. Kandivaiheessa suurempi osa menisi töihin, ja osa heistä palaisi myöhemmin jatkamaan opintoja. Silloin ei tarvitsisi uudelleen aloittaa kaikkea alusta, vaan entisen pohjan päälle lähdettäisiin rakentamaan maisteriohjelmaa.

”Ei suoriteta ylempää korkeakoulututkintoa, jos se ei ole tarpeen. Sitä ei tarvitse päättää yliopistoon sisään tullessa, vaan ratkaisun eri reittien välillä voi tehdä parin vuoden opiskelujen jälkeen”, Kivikoski sanoo.

Rohkeus herättää pelkoja

Tampere 3 suunnitelmat eivät sellaisenaan istu vallitsevaan duaalimalliin, jossa ammattikorkeakoulut ja yliopistot on selkeästi erotettu toisistaan. Tämä on havaittu ja älähdyksiäkin on kuultu.

Suunnitelman vastustajilla on erilaisia perusteluita. Joidenkin mukaan yliopistot saastuvat, jos ne seurustelevat liian syvällisesti ammattikorkeakoulujen kanssa. Työelämärelevanttiuden on puolestaan epäilty häviävän ammattikorkeakouluista, jos ne ottavat mukaan yliopistojen teoreettisen pohjan.

”Tällaiset pelot ovat aivan turhia. Me emme ole romuttamassa valtakunnasta duaalimallia, pidettäköön se niin kauan kuin se on järkevä. Se riittää, jos meidän annetaan kokeilla toisenlaista mallia. Se ei vaadi kuin lainsäädännön yhtä yliopistoa varten”, Kaija Holli muistuttaa.

Hän painottaa, että maailma muuttuu ympärillä kovaa vauhtia, joten muutoksia pitää tehdä.

”Suomalainen malli ei ole EU-yhteensopiva. Kuka kuvittelee, että me voimme tällaisessa saarekkeessa elää kovin kauaa”, Kivikoski lisää.

Hyvä tulos syntyy innostuneiden ihmisten kautta. Organisaatio tarjoaa puitteet.

Markku Lahtinen haluaa hälventää pelkoja siitä, että uudessa yliopistossa toiminta kääntyisi kaikilta osin teoreettiselle puolelle, eikä enää palvelisi pk-yritysten usein käytännönläheisiä tarpeita.

”Uudessa mallissa saamme perustutkimuksesta lähtien eri aloja yhdistelemällä enemmän sitä, mitä voimme viedä yritysten kehitystoimintaan ja innovaatiotoimintaan. Haluamme että meidät tunnetaan huipputieteen lisäksi myös työelämän korkeakouluna”, Lahtinen sanoo.

Hän myös lupaa jatkoa sille käytännölle, että opiskelemaan voi tulla ammatillisen koulutuksen kautta.

”Teemme opiskelijoiden edun mukaisia ratkaisuja. On vaihtoehtoisia teitä tulla opiskelemaan yliopistoon.”

Rehtorien keskustelusta vakuuttuu uuden yliopiston rakentamiseen olevan vahva tahto. Se ei kuitenkaan yksin riitä. He muistuttavatkin, että nyt tarvittaisiin kipeästi rahaa, jotta uudistus saataisiin puskettua kunnolla liikkeelle. Rehtorit lupaavat, että säästöä tulee myöhemmin, kun resurssit ovat uudessa kokonaisuudessa tehokkaammassa käytössä. Kaija Holli antaa vielä lopuksi sijoitusvinkin.

”Yliopistoilla on käynnissä varainkeruu. Valtio kolminkertaistaa jokaisen lahjoitetun euron. Missä muualla pääsee näin hyvään tuottoon”, hän kysyy hymyillen.
 

Tampere 3

Tampere 3 yhdistäisi Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Tampereen ammattikorkeakoulun. Uuden yliopiston on kaavailtu aloittavan vuonna 2019.

Uusi yliopisto olisi Suomessa ainutlaatuinen kokonaisuus

– yli 36 000 opiskelijaa

– yli 4 000 alemman, ylemmän tai tohtoritason tutkintoa vuosittain

– yli 4 000 tieteellistä artikkelia vuosittain

– henkilöstöä yli 4 000

– kokonaisrahoitus lähes 350 miljoonaa euroa

Tämän artikkelin voit lukea myös Visio-uutiskirjeestä.