Ari Hämäläinen, Norelco
Yritystarina

”Ilman työvoimapulaa liikevaihtomme olisi kasvanut helposti 20–30 prosenttia” – Pula osaajista on tyrehdyttänyt Norelcon kasvua

Työvoimapula on käynyt kalliiksi ja tyrehdyttänyt sähkönjakelun ratkaisuihin erikoistuneen Norelcon kasvua, vaikka yritys on tehnyt erilaisia toimia rekrytoimisen eteen. ”Liikevaihtomme olisi voinut kasvaa seitsemän viime vuoden aikana helposti 20–30 prosenttia. Myös aktiivinen viennin kasvattaminen on jouduttu lopettamaan”, toimitusjohtaja Ari Hämäläinen kertoo.

Nokia Arenan, Länsi-Metron ja HUSin Siltasairaalan sähkönjakelukeskuksista tunnetun Norelcon toimitusjohtaja Ari Hämäläinen haluaa nostaa kissan pöydälle.

”Minua kiusaa se, että työvoimapulasta puhutaan mustana mörkönä tietämättä täsmälleen, millaisiin ratkaisuihin se on ajanut suomalaiset yritykset.”

Hänen johtamansa savonlinnalainen perheyritys Norelco on kärsinyt yli seitsemän vuotta sähkömiespulasta. Työvoimapulan vuoksi yritys ei ole pystynyt vastaamaan kaikkeen kysyntään. Se on myös joutunut lopettamaan käytännössä kokonaan aktiivisen viennin kasvattamisen, koska kapasiteetti ei riitä Suomenkaan markkinoille.

”Tänä aikana olisimme voineet kasvattaa liikevaihtoa 5–10 miljoonaa euroa”, Hämäläinen toteaa.

Sähköenergian erikoisosaamista Savosta 
  • Norelco on 60-vuotias savonlinnalainen perheyritys.
  • Erikoistunut sähköenergian jakelujärjestelmiin ja niiden automatisointiin, erityisesti pien- ja keskijännitekojeistoihin, muuntamoihin ja sähköasemiin sekä niihin liittyviin palveluihin.
  • Tehtaat Savonlinnassa ja Kuopiossa. Lisäksi myyntikonttori Vantaalla.
  • Työntekijöitä 230. 
  • Liikevaihto 25,7 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Yritys on tutkinut tuotannollisten yritysten tilannetta ja henkilöstön saatavuutta myös EU:n alueella, eikä missään tilanne näytä kovin hyvältä. 

”Olen kiertänyt useilla tehtailla Itä-Euroopassa. Niissä näyttää olevan samanlainen työvoimapula.”

Vuokratyövoimaa Filippiineiltä

Työvoimapula on tyrehdyttänyt myös Norelcon viennin. Aiemmin yritys edisti vientiä aktiivisesti. Asiakkaita oli erityisesti Pohjois-Euroopassa.

”Viisi kuusi vuotta sitten tulin siihen tulokseen, että ei ole mitään järkeä tehdä kauppaa isommalla riskillä viennissä, kun kapasiteettia ei riitä kotimaiseenkaan kysyntään.”

Työ ja satsaukset vientiin on nyt heitetty Hämäläisen mukaan romukoppaan. Kaikki pitää aloittaa alusta, sitten kun se on taas mahdollista.

”Tuntuu hurjalta, että kaikki on ollut kiinni työvoiman saatavuudesta. Satoja tuhansia euroja on valunut hukkaan.”

Hämäläinen toivoo yhdeksi korjausliikkeeksi työperäisen maahanmuuton byrokratian nopeuttamista.

”Byrokratia vie edelleenkin käytännössä 3–4 kuukautta. Saattaa olla, että tarve on jo ohi, kun työntekijä on saatu tänne.”

Työperäisten maahanmuuttajien löytäminen on osoittautunut Hämäläisen mielestä yllättävän vaikeaksi. Norelco on kokeillut eurooppalaisen yhteistyöverkosto EURESin hakuja, mutta ne eivät ole johtaneet tulokseen. Yritys on alkanut hyödyntää vuokratyöfirmoja.

”Tämän vuoden puolella meille tulee vuokratyövoimaa Filippiineiltä vuoden työsopimuksilla.”

Ari Hämäläinen, Norelco

Yrityksensä ikäinen. Toimitusjohtaja Ari Hämäläisen, 60, työura Norelcossa on kestänyt jo 33 vuotta. Yksi syy löytyy sukujuurista. ”Olen syntynyt Norelco-lusikka suussa”, hän hymähtää. Isä E.O. Hämäläinen perusti yrityksen 60 vuotta sitten.  

Toimitusjohtaja toivoo vuokratyövälitykseen nykyistä enemmän tarjontaa. Ihan helppoa toimiminen niillä markkinoilla ei ole ollut.

”Kaipaan luotettavia kanavia valituista maista. Tiedän, että Business Finlandissa on tällainen projekti käynnissä. Toivotaan, että se johtaa nopeasti maaliin.”

Tällä hetkellä Norelcossa ovat avoinna metalliosaston työnjohtajan ja logistiikan osaajan paikat. Sähkötekniikan ammattilaisia suunnittelun, tuotannon ja myynnin tehtäviin tarvitaan jatkuvasti.

Töissä 15 eri kansalaisuutta

Norelcossa on 230 työntekijää, joista 30 on kansainvälisiä työntekijöitä eri puolilta maailmaa: esimerkiksi Burmasta, Irakista ja Kosovosta.

Valtaosa kansainvälisistä työntekijöistä on Suomeen pakolaisina tulleita ja jo vuosia Suomessa asuneita.

”Meillä on suhtauduttu tulijoihin erittäin hyvin. He ovat päässeet hyvin porukkaan mukaan. Henkilöstömme tietää, että väkeä on haettu pitkään. Kenenkään ei tarvitse miettiä, että joltain toiselta on viety työ.”

Esimiehiltä on Hämäläisen mukaan tullut kiitosta ulkomaalaisten oppimishalusta ja suuresta työmotivaatiosta.

Tähän asti Norelcon työkielenä on ollut suomi, mutta englanti on saanut tuotannosta työkielen paikan. Työsopimukset, turva- ja työohjeet ovat myös saatavilla englanninkielisinä. Suomessa pidempään asuneet työntekijät puhuvat kaikki jossain määrin suomea. Osan kanssa kommunikoidaan englanniksi.

Välillä kieliasia hieman hankaloittaa arkea, Hämäläinen kertoo.

”Kaikki suomalaiset eivät halua tai uskalla puhua englantia, vaikka osaisivatkin. Mutta yllättäen on löytynyt myös heitä, jotka mielellään lähtevät kokeilemaan kielitaitoaan.” 

Kielipulmaan on jo tartuttu. Yrityksessä on alkamassa englannin keskusteluryhmiä, joissa saa harjoitusta puhekieleen.

”Sitten voi avata suunsa ja ottaa kantaa”, Hämäläinen sanoo.

Ei tarpeeksi houkuttimia tulla Suomeen?

Hämäläinen ei usko teoriaan, jonka mukaan tekijäpulan syy olisi suomalaispalkkojen huono kilpailukyky. Hänestä Suomen kaltaisen ja kokoisen maan ei edes kannata yrittää palkkakilpailussa ykköseksi.

”Eivät ihmiset tule maahan pelkän rahan takia. Täytyy olla muitakin tekijöitä, jotta he viihtyvät. Ihmiset pitävät Suomea turvallisena maana. Se on suurempi syy tulla tänne kuin raha.”

Ari Hämäläinen, Norelco

Reilut säännöt. ”Säännöt ovat samat kaikille. Sama palkka maksetaan samasta työstä, oli työntekijä mistä maasta hyvästä. Sama pätee suorituspalkkioihin”, Ari Hämäläinen toteaa.

Usein kuultu väite on, että Suomeen halutaan halpatyövoimaa, koska kotimaan työttömät eivät kelpaa. Hämäläisestä se on ”täyttä puppua”.

”Säännöt ovat samat kaikille. Sama palkka maksetaan samasta työstä, oli työntekijä mistä maasta hyvästä. Sama pätee suorituspalkkioihin.”

Hämäläisen mielestä sosiaalietuudet pitäisi suunnitella työnhakuun rohkaiseviksi.

”Olen jututtanut puolenkymmentä ihmistä, joista osa on vaikuttanut motivoituneilta, mutta sanonut, että heidän ei kannata käydä töissä, koska joutuvat ajamaan töihin 50 kilometriä suuntaansa, kalliilla bensalla. He ovat laskeneet joka ainoan euron tarkkaan ja sanoneet, etteivät viitsi muutaman kymmenen euron eron takia käydä töissä. On mukavampi olla kotona.”

Myös TE-keskuksen tuore työnhakumalli näkyy Hämäläisen työpöydällä.

”Hakemuksissa sanotaan aika kiertelemättä, että töitä ei huvita tehdä, mutta pakko on hakea, kun TE-keskuksesta käskettiin. Ne ovat sellaisia kahden tekstirivin hakemuksia, ilman cv:tä.”

Omaa koulutusta alanvaihtajille

Ratkaistakseen työvoimapulaansa Norelco on kouluttanut tehdastyöhön omalla kustannuksellaan neljän vuoden aikana jo kahdeksan ryhmää alanvaihtajia.

”Koulutuksemme on iso ja kallis panostus. Avustuksia siihen ei ole haettu”, Hämäläinen toteaa.

Uutta alaa pääsee oppimaan monenlaisista työtaustoista käsin.

”Ei ole väliä, miltä alalta hakijalla on kokemusta. Riittää, että on työhaluja.”

Hakijoille järjestetään lyhyt pääsykoe, jossa on selkeä, käsin tehtävä harjoitustehtävä. Sähköstä ei tarvitse tietää mitään eikä teoriakoetta ole. Valinta tehdään harjoituksen ja haastattelun perusteella.

Norelcon kehittämä kolmiportainen koulutus on neljän kuukauden mittainen. Siihen kuuluu paikallisen ammattioppilaitoksen antama kahden viikon koulutus sähkön perusteista.

Ensimmäisen vaiheen tulija suorittaa kurssin avulla, loput kaksi hän oppii työn ohessa opastajan avustamana. Seuraavaan vaiheeseen siirrytään aina kykyjen mukaan. Koulutuksessa käytetään opetusvideoita ja digitaalista oppimisaineistoa, jotka helpottavat ja nopeuttavat oppimista.

Suuri osa yrityksen itse kouluttamista työntekijöistä on jäänyt Norelcoon.

”Jäämisprosentti on huomattavasti korkeampi kuin ammattiopiston opiskelijoilla”, Hämäläinen toteaa.

Käytännönläheistä mallia Saksasta?

Norelco on työvoimapulasta huolimatta tehnyt joka vuosi hyvää tulosta ja samalla liudan veroeuroja.

”Se vain ei tunnu reilulta, että maksamme valtavasti veroja, mutta yhteiskunta ei pysty tuottamaan edes peruskoulutettuja ihmisiä, jotka jäisivät paikkakunnalle.”

Hämäläisen mielestä Norelcon kaltaisten yritysten tarvetta vastaisi paremmin Saksan mukainen oppisopimusmalli, jossa valtaosa alan opinnoista tehdään työpaikalla.

”Kolmen vuoden mittaiset opinnot kaikilla aloilla ovat haaskausta. Voisivatko opinnot olla enemmän käytännönläheistä opiskelua, ja yksi vuosi olisi pakollista harjoittelua työpaikalla”, hän pohtii.

Ari Hämäläinen, Norelco

Konkretiaa vaaleihin. Työvoimapulasta johtuvat lisäkustannukset yrityksille ovat kohtuuttoman suuria. ”Seuraaviin vaaleihin pitäisi konkretisoida, miten työvoimapula vaikuttaa pk-yrityksiin sekä löytää nopeasti toimivat käytännön ratkaisut.”

Hämäläisen mielestä Suomeen tarvittaisiin nopeasti kansallinen rekrytointistrategia, jonka avulla Suomeen saataisiin riittävästi motivoitunutta työvoimaa kaiken tyyppisiin työtehtäviin.

”Koska koko Eurooppa huutaa työntekijöitä, Suomeen olisi syytä luoda käytännön kanavat, joiden avulla pienemmätkin yritykset voisivat helposti rekrytoida työvoimaa ulkomailta. Myöskään vientiä ei saada kasvatettua ilman käsipareja. Vaikka pientä taantumaa tulisi, työvoiman pitkäaikainen tarve ei häviä.”

Robotteja työvoimapulan vuoksi

Työvoimapulan vuoksi Norelcossa on investoitu myös robotteihin. Robotit käsittelevät metallituotannon puolella tavaroita, vievät niitä koneelle ja tuovat pois.  Myös aputyövaiheita ja turhaa liikkumista on saatu vähennettyä lean-tyyppisen tuotantotavan ansiosta.

”Silti jonkun on tehtävä käsityö. Jos ihmiskäsiä ei ole, digitalisaatiolla saavutettu etu jää rajalliseksi.”

"Jonkun on tehtävä käsityö. Jos ihmiskäsiä ei ole, digitalisaatiolla saavutettu etu jää rajalliseksi.”

Pääosa Norelcon työntekijöistä tekee sähkökytkentöjä, ja jokaiseen projektiin on omat, räätälöidyt tuotteet.

”Sitä työtä ei voi automatisoida. Eikä sellaiseen tarpeeseen vastaavan robotin rakentamisessa ole taloudellisesti järjen hiventä.”

Tikittävänä aikapommina Hämäläinen näkee työvoiman pakkautumisen kasvukeskuksiin entistä vahvemmin. Hän uskoo, että jos yritykset joutuvat miettimään, pitäisikö niiden muuttaa perässä, ne alkavat miettiä muitakin vaihtoehtoja kalliille tehdasinvestoinnille kuin kotimaan kamara.

”Eivät yritykset halua kuolla pois. Jotain pitää tehdä, jos työvoimaa ei ole. Saa nähdä missä kohta räjähtää, kun yrittäjät väsyvät tuulimyllyjä vastaan taisteluun. Siltä tämä touhu nyt tuntuu.”

Teksti: Marjo Vuorinen

Kuvat: Sirpa Mikkonen

Lisää aiheesta:

Tarvitsemme 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa – Ilman riittävää työvoimaa ei ole hyvinvointi-Suomea