Toisen asteen koulutus tarvitsee satsauksen laatuun
Hallitustunnustelija Antti Rinne nosti koulutuspolitiikassa yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi sen, miten koko ikäluokalle voitaisiin varmistaa vähintään toisen asteen tutkinto. Puolueille esitetty kysymys tarkoitti samalla keskustelua siitä, kattaisiko oppivelvollisuus myös toisen asteen tutkinnon ja pitäisikö myös toisen asteen koulutuksen olla maksutonta.
Puolueiden näkemykset oppivelvollisuuden pituudesta ovat tähän saakka vaihdelleet: yksi kannattaa oppivelvollisuuden ulottamista 18 ikävuoteen, toinen taas pidentämistä toisen asteen tutkintoon. Erilaisten ehdotusten lisäksi voidaan olla eri mieltä uudistuksen hintalapusta. Kukaan ei ole oikeastaan arvioinut, millaisia opintososiaalisia etuuksia mahdollinen muutos tarkoittaisi.
Eri kouluasteiden lainsäädäntöä ja oppisisältöjä on uudistettu viimeisten hallituskausien aikana samaan aikaan, kun oppilaitokset ovat yrittäneet selviytyä rahoitusleikkauksista. On ollut vaikea arvioida hankkeiden onnistumista, kun samaan aikaan koulutyötä on jouduttu järjestämään riittämättömin resurssein.
Teknologiateollisuus ry tilasi yhdessä parinkymmenen ammatillisen oppilaitoksen kanssa selvityksen tekniikan alan ammatillisesta koulutuksesta. Maaliskuussa julkaistun raportin perusteella näemme, että ammatillisen koulutuksen reformin suunta on oikea työelämäyhteyksineen ja yksilöllisine polkuineen. Nyt kysymys onkin siitä, miten varmistamme riittävät resurssit ja edellytykset oppimiselle.
Teknologia-alan yritykset pitävät pulaa osaavasta henkilöstöstä jo taloudellisen kasvun esteenä. Alalle tarvitaan jatkuvasti osaavia, alastaan innostuneita nuoria, joilla on kykyä ja halua kehittää osaamistaan läpi työuransa.
Hallituksen tärkein koulutuspoliittinen päätös olisi vahvistaa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laatua riittävällä rahoituksella.
Koulutuksen laatu ja koulussa saatu osaaminen ovat työuran kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita. Maksuttomat oppimateriaalit voitaisiin varmistaa jollakin yksilöllisellä tuella sen sijaan, että koulutuksen laatuun kipeästi tarvittavat resurssit käytetään koko ikäluokan oppimateriaaleihin.
Miksi siis satsauksia laatuun? Osaamista ei voi varmistaa ilman lähiopetusta, eivätkä opiskelijat saa tukea oppimiseensa jättimäisissä opetusryhmissä. Lukioissa laajaa matematiikkaa opetetaan jopa yli 40 opiskelijan ryhmissä! Nuoret ansaitsevat parempaa.
Samaan aikaan tarvitaan erityistoimia opiskelijoiden syrjäytymisen ja koulupudokkuuden estämiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisia joustavia ratkaisuja oppivelvollisuuden suorittamiseen, oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä opiskeluhuollon resursointia myös toisella asteella sekä riittävää määrää kontaktiopetusta ja opintojen ohjausta työelämässä tarvittavien taitojen varmistamiseksi.
Syrjäytymisen, koulupudokkuuden ja taitojen epätasapainon pulmat tulee ensisijaisesti ratkaista jo peruskoulussa, sillä varhainen havaitseminen ja pulmiin puuttuminen ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti parhaita ratkaisuja. Painopistettä tulee siirtää nykyistä selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan sekä lisätä oppilaalle annettavan tuen suunnitelmallisuutta.
Toisen asteen koulutus tarvitsee riittävät taloudelliset resurssit koulutuksen järjestämiseen. Erityisesti osaajatarvealoilla – kuten tekniikan ala – on varmistettava, että rahoitus vastaa koulutuksen järjestäjälle koituvia todellisia kustannuksia. Hyvä ja laadukas koulutus on nuorille myös houkutin suuntautua näille aloille, joilla on työtä tarjolla. Ja tämä työ luo hyvinvointia koko Suomelle myös tulevaisuudessa.
