Tuore selvitys: Teknologiateollisuus tarvitsee alalle yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä

• Teknologiateollisuus ry selvitti jäsenyritystensä osaamis- ja osaajatarvetta kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla. Kyselyyn vastasi noin 350 yritystä, joiden osuus koko Suomen teknologiateollisuuden henkilöstöstä on 34 %.
• Teknologiateollisuuden tuoreen selvityksen mukaan teknologiayritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Yksinomaan ict-osaajien tarve on neljässä vuodessa noin 11 400.
• Henkilöstömäärän ja osaajatarpeen arvioidaan kasvavan kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla, erityisesti pk-yrityksissä. Rekrytointitarpeesta 60 % kohdistuu korkeakoulutettuihin ja 40 % ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin tai muuten ammattitaidon hankkineisiin.
• Koulutusjärjestelmä pystyy nykyisellään tuottamaan teknologiateollisuuden korkeakoulutettujen osaajatarpeesta määrällisesti 70 % ja ammattiosaajien tarpeesta alle puolet. Uudet osaamistarpeet muuttavat tilannetta nopeasti.

Työelämä muuttuu nyt ennakoitua huomattavasti nopeammin. ”Teknologian kehittyessä myös työ ja yritysten osaajatarpeet muuttuvat voimakkaasti”, Teknologiateollisuuden johtaja Laura Juvonen sanoo. Selvityksen perusteella esimerkiksi robotiikka, IoT, koneoppiminen ja tekoäly, tehdasautomaatio, ohjelmointi, data-analytiikka ja palvelumuotoilu ovat kasvava osa teknologiateollisuuden osaajien uutta työtä. Tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä.

Nopeasti muuttuviin osaamis- ja osaajatarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia toimia. Koulutusjärjestelmän tulee kyetä ennakoimaan ja reagoimaan aiempaa huomattavasti joustavammin ja ketterämmin osaaja- ja osaamistarpeissa tapahtuviin muutoksiin. Tekniikan alan koulutustarjontaa on hallitusti lisättävä ja huolehdittava, että opinnot jo aloittaneet myös valmistuvat ja työllistyvät aiempaa paremmin.

Kasvavaan osaaja- ja osaamisvajeeseen vastaaminen on keskeistä koko maalle, koska teknologiateollisuus luo puolet Suomen viennistä, Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen korostaa. ”Ilman ripeitä toimia Suomi jää kelkasta.”

Lisää ketteryyttä koulutusjärjestelmään ja työperäistä maahanmuuttoa

Erityisesti työelämässä jo olevien mahdollisuuksia hankkia lisäosaamista tai kouluttautua kokonaan uudelle alalle täytyy parantaa. ​Lisä- ja muuntokoulutus tulee ottaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustehtäväksi tutkintokoulutuksen rinnalle ja osaamismoduulit ja tutkinnon osat tulee sisällyttää osaksi korkeakoulujen rahoitusmalleja. ”Tarvitsemme mittavan digiosaamisen muunto- ja lisäkoulutusohjelma yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä”, Mannonen jatkaa.

Kotimaiset ikäluokat eivät yksin riitä vastaamaan osaajavajeeseen. Työperäistä maahanmuuttoa tulee lisätä voimakkaasti ja siihen liittyviä lupaprosesseja nopeuttaa ja helpottaa. Rakentamalla yhdessä opintopolkuja ja järjestämällä harjoittelupaikkoja jo opintojen alusta alkaen voimme helpottaa myös ulkomailta Suomeen opiskelemaan muuttaneiden työllistymistä Suomessa.

Ammatillinen koulutus tarvitsee lisäpanostuksia

Teknologia-ala on vahvasti sitoutunut ammatillisen koulutuksen reformin työelämälähtöiseen toteutukseen. Ammatillisen koulutuksen on jatkossakin tarjottava väylä sekä työelämään että korkeakouluopintoihin. Teknologiayritysten huoli ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien osaamisesta on kuitenkin lisääntynyt. ”Ammatillisen koulutuksen laatu ei pääsääntöisesti vastaa teknologia-alan työelämän tarpeita. Oppimisympäristöjä on kehitettävä ja oppilaitosten yhteistyötä yritysten kanssa parannettava koulutuksen laadun parantamiseksi”, Matti Mannonen kertoo.

Teknologia-alojen koulutus on järjestäjälle muuta ammatillista koulutusta kalliimpaa ja nykyaikaisten oppimisympäristöjen rakentaminen vaatii oppilaitoksilta resursseja ja investointeja.

Viime vuosina teknologia-alojen koulutuksesta on leikattu enemmän kuin ammatillisesta koulutuksesta keskimäärin. Kuitenkin juuri voimakkaasti kehittyvillä teknologia-aloilla tarvitaan nopeasti osaamistason nostamista. Tarvitaan koulutuksenjärjestäjien ja yritysten yhteistyönä toteutettava ohjelma, joka turvaa ammatillisen koulutuksen laadun, ajantasaisuuden ja vetovoiman. 

Suomesta osaavin ja vetovoimaisin kokeilu- ja innovaatioympäristö

Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat 70 % elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Korkea osaaminen ja kyky luoda uutta ovat keskeinen edellytys alan tulevaisuudelle. On ensisijaisen tärkeää, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja yritysten asiantuntijoille ainutlaatuisia oppimisympäristöjä ja ovat mukana huipputason kansainvälisissä verkostoissa.

”Tämä edellyttää vahvempaa keskittymistä profiloitumiseen ja vaikuttavuuteen korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa sekä korkeakoulujen strategisen johtamisen vahvistamista”, Teknologiateollisuuden innovaatiojohtaja Mervi Karikorpi toteaa. Huippututkimuksen ja tutkimusyhteistyön ohella tärkeää on laadukas koulutus ja siihen liittyvä tiivis yhteistyö yritysten kanssa. ”Pitkäjänteinen ja ennakkoluuloton yhteistyö mahdollistaa parhaat tulokset”, Karikorpi korostaa.

Lisäksi tarvitaan paljon työtä mielikuvien korjaamiseksi. Erityisesti tytöt jättävät liian usein pitkän matematiikan valitsematta, eivätkä muutenkaan pidä teknologia-alaa potentiaalisena uravaihtoehtona. Teknologiaosaamisen merkitys korostuu kuitenkin kaikilla aloilla. ”Varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen tulee antaa kaikille nuorille vahva perusta tulevaisuuden työelämässä tarvittavalle osaamiselle ja riittävästi tietoa valintojen tueksi”, Laura Juvonen painottaa.  Tutustu Teknologiateollisuuden tuoreeseen Koulutus ja osaaminen -linjaukseen: 9 ratkaisua Suomelle
Teknologiateollisuuden Koulutus ja osaaminen -linjaus 2018, kiteytys
 

Lisätietoja:

Teknologiateollisuus ry 
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Laura Juvonen, johtaja, kasvu ja uudistuminen
@Laura_Juvonen, puh. 0405896263

Mervi Karikorpi, innovaatiojohtaja
@mervikarikorpi , puh. 0407419891

Matti Mannonen, johtaja, elinkeinopolitiikka
@mannonen_matti, puh. 0405447047

Anne Ahkola-Lehtinen, johtava asiantuntija
@ahkola, puh. 044 055 3345