Tarvitsemme paluumuuttajia - Suomen työmarkkinoille pääsyyn latautuu ennakkoluuloja, joita voimme itse hälventää

Milka Kortet, Teknologiateollisuus

Tarvitsemme paluumuuttajia - Suomen työmarkkinoille pääsyyn latautuu ennakkoluuloja, joita voimme itse hälventää

27.4.2022 klo 12.31 |
Milka Kortet

Suomen ulkopuolella asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, ja suomalaista syntyperää olevia on arvioitu olevan maailmalla jopa 1,6–2 miljoonaa. Tässä ulkosuomalaisten joukossa on valtava potentiaali, jota viime aikojen osaajapula- ja maahanmuuttokeskustelussa ei juuri ole huomioitu.

Ikävä fakta on, että Suomesta on tilastojen mukaan muutettu enemmän ulkomaille kuin ulkomailta takaisin Suomeen. Suomalaisten nettomaahanmuutto on siis negatiivinen.

Suomalaisten nettomaahanmuutto on negatiivinen.

Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeessa kysyttiin ulkosuomalaisilta ja paluumuuttajilta, miten he näkevät Suomen vetovoimatekijät, mitkä asiat jarruttavat ja estävät paluumuuttoa ja millaisia haasteita paluumuuttajat kohtaavat palatessaan Suomeen.

Tutkimuksessa haastateltujen fiilis on, että suomalaisessa työelämässä ei juuri arvosteta ulkomailla hankittua osaamista ja rekrytointeja tehdään lähinnä omasta suomalaisesta kuplasta.

kvosaajiensuomi

Kuva: Kansainvälisten osaajien Suomi -hanke

Haastateltujen näkymä Suomen työmarkkinoiden tarjontaan on hähmäinen: mitä pidempi aika ulkomaille muutosta on, sitä helpommin näkymä sumenee. Ulkomailla vietettyjen vuosien myötä myös ammatilliset verkosto Suomeen ohenevat tai katoavat kokonaan.

Hyvä uutinen on se, että valtaosalla Suomeen tulleista paluumuuttajista menee työmarkkinoilla hyvin, uralla eteneminen on ollut mahdollista, puolisolle on löytynyt mielekästä työtä ja kotiutumisen kokemukset ovat olleet onnistuneita. Suomella on myös perinteisiä vahvuuksia, kuten varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut sekä turvallisuus. Erityisesti lapsiperheille Suomi näyttäytyykin houkuttelevana. Tätä viestiä meidän tulisi kertoa enemmän myös maailmalle.

Suomen täytyy aktiivisesti houkutella sekä kontaktoida ulkosuomalaisia paluumuuttajiksi.

Jotta saamme ulkosuomalaisten osaamispotentiaalin käyttöön, tulisi meidän tarjota Suomeen paluumuuttoa harkitseville selkeä näkymä Suomen työmarkkinoiden tarjontaan. Passiivinen työpaikkojen esittely maailmalla ei riitä – Suomen täytyy aktiivisesti houkutella sekä kontaktoida ulkosuomalaisia paluumuuttajiksi.

Ulkosuomalaiset kaipaavat tarjolle yksilöllisiä tilanteita huomioivia palveluja niin työllistymisen kuin kotoutumisen tueksi:

  • Yhden luukun palvelu, jossa tarjotaan apua paluumuuttoon liittyviin kysymyksiin
  • Suomeen mukana muuttavan perheen palvelujen saatavuuden ja tarjonnan kehittäminen – näistä tärkeimpänä puolison työllistymisessä avustaminen sekä varhais- ja koulutuspalvelujen löytymisen helpottaminen
  • Lisää kasvatus- ja koulutuspaikkoja englannin kielellä, unohtamatta englannin kielen tärkeyttä myös muissa julkisissa palveluissa

Yritykset voivat omilla toimillaan houkutella ulkosuomalaisia osaajia:

  • Olisiko työtä mahdollista tehdä etänä? Jopa 76 % kyselyyn vastanneista ulkosuomalaisista olisi valmis tekemään etätyötä Suomeen. Etätyö voi olla ensimmäinen kontakti Suomeen ja tukea samalla myös ammatillisten verkostojen rakentumista.
  • Oman kuplan ulkopuolelta rekrytoiminen: esimerkiksi suorahakuja kannattaa kohdentaa myös Suomen rajojen ulkopuolelle.
  • Yritysten kannattaakin panostaa työnantajamielikuvaansa ulkosuomalaisten keskuudessa ja kertoa oman työyhteisönsä kansainvälisyydestä. Tällaiseen työyhteisöön tullaan mieluummin ulkomailtakin.

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Milka Kortet, (koulutus ja osaaminen), puh. 050 569 7856, milka.kortet@teknologiateollisuus.fi, twitter: @KortetMilka

Lisää aiheesta:

Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen tiedote: Työ pitää suomalaisia ulkomailla – suuri osa ulkosuomalaisista olisi kuitenkin valmis tekemään etätöitä Suomeen