Suomen pk-yritykset menestyivät EU:n rahoitusjaossa ennätyshyvin: ”Suomi voi kaksinkertaistaa saamansa Horisontti-rahoituksen”
Wärtsilä Finland Oy, 14 miljoonaa euroa.
Metso Outotec, seitsemän miljoonaa.
Infinited Fiber Company ja F-Secure, molemmat viisi miljoonaa.
”Ilon aihetta on! Saantomme on ollut 1,5-kertainen ja pk-yritykset ovat olleet aktiivisia”, sanoo Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuuden EU:n innovaatio- ja teollisuuspolitiikan päällikkö.
Hän on koostanut Aula Research -tutkimuslaitoksen kanssa suomalaisten hakijoiden onnistumiset EU:n Horisontti 2020 -rahoitusjaossa. Tiedot ovat peräisin Euroopan komissiolta.
Horisontti on yrityksille, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille – ja ennen kaikkea niiden yhteisille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille – tarkoitettu avustusperusteinen rahoitustuki. Edellisellä seitsenvuotiskaudella Horisontti -ohjelma rahoitti suomalaisia yhteensä 1,5 miljardilla eurolla. Suomi loistaa verrokkimaidensa ykkösenä, eli EU:lle maksettuun rahamäärään nähden Suomi onnistui kotiuttamaan rahaa takaisin noin puolitoistakertaisesti. Näin hyvää tulosta ei Suomi ei ole aiemmin saanut.
Hyvän saannon takana on Mervi Karikorven mielestä useita syitä, mutta tärkeimpänä hän pitää kyvykkäitä hakijoita.
”Suomessa on monella alalla tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa todella hyvää osaamista.”
EU-hankkeissa hyötyä myös verkostoista
EU suosii Horisontti-rahoitushaussa yhteishakemuksia, joissa yritykset, tutkimusryhmät ja korkeakoulut tavoittelevat alaa uudistavia innovaatiota. Kumppanuusverkostoissa myös vähemmän kokeneet yritykset pääsevät mukaan oppimaan ilman vetovastuuta. Hankkeet voivat kuitenkin olla myös yksittäisen yrityksen tekemiä.
Erityisen tyytyväinen Karikorpi onkin pk-yritysten osuuteen, niille rahaa tuli nyt aiempaa enemmän. Yritykset saivat Suomen saamasta kokonaispotista 26 prosenttia, ja siitä pk-yrityksille herui 69 prosenttia.
”Suomalaisyritysten tuntemus EU:n rahoitusinstrumenteista on selvästi parantunut. On myös ilahduttavaa, että ne hyödyntävät EU:n eri rahoitusinstrumentteja entistä monipuolisemmin. Yrityksiä on hyvin mukana esimerkiksi innovaatiorahaston, puolustusrahaston ja Verkkojen Eurooppa -ohjelman yhteistyöhankkeissa”, Karikorpi kiittää.
Rahan lisäksi ohjelmaan mukaanpääsy takaa myös muunlaista hyötyä. Verkostossa pääsee alan uusimman tiedon äärelle. Karikorpi korostaa, että yhteistyö huippututkimusta tekevien tutkijoiden ja kaupallisia tuotteita kehittävien yrittäjien välillä on hedelmällisempää kuin aina uskotaankaan.
”Yritysten on hyödyllistä päästä tällaisiin kumppanuusverkostoihin mukaan aikaisessa vaiheessa.”
Suomi voi kotiuttaa jopa 6 miljardia
Mervi Karikorpi odottaa loppuvuodesta valmistuvaa raportointia, jossa selviää millaisia tutkimuksellisia ja kaupallisia läpimurtoja Horisontti-rahoitus on ollut mahdollistamassa. Sen Karikorpi jo tietää, että EU-rahoitteisissa hankkeissa yritysten kilpailukyky ja toiminnan ennakoitavuus usein paranevat ja kontaktit laajenevat.
”Nykyisessä osaajapulassa verkosto auttaa havaitsemaan, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kumppanien kesken on järkevää jakaa tietoa, osaamista ja resursseja.”
Millaiset projektit tulevat seuraavaksi saamaan EU-tukea? Karikorpi neuvoo hakijoita kertomaan hakemuksissa mahdollisimman selvästi, millä tavoin kehitteillä oleva uudistus tai tutkimus tulee vaikuttamaan hakijan omien tavoitteiden lisäksi rahoittajaan.
Hakeminen kannattaa. ”Silkan rahan lisäksi kumppanuusverkostoista saa monia muita hyötyjä, joita yritys ei yksin helposti pysty saavuttamaan. Yksi hyödyistä on kasvava resilienssi, sillä verkostossa saa jatkuvasti tietoa oman alan muutoksista, säätelystä ja innovaatioista”, Mervi Karikorpi vinkkaa.
Jatkossa rahaa ohjataan ennen kaikkea ilmastotoimiin, päästöjen ja energian kulutuksen vähentämiseen.
”Suomalaisten hakemusten heikkoutena on aiemmin saattanut olla se, etteivät hakijat ole osanneet kytkeä hakemustaan isoon kuvaan. Se on yksi syy, miksi suomalaishakijoiden läpimenoprosentti on aiemmin ollut verrokkimaista pienin.”
EU:n tutkimus-, kehitys ja innovaatio-ohjelmissa ei harjoiteta aluepolitiikkaa eikä TKI-rahaa myönnettäessä ole maakiintiöitä. Suomalaisilla toimijoilla on siis hyvät mahdollisuudet parantaa eurooppalaisen yhteistyön vaikuttavuutta ja saantoa. Mervi Karikorpi suosittelee tutustumaan rahoitusohjelmiin ja -instrumentteihin, jotka tukevat yrityksen innovaatioprosessin eri vaiheita.
”Olen varma, että suomalaisilla hakijoilla on mahdollisuus kasvattaa saantoaan. On aivan realistista odottaa, että Suomi kaksinkertaistaa Horisontti Euroopasta saamansa rahoituksen Horisontti 2020 -ohjelmaan verrattuna ja kotiuttaa jopa 6 miljardia euroa yhdeksästä suurimmasta EU:n rahoitusinstrumentista.”
Teknologiateollisuuden terveiset seuraavalle hallitukselle:
- Hallitusohjelmaan tulee asettaa kunnianhimoinen tavoite EU:n TKI-yhteistyön kehittämiselle: Suomalaisia yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja on mukana hankkeissa, joissa saavutetaan kansainvälisiä läpimurtoja tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa.
- Suomen hiilikädenjälki ja digivihreä vienti kasvavat, ja Suomen EU:n TKI-ohjelmista vuosina 2021–2027 saama rahoitus voi kasvaa merkittävästi edellisellä rahoituskaudella saadusta rahoituksesta. Myös EU:n TKI-rahoitusta tulee kasvattaa euromääräisesti ja prosentuaalisesti seuraavassa, vuosille 2028–2034 valmisteltavassa rahoituskehyksessä, jotta digitaaliselle ja vihreälle siirtymälle asetetut tavoitteet saavutettaisiin.
- Suomalaisten kannattaa edistää asioitaan yhdessä ja etukenossa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee priorisoida vuosittain julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä EU-vaikuttamisen tavoitteet ja toimet. Uudistetaan EU-jaostojen toimintaa, jotta ne voivat nykyistä tehokkaammin vaikuttaa ennakoivasti EU:n päätöksentekoon ja EU-aloitteisiin.
- Varataan valtion talousarviossa 2024–2027 oma budjettimomentti EU-hankkeiden valmisteluun ja kansallisiin vastinrahoituksiin, jotta päätöksiä osallistumisesta EU-aloitteisiin pystytään tekemään tarvittaessa nopeallakin aikavälillä. Tuki hankkeiden hyvään valmisteluun Suomelle tärkeillä alueilla kasvattaa läpimenoprosentteja ja lisää hankkeiden vaikuttavuutta.
Teksti: Kaisa Viitanen
Kuvat: Liisa Takala
Lisätietoja:
EU:n innovaatio- ja teollisuuspolitiikan päällikkö Mervi Karikorpi, puh: 040 7419801, mervi.karikorpi@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @mervikarikorpi
Lisää aiheesta:
Voiko Suomi tehdä uuden ennätyksen EU:n tutkimus- ja innovaatiotukien saannossa, Mervi Karikorpi?
Suomen osallistuminen EU:n TKI- ja investointiyhteistyöhön. Tavoitteet kaudelle 2021–2027
EU Funding Playbook - Take Your business to he next level with EU funding
Business Finlandin EU-verkosto-pelikirja
