Tarvitsemme 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa – Ilman riittävää työvoimaa ei ole hyvinvointi-Suomea

Jaakko Eskola

Tarvitsemme 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa – Ilman riittävää työvoimaa ei ole hyvinvointi-Suomea

16.11.2022 klo 6.57 |
Jaakko Eskola

Millainen Suomi meillä on vuonna 2030? Tai vuonna 2050? Nämä luvut voivat tuntua meistä vielä hyvinkin kaukaisilta. Niin ei kuitenkaan ole, koska vuoden 2050 Suomea koskevat päätökset tehdään jo nyt. Ne on tehtävä nyt. 

Kaikki ovat kuulleet kyllästymiseen saakka, että Suomi ikääntyy ja velkaantuu ja taloudellinen huoltosuhteemme kääntyy nurinniskoin. Onko meille kuitenkaan avattu, mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti, muuten kuin sote-palveluiden tarpeen kasvamisena? Pelkästään merkittävin vientialamme teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa – ja heistäkin vain puolet eläköityneiden tilalle. Millainen Suomi meillä on vuonna 2030 tai 2050, jos vientiteollisuudessa on avoinna kymmeniä tuhansia työpaikkoja mutta niihin ei riitä tekijöitä? Tai terveydenhoidossa? Kouluissa?  

Vientiteollisuuden luoma arvonlisä vastaa noin puolta koko Suomessa syntyvästä arvonlisästä. Sillä kustannetaan koulutusta, palveluita, tutkimusta ja innovaatioita, luodaan uutta työtä ja kasvua. Tämä arvonlisä syntyy tekemällä töitä. Jos meillä ei ole tarpeeksi työikäisiä, tulemme totuttelemaan täysin erilaiseen Suomeen kuin se hyvinvointivaltio, jota 1900-luvun jälkipuoliskolla vuosikymmeniä rakennettiin.  

Ainoa vaihtoehtomme on nettomaahanmuuton voimakas lisääminen. Jos haluamme palauttaa huoltosuhteemme hyvinvointivaltion edellyttämälle tasolle, esimerkiksi vuoteen 2010, tarvitsemme yhteensä noin 1,3 miljoonaa työikäistä lisää. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee tavoitteemme olla vuosittaisen nettomaahanmuuton kasvattaminen 50 000 ihmiseen jo vuoteen 2030 mennessä. Kasvua tarvitaan jatkuvasti lisää tämän jälkeenkin. Jos emme onnistu tässä, tämänhetkinen julkinen keskustelu palveluiden leikkaustarpeista on vasta näpertelyä. 

Huoltosuhde

 

Osaajapula on rajoittanut vientiyritystemme kasvua vuosia jo nyt, ja ilman kasvua ei ole hyvinvointia. Jos alamme tehdä oikeita ratkaisuja, 2000-luvun kestävä hyvinvointi-Suomi voi olla globaalisti kokoaan suurempi suunnannäyttäjä uuden teknologian kehittämisessä ja soveltamisessa, digitalisaation hyödyntämisessä ja vihreässä siirtymässä, jota kohti kaikki kilpailijamaamme ovat kulkemassa.  

Siksi Suomelle on heti seuraavalla hallituskaudella rakennettava pitkäjänteinen ja yli hallituskausien ulottuva maahanmuuttopolitikkka, joka mahdollistaa kasvumme menestyväksi maahanmuuttomaaksi. Tarvitsemme myös vision tulevaisuuden suomalaisesta yhteiskunnasta. 50 000 työntekijää vuodessa tarkoittaa joka vuosi 0,8–1 miljardia uutta veroeuroa, mutta maahanmuuttajat eivät saa olla pelkkä työvoimareservi. Heidän on tunnettava olevansa tervetullut ja vakiintunut osa palapelissä nimeltä Suomi.  

Maahanmuuttajat eivät saa olla pelkkä työvoimareservi. Heidän on tunnettava olevansa tervetullut ja vakiintunut osa Suomea.  

Maahanmuutto on yleisavain, mutta se ei tietenkään yksin ratkaise kaikkia haasteitamme. Olennaista on kääntää nuorten osaamistaso takaisin nousuun. Korkeakouluihin tarvitaan huomattavasti lisää aloituspaikkoja, jotta puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja 2030-luvun alkupuolella. Paikkoja kannattaa lisätä erityisesti tekniikan ja ICT:n aloille.  

Yhteiskuntamme kivijalka on korkeassa työllisyydessä, joten työllisten määrää on nostettava. Työllistymisen kannusteista sekä yritysten työllistämisen kannusteista, rohkeudesta ja kilpailukyvystä on pidettävä huolta myös eduskunnassa. Erityisen merkittävää on paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen siten, että se on tasapuolisesti mahdollista kaikissa yrityksissä.  

Mitä me sitten työväestöllämme ja osaamisellamme teemme? Vastaamme globaaliin kysyntään ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseksi uusien teknologioiden avulla sekä uusien liikenne- ja energiamuotojen löytämiseksi. Rakennamme oman hyvinvointimme lisäksi kestävää maailmaa, jossa ihmisen toiminta on tasapainossa maapallon kantokyvyn kanssa.  

Suomalaisella teknologiateollisuudella on jo olemassa olevia ja tarvittavia teknologioita, kiertotalouden osaamista, valmis vähähiilitiekartta, biodiversiteetti- ja vastuullisuuslinjaukset. Yritykset tarvitsevat suurille investointihankkeilleen nykyistä joustavampaa ja nopeampaa luvitusta, ja me kaikki tarvitsemme digitalisaation mahdollisuuksien nykyistä parempaa, asiakaslähtöistä hyödyntämistä. 

Digivihreä siirtymä edellyttää erittäin paljon lisää kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa sähköä sekä raaka-aineita. Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:ssa, jotta eurooppalaista sähkömarkkinamallia kehitetään markkinaehtoisesti. Lisäksi tarvitsemme huoltovarmuuslain kokonaisuudistuksen kriittisten metallien ja materiaalien saatavuuden varmistamiseksi. Riippuvuutemme Kiinasta on suuri riski. 

Työllisyys, osaaminen, kestävä kasvu ja hyvinvointi on kehä, joka ei toimi ilman aktiivista tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita (TKI). Niistä syntyy yrityksiin uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa ja työpaikkoja. Suomen houkuttelevuus investointien kohteena on kuitenkin kaukana kilpailijamaistamme. Takamatkamme alkaa jo laivamatkalla Ruotsiin, jossa yrityksiä tuetaan julkisella rahalla Suomea huomattavasti avokätisemmin. 

Takamatkamme alkaa jo laivamatkalla Ruotsiin, jossa yrityksiä tuetaan julkisella rahalla Suomea huomattavasti avokätisemmin. 

Suomessa on ollut vuosien konsensus siitä, että TKI-panostustemme tulee olla neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Me Teknologiateollisuus ry:ssä olemme nostaneet kunnianhimon tasoa ja sitoutuneet nostamaan tavoitetta siten, että Suomen TKI-panostukset ovat vuoteen 2030 mennessä 4,4 prosenttia. Julkisen sektorin osuuden tulee olla tästä vähintään 1,33 prosenttia eli hieman alle kolmannes, kuten tähänkin saakka. Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena on lisättävä myös ennakoitavalla, kilpailukykyisellä verotuksella. 

Julkisen talouden ja toimeliaisuutemme haasteet ovat kovat, mutta ratkaisujakin siis on. Mitä enemmän meillä on rohkeutta uudistua ja mitä paremmin yrityksillä on mahdollisuuksia tuottaa kestävää arvonlisää, sitä vahvemmin turvaamme hyvinvointia ihmisille, luonnolle ja ympäristölle.  

Vuoden 2050 Suomea koskevat päätökset tehdään jo nyt.  

Kirjoittaja Jaakko Eskola on Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja. 

Lisää aiheesta: 

Teknologiatellisuus ry:n viestit eduskuntavaaleihin 2023