Alexander Törnroth

Suomi on Pohjoismaiden kärkeä tekoälyn hyödyntämisessä, mutta investoinnit laahaavat

10.12.2021 klo 14.39 |
Alexander Törnroth

Tekoälykiihdyttämö  ja muut pohjoismaisen tekoälykentän toimijat julkaisivat Nordic State of AI 2021 -raportin* , jossa tarkastellaan tekoälyn tilaa Pohjoismaissa. Tekoälykiihdyttämön  Alexander Törnroth analysoi raportin keskeisiä havaintoja Suomen osalta. 

Tekoälyn hyödyntäminen Pohjoismaissa on hyvällä tasolla, sillä raportin mukaan lähes 25 000 organisaatiota mainitsee hyödyntävänsä tekoälyä. Näistä organisaatioista noin 4 400 hyödyntää tekoälyä päivittäin ydintoiminnoissaan. 

Suomi ja suomalaiset organisaatiot ovat Pohjoismaiden kärkipäätä, niukasti Ruotsin edellä.

Maakohtainen jaottelu pohjoismaisista organisaatiosta, jotka hyödyntävät tekoälyä. Vihreät pylväät edustavat organisaatiota, jotka tekevät pienimuotosia kokeiluja, punaiset vastaavasti organisaatioota, jotka hyödyntävät tekoälyä päivittäin ydintoiminnoissaan.

Raportin maakohtaisista luvuista on poistettu organisaatiot, joiden päämaja ei sijaitse kohdemaassa, näin ollen esimerkiksi Stora Enso lasketaan ruotsalaiseksi organisaatioksi, eikä se ole mukana Suomen luvuissa. Mikäli ulkomailla päämajaa pitävät, mutta kohdemaassa kehitystyötä tekevät organisaatiot lasketaan mukaan, Suomessa arvioitiin olevan 937 uutta yritystä, jotka hyödyntävät tekoälyä päivittäiin. 

Viime vuoden luku oli 1240, eli voidaan laskea, että yhteensä  yli 2000 suomalaista organisaatiota hyödyntää tekoälyä päivittäin ydintoiminnoissaan. 


Tekoälyä päivittäin hyödyntävien suomalaisten organisaatioiden vuosittain kasvutahti. Vuosi 2017 = 358 organisaatiota. Lähde: FAIA, Nordic State of AI 2021-raportti.

Kappalemäärä ei vielä kerro tekoälyn hyödyntämisen merkityksellisyydestä, mutta se kuvastaa hyvin kotimaisten organisaatioiden muutostahtia, eli kykyä ja halua uusien teknologioiden käyttöönottoon. 

Omassa työssäni olen huomannut, että pohjoismaiset yritykset saivat vuonna 2021 merkittävää vauhtia tekoälyn hyödyntämiseen, kun monet alan lippulaivat siirtyivät tekoälykokeiluista ja strategiatyöstä tekoälyn käytön skaalaamiseen ja kehitysohjelmien kustannustehokkuuteen. 

Onko raportin mainitsema 1491 tekoälyä hyödyntävää yritystä paljon vai vähän? Tarkkaa kansainvälistä vertailukohdetta ei muita Pohjoismaita lukuun ottamatta ole. Kun huomioidaan raportin muita keskeisiä havaintoja ja erityisesti se, että merkittävä osa globaaleista tutkimuksista nostaa kaikki Pohjoismaat maailman kärkeen tekoälyn ja laajemmin digitalisaation hyödyntämisessä, voidaan olettaa, että suomalaiset organisaatiot ovat verrattain hyviä hyödyntämään tekoälyä. 

Tämä spekulointi ei kuitenkaan ota huomioon merkittäviä maakohtaisia skaalaeroja. Skaalaeroja tarkastaessa mielenkiintoisempi luku lienee, miten iso osa suomalaisista yli 5 henkeä työllistävistä yrityksistä hyödyntää tekoälyä päivittäin. Luku on 5,5 prosenttia (viime vuonna 3,15 prosenttia), eli emme edelleenkään voi puhua kriittisestä massasta.

Investoinnit tekoälyyn edelleen matalalla

Suomalaiset yritykset ovat olleet suhteellisen hitaita lähtemään liikkeelle tekoälyn kanssa. Tilastot (esimerkiksi viimeisin Digibarometri) osoittavat, että hitaus ei koske vain tekoälyä, vaan laajemminkin yritysten halua uudistaa toimintojaan digitalisaation keinoilla. Digitalisaatioon ei yksinkertaisesti investoida. 

Lukuja suorista tekoälyinvestoinneista ei ole, joten asiaa joutuu tarkastelemaan laajemmin. Kun tarkastellaan ICT-investointien suhdetta BKT:hen, huomataan, että Suomi on selvästi jäljessä muita Pohjoismaita. Esimerkiksi Ruotsin investoinnit ovat tuplasti suuremmat.

Kun tähän yhtälöön vielä lisää tiedon siitä, että Business Finlandin oma tekoälyohjelma päättyy vuodenvaihteessa, Suomen investointitilanne ei näytä hyvältä. Kyseisen ohjelman puitteissa tehtiin 238 miljoonan euron investoinnit 344 eri tekoälyaiheeseen vuosina 2017-2021. Erityisesti Norja, mutta myös Ruotsi ja Tanska ovat lisäämässä valtiollisia tekoälyinvestointeja lähivuosina, mikä saa ihmettelemään Suomen investointihaluttomuutta.

Tekoäly yhä keskeisemmässä roolissa yrityksissä

Yksi raportin mielenkiintoisimmista havainnoista liittyy siihen, missä yrityksen toiminnoissa tekoälyä hyödynnetään.

Missä toiminnossa tekoälyä hyödynnetään organisaatiossa? Vihreä pylväs kertoo tilanteen nyt ja punainen on arvio tulevien tekoälyprojektinen kohdistumisesta.

Tehdyn kyselyn mukaan pohjoismaiset organisaatiot hyödyntävät tekoälyä juuri ydintoiminnoissaan, erityisesti osana tuotteita ja palveluita (47,7 prosenttia) ja T&K:ta (20,6 prosenttia). Se, että suomalaiset yritykset ovat valjastaneet tekoälyn osaksi tuotteitaan, tarkoittaa, että yritykset pystyvät erottautumaan kilpailijoista. Tuotteissa ja palveluissa usein myös hyödynnetään räätälöityjä tekoälyratkaisuja, jotka ovat vaikeammin jäljitettävissä ja kopioitavissa verrattuna valmiin ratkaisun hyödyntämiseen esimerkiksi asiakaspalvelussa.

Kyselyn mukaan organisaatiot aikovat myös jatkossa investoida tekoälyteknologioihin, sillä lähes 90 prosenttia uskoo näkevänsä enemmän tekoälyratkaisuja organisaatiossaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Tulevat investoinnit näyttävät myös jatkossa suuntautuvan tuotteisiin ja palveluihin (37,7 prosenttia) sekä T&K:hon (19,2 prosenttia). 

Tämä suuntaus ja lisääntyneet investoinnit tuovat tekoälyn yhä strategisempaan rooliin yrityksissä. Toisaalta yhä useampi hanke kohdistuu haastaviin alueisiin, kuten esineiden internetiin tai sulautettuihin järjestelmiin, mikä lisää tarvetta laajemmalle ja toimintojen väliselle yhteistyölle tekoälyn ympärillä.
 

Alexander Törnroth

Kirjottaja on Tekoälykiihdyttämön vetäjä Teknologiateollisuudessa ja Suomen tekoälyekosysteemin edistäjä Silo AI:ssa.

alexander.tornroth@teknologiateollisuus.fi

*Nordic State of AI -raportti kokoaa kuvan Pohjoismaiden ja Pohjoismaalaisten organisaatioiden tekoälyvalmiudesta ja soveltamiskyvystä. Raportin on tuottanut Silo AI yhteistyössä mm. Teknologiateollisuuden kanssa. Raportti on ladattavissa täältä.