Mervi Karikorpi

Voiko Suomi tehdä uuden ennätyksen EU:n tutkimus- ja innovaatiotukien saannossa, Mervi Karikorpi?

23.2.2023 klo 6.29
Suomalaiset ovat onnistuneet Teknologiateollisuus ry:n tekemän selvityksen perusteella saamaan EU:lta tutkimus ja innovaatiotukea aiempaa paremmin. Suomi pystyy kasvattamaan EU-yhteistyön saantoa ja vaikuttavuutta uuteen ennätykseen, sanoo innovaatio- ja teollisuuspolitiikan päällikkö Mervi Karikorpi ja vastaa kuuteen kysymykseen.

Suomen pk-yritykset ovat onnistuneet saamaan EU:lta tutkimus- ja innovaatiotukea eli Horisontti-rahoitusta suhteessa enemmän kuin Teknologiateollisuus ry:n tekemän selvityksen verrokkimaat. Näin hyvää tulosta ei Suomi ei ole aiemmin saanut.

Teknologiateollisuuden EU:n innovaatio- ja teollisuuspolitiikan päällikkö Mervi Karikorpi, yritysten on siis kannattavaa osallistua EU:n TKI- ja investointiyhteistyöhön?

– Kyllä on. EU:n TKI- ja investointiyhteistyö tukee ja vauhdittaa yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Esimerkiksi vihreä siirtymä ja digitalisaatio avaavat kilpailukykyisille yrityksille uusia bisnesmahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja globaalisti. Yritysten liiketoimintastrategia onkin luonteva lähtökohta eurooppalaisen yhteistyön vahvistamiselle.

– EU:n ohjelmat, yhteistyöverkostot ja rahoitusinstrumentit auttavat verkottumisessa asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa ja tarjoavat mahdollisuuden yhdistää voimavaroja uuden osaamisen ja kyvykkyyksien luomiseksi. EU-rahoitusta on innovaatioprosessin eri vaiheisiin, se jakaa yritysten riskiä ja tarvittaessa toimii vipuna myös muulle rahoitukselle. Pitkäjänteisen EU-yhteistyön kautta yritys voi yhteiskumppaneidensa kanssa myös vaikuttaa uusia teknologioita koskeviin standardeihin ja sääntelyyn.   

Onko Suomi voittaja vai häviäjä EU:n TKI- ja investointiohjelmissa?

–  Vuosien 2014–2020 aikana toteutetusta Horisontti 2020 -ohjelmasta suomalaiset innovaatiojärjestelmän toimijat saivat yhteensä 1,5 miljardia euroa, joka on 1,5-kertainen määrä siihen verrattuna, mitä Suomi maksoi ohjelmaan. Olimme siis nettosaaja. Näin mitattuna Suomi pärjäsi paremmin kuin perinteiset verrokkimaamme. Suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita on hyvin mukana myös esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -ohjelmassa ja innovaatio- ja puolustusrahaston rahoittamissa hankkeissa.  

– Merkitystä on myös sillä, mihin ja miten rahoitusta käytetään. EU-rahoitus on kilpailtua rahoitusta ja sitä kohdennetaan hankkeisiin, joissa syntyvä tieto, osaaminen ja innovaatiot voivat tuoda ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin ja luoda kestävää kasvua ja hyvinvointia.  

Onko Suomen mahdollista kasvattaa EU-yhteistyön saantoa ja vaikuttavuutta?

– Kyllä on. Suomen on mahdollista saada Horisontti Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2021–2027 jopa 2,9 miljardia euroa eli lähes kaksinkertainen määrä Horisontti 2020 -ohjelmaan verrattuna. Kunnianhimoinen mutta kuitenkin realistinen tavoite on, että Suomi kotiuttaa yhdeksästä suurimmasta ohjelmasta tai rahastosta yhteensä vähintään 6 miljardia euroa yllä mainittuna ajanjaksona.

– Tavoitteenamme on, että suomalaisia yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja on mukana eurooppalaisessa yhteistyössä, jossa saavutetaan kansainvälisiä läpimurtoja tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Näin Suomen hiilikädenjälki ja digivihreä vienti kasvavat. Tämä edellyttää, että priorisoimme eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä vahvuuksiamme, kuten älykäs valmistus, biopohjaiset ja funktionaaliset materiaalit, 5G/6G, mikroelektroniikka ja liitettävyys, kyberturva, cleantech, energiatehokkuus, kiertotalous, vetytalous ja energiasektori-integraatio, datatalous ja terveysteknologia.

Minkälaisia toimia tarvitaan, jotta tavoitteisiin päästäisiin?

– Tarvitaan apua yrityksille, erityisesti pk-yrityksille yhteistyön valmisteluun. Lisäksi tarvitaan päätöksenteon ja rakenteiden uudistamista sekä politiikkavaikuttamista EU:ssa.

– Valtion talousarvioon tulee varata erillinen budjettimomentti käytettäväksi EU-hankkeiden valmisteluun ja kansallisiin vastinrahoituksiin. Tämä mahdollistaa ketterän päätöksenteon mukaanlähdöstä kiinnostaviin hankkeisiin. Hyvin valmistellut, kunnianhimoiset hankkeet saavat helpommin rahoitusta ja onnistunut toteutus tuo merkittäviä hyötyjä.  

– Maan hallituksen johdolla tulisi valmistella yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa vuosittain Suomelle EU-vaikuttamisagenda. Lisäksi on varmistettava yhdessä eurooppalaisten kumppaniemme kanssa, että EU:n rahoitus TKI-toiminnalle ja eritoten yritysvetoiselle TKI-yhteistyölle kasvaa. Aito kilpailukyky syntyy kilpailusta, ja tämän tulee olla lähtökohtana myös EU:n investointituissa. Tehdään olennaisia valintoja ja ollaan ennakoivasti liikkeellä. 

– Raportissamme ehdotamme neljä päätavoitetta Suomen ja innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden osallistumiselle EU:n TKI- ja investointiyhteistyöhön sekä joukon toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mitä yritykset ja Teknologiateollisuus ry voivat tehdä, jotta TKI- ja investointiyhteistyö EU:ssa olisi mahdollisimman tuloksellista?

– Paljonkin. Kaikenkokoiset teknologiayritykset voivat rakentaa strategisia kumppanuuksia eurooppalaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa liiketoimintastrategiansa pohjalta. Kun toimintaympäristö muuttuu, on hyvä tarkastella, mitä muutokset merkitsevät kumppanuusverkoston kehittämisen kannalta.

– Teknologiateollisuus tukee yritysten osallistumista Horisontti Eurooppa -ohjelman kumppanuuksiin, kuten Made in Europe ja Chips JU, ja yhteishankkeisiin kärkiteknologia-alueilla yhdessä VTT:n ja yliopistojen, yritysverkostojen kuten FAMNin, Business Finlandin ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

– Kehitämme ja pilotoimme hyviä käytäntöjä ja työkaluja yhdessä yritysten kanssa ja edistämme niiden skaalautumista Euroopassa ja kansainvälisesti. Sellaisia ovat esimerkiksi Teknologiateollisuuden kehittämät datan jakamisen sopimusmallit, digitaalinen tuotepassi ja kiertotalous- ja biodiversiteettiohjelmat.

Mistä saan lisätietoa EU:n ohjelmista ja yhteistyömahdollisuuksista?

– Lisätietoa EU:n eri rahoitusohjelmista ja -instrumenteista ja EU-vaikuttamisesta löydät esimerkiksi seuraavilta nettisivuilta: eufundingplaybook.fi ja EU-verkosto pelikirja.

– EU:n komissio, Suomen EU-rahoitusneuvonta, vientiliitot ja TEM järjestävät infotilaisuuksia ja kertovat ajankohtaisista yhteistyömahdollisuuksista EU:ssa. Niistä kerrotaan organisaatioiden nettisivuilla.  

Lisätietoja:

EU:n innovaatio- ja teollisuuspolitiikan päällikkö Mervi Karikorpi, puh: 040 7419801, mervi.karikorpi@teknologiateollisuus.fi, Twitter:  @mervikarikorpi

Lisää aiheesta:

Suomen pk-yritykset menestyivät EU:n rahoitusjaossa ennätyshyvin: ”Suomi voi kaksinkertaistaa saamansa Horisontti-rahoituksen”

Suomen osallistuminen EU:n TKI- ja investointiyhteistyöhön. Tavoitteet kaudelle 2021–2027

EU Funding Playbook - Take Your business to he next level with EU funding

Business Finlandin EU-verkosto-pelikirja