Teknologia kuuluu kaikkiin oppiaineisiin – toteutukseen tarvitaan lisää osaamista

Useat tieteenharjoittajat tyrmäsivät Helsingin Sanomien kirjoituksessaan 24.11.2019 esityksen uudesta oppiaineesta, joka rakentuisi teknisen käsityön teknologioiden ympärille. Vaikka teknisen työn teknologiat ovat tärkeitä, ovat teknologia ja digitalisaatio kaikki elämänalat läpitunkeva kokonaisuus, joita ei pidä rajata yhden oppiaineen sisään – aivan kuten mielipiteen kirjoittavat esittävätkin.

Teknologiateollisuus ry nosti eduskuntavaalitavoitteissaan esille monialaisen oppimisen lisäämisen peruskouluissa. Se tarkoittaisi sitä, että oppiainerajat ylittävään oppimiseen – julkisessa keskustelussa ilmiöoppimiseen – suunnattaisiin aidosti aikaa. Sisällöt tähän oppimiseen löydetään hyvin esimerkiksi nykyisen opetussuunnitelman matemaattis-luonnontieteellisten sekä yhteiskunnallisten aineiden sisällöistä ja tavoitteista. Työtavat voitaisiin hyvin ottaa tiede- ja teknologiakasvatuksesta, taidekasvatusta unohtamatta.

Lisäksi se mahdollistaa oppimisen suuntaamisen oppilaiden omien kiinnostusten kohteiden mukaan kulloisenkin käsiteltävän ilmiön sisällä. Näin saisimme lapsille syntymään merkityksellisiä oppimisen kokemuksia, joissa opittu yhdistyy tosielämän ongelmanratkaisuun. Samalla opittaisiin tulevassa työelämässä elintärkeitä yhteistyötaitoja, sekä taitoa yhdistää osaamista pirstaleisista lähteistä.

Aina ennen uuden tuntijaon valmistelua nousee keskusteluun kymmeniä uusia ehdotuksia uusiksi oppiaineiksi.

Aina ennen uuden tuntijaon valmistelua nousee keskusteluun kymmeniä uusia ehdotuksia uusiksi oppiaineiksi. Vain harvoin ehdotus konkretisoituu, kuten kävi viimeksi 2000-luvun alussa, kun terveystiedosta tuli oma oppiaineensa.

Jo nyt luemme usein kiireen tunnusta koulun arjessa. Lisättävät oppiaineet tai sisältöjen lisääminen jo nyt monipuoliseen mutta varsin laajaan opetussuunnitelmaan tuskin tuovat tähän ratkaisua. Ennemmin sisältöjä tulisi karsia ja oppiainevalikoimaa eheyttää, jotta aikaa jäisi asioiden syvemmälle ymmärtämiselle.

Ammatilliseen koulutukseen vaikutettava sen rahoituksessa

On huolestuttavaa, jos valmistuvien nuorten ammattilaisten osaaminen ei vastaa työelämän vaatimuksia. Tällöin kuitenkin vaikuttamisen paikka on ammatillisen koulutuksen rahoituksessa ja toteutuksessa, ei peruskoulun sisällöissä. Tekniikan alan ammatillisen koulutuksen rahoitus olisi mitä pikimmiten saatettava tasolle, joka vastaa koulutuksen järjestäjien todellisia kustannuksia, jotta opiskelijoille voidaan taata riittävä määrä lähiopetusta ajanmukaisissa oppimisympäristöissä.

Teknisten aineiden opettajien ehdotuksessa on muutenkin monenlaisia käytännön pulmia. Todennäköisesti kaikilla nykyisistä teknisen työn opettajista ei ole osoittaa ehdotetun oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja vähintään 60 opintopisteen edestä, jotta he olisivat edes kelpoisia opettamaan oppiainetta. Tämä tarkoittaisi paitsi näiden opettajien kelpoisuuden puutetta myös laajaa täydennyskoulutusta, jotta kelpoisuus saataisiin ympäri Suomea järjestettyä. Suomessa ei edes ole vielä oppilaitosta, joka voisi antaa kelpoisuuden teknologiakasvatuksen opettajaksi.

Sen sijaan, että tulisi lähteä näin monimutkaiselle tielle, on Teknisten aineiden opettajien TAO ry:n ehdotus jo nykyisillä normeilla järjestettävissä paikallisesti, jos näin halutaan.

Nykyisen opetussuunnitelman käyttöönottoon tulisi antaa työrauha.

Valinnaisuudesta voi ohjata tunteja ehdotuksen mukaiseen toimintaan tai opetuksen järjestäjät voivat lisätä tunteja haluamaansa kokonaisuuteen mille tahansa luokka-asteelle. Lisäksi valtakunnallinen opetussuunnitelma antaa varsin paljon vapauksia opetuksen järjestämisessä myös itse käsityö-oppiaineen sisällöissä. Näissä nähtyjä hyviä käytäntöjä TAO ry voisi hyvin jakaa laajemmin kaikkien käsityötä opettavien opettajien tietoisuuteen.

Lisäksi, jos edellisten opetussuunnitelmien toteutuksessa nähdään pulmia, tulisi ne ensisijaisesti korjata eikä perustaa uutta oppiainetta. Tässä keskustelussa tulee huomioida myös Tekstiiliopettajaliitto TOL ry:n nostama huomio siitä, että nykyinen opetussuunnitelma on ollut käytössä vasta vähän aikaa ja sen käyttöönottoon tulisi antaa työrauha.

Opettajien osaamisen kehittäminen vastaa moneen haasteeseen

Teknologiateollisuus ry:n ehdotus laaja-alaiseen osaamiseen lisättävästä ajasta sekä opettajien osaamisen kehittämisestä vastaa moneen näistä haasteista. Se vastaa myös opetussuunnitelman tavoitteisiin siitä, että käsityön tekeminen on tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja että siinä toteutetaan ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja.

Ennen kaikkea tarvitsemme opettajien yhteistyötä.

Luokanopettajat tarvitsevat syvempää oppiaineiden hallintaa ja ymmärtämistä muun muassa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden sekä käsityön sisältöjen osalta. Yläkoulun aineopettajien osaamisen kehittämistä sen sijaan tarvitaan monipuolisten työtapojen lisäämiseen ja oppiainerajojen ylittämiseen. Ennen kaikkea tarvitsemme opettajien yhteistyötä, jotta eri opettajien syvällinen osaaminen voidaan yhdistää oppimiskokonaisuuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Näillä toimenpiteillä voimme lisätä oppilaillemme tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja.

Lisätietoja:

Koulutusjohtaja Leena Pöntynen, 040 130 6113