Lääkerobotti lisää turvallisuutta ja tuo säästöjä

Yhteiskunnan rakennemuutos ja väestön ikääntyminen luovat haasteita sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamiselle. Suomalainen kasvuyritys Evondos automatisoi lääkejakelun pitkäaikaislääkityille kotihoidon asiakkaille robotiikan avulla.

– Lääkeannostelurobottimme kertoo muistisairaalle tai vanhukselle, koska lääke pitää ottaa ja ohjaa kotihoidon asiakkaan ottamaan aina oikean lääkkeen oikeaan aikaan ja oikeana annoksena, kertoo Evondoksen toimitusjohtaja Jyrki Niinistö.

– Laite myös säästää kotihoitajan työaikaa, jota ennen on kulunut dosettien täyttöön. Myös inhimillisen virheen riski poistuu, Niinistö toteaa. Vuonna 2008 perustetun Evondoksen kotipaikka sijaitsee Salossa ja tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Yrityksen lääkeannostelurobotti valittiin Health Awards -kilpailussa vuoden 2017 terveysinnovaatioksi.

Evondosin lääkerobotti kertoo käyttäjälle puheella, valo- ja äänimerkein, ja tarvittaessa myös tekstiviestillä, milloin asiakkaalle määrätyt lääkkeet pitää ottaa. Robotti antaa selkeät ohjeet lääkkeen ottamiseen sekä laitteen näytöllä että puhuttuna. Mikäli lääkkeet kaiken muistuttamisen jälkeenkin jäävät laitteeseen, se lähettää viestin kotihoitoon. Tämän jälkeen hoitaja on asiakkaaseen yhteydessä tai tulee käymään paikan päällä. Palvelu paitsi parantaa lääkehoidon laatua, tarkkuutta ja vaikuttavuutta myös säästää kotihoidon kustannuksia. Samalla palvelu mahdollistaa paremman elämänlaadun ikääntyneille ja kustannussäästöjä koko yhteiskunnalle.

Lääkerobotti voi myös pelastaa henkiä.

– Saimme kotonaan kaatuneelta robotinkäyttäjältä kiitoskirjeen, sillä laite hälytti apua, kun lääkettä ei otettu ajallaan, Jyrki Niinistö kertoo. Apu tuli ajoissa ja vanhus saatiin ajoissa hoitoon.

Robotti säästää resursseja

Vanhustenhoidonkin parissa teknologia tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Apua ja hoivaa tarvitaan jatkuvasti enemmän, mutta resurssit eivät lisäänny samaan tahtiin. Terveydenhoidossa robotteja voidaan käyttää lähinnä hoivaan ja itsehoitoon liittyvissä tehtävissä.

– Kunnilta saatujen tietojen mukaan yksi robotti vähentää lääkkeenjakokäyntien tarvetta, keskimäärin jopa 29 lääkkeenjakokäyntiä kuukaudessa robottia kohden, Jyrki Niinistö kertoo.

Teknologian avulla inhimillistä työpanosta voidaan suunnata inhimillistä kanssakäyntiä vaativiin tehtäviin. Suora kuukausittainen kustannussäästö vaihtelee 500–3000 euron välillä potilasta kohti kuukaudessa. Noin 50 000 asukkaan kunnissa säästö voi olla vuositasolla yli miljoona euroa.

Uusi teknologia herättää paljon kysymyksiä niitä käyttävän hoitohenkilöstön sekä myös asiakkaiden parissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret suhtautuvat robottien hyödyntämiseen kotihoivatyössä positiivisimmin. Kuitenkin noin 70 prosenttia vanhimmista ikäluokista suhtautuu robotteihin positiivisesti (Suomalaisen Työn Liitto 2017). Automatiikalla ja roboteilla voidaan korvata ennemminkin yksittäisiä työtehtäviä kuin kokonaisia ammatteja. Samalla digitalisaation kehittyminen luo uusia ammatteja tilalle ja vapauttaa terveydenhuoltohenkilöstön resursseja inhimillistä kanssakäymistä vaativiin hoitotöihin.

Onnistuneet kokeilut rohkeasti käyttöön

Väestön ikääntyessä moni kunta harkitsee aktiivisesti robotin käyttöönottoa. Kuntien resurssien kannalta olisi hyödyllistä ottaa rohkeasti käyttöön muualla jo toimiviksi todettuja ratkaisuja. Sama suuntaus on käynnissä niin Suomessa, Pohjoismaissa ja kaikissa kehittyneissä maissa.

– Onko jokaisen kunnan pakko kokeilla asiaa, joka on jo jossain todettu toimivaksi, Niinistö kysyy.

– Uskallan väittää, että se mikä toimii Lahdessa, toimii luultavasti myös Heinolassa. Tarvitsemme robotteja osaksi hoitoketjua, kun hoitohenkilökunta ei tulevaisuudessa enää yksinkertaisesti ehdi tehdä kaikkea manuaalista työtä.

Tuotekehitys on olennainen osa Evondoksen kaltaisen korkean teknologian yrityksen toimintaa.

– Tekes-rahoitus on ollut keskeisessä roolissa yrityksemme kasvussa, Niinistö kertoo. Tekes on myös tukenut yrityksen digitaalisten palvelujen kehitystä.

– Suomalainen osaaminen on maailman korkealaatuisinta ja meillä on hyvät lähtökohdat kehittää innovaatioita. Uudet digitaaliset tuotteet ja palvelut vaativat tuntuvia TKI-investointeja, Jyrki Niinistö sanoo.

– Kaupallistamisvaihe vaatii kasvuyritykseltä resursseja. Toivoisin, että päättäjillä riittäisi viisautta ja rohkeutta nähdä, että suomalaiselle yritykselle myönnetty TKI-rahoitus on usein investointi Suomen toimivaan tulevaisuuteen.

Teksti: Anna Storm, @AnnaStormy
Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden uutiskirjeestä 6/2017