Tietoa vuosilomasta

Vuosiloma on työntekijän ansaitsemaa palkallista lomaa. Työntekijä ansaitsee tietyn loma-edun jokaiselta lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Vuosiloman ansainta

Työsuhteen kesto vaikuttaa työntekijän ansaitseman loman pituuteen seuraavasti:

  • työntekijä ansaitsee lomaa 2 arkipäivää kultakin lomanmääräytymisvuoden täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättymiseen (31.3.) mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden,
  • jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, työntekijä ansaitsee vuosilomaa 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän säännön tai 35 tunnin säännön mukaan. Se kumpaa sääntöä sovelletaan, ratkeaa lähtökohtaisesti työsopimuksen mukaisen työajan perusteella. Ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai lomittain, vaan niistä valitaan jompikumpi.

14 päivän ansaintasääntöä sovellettaessa täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan ne kuukaudet, joina työntekijällä on yhteensä vähintään 14 työssäolopäivää ja/tai työssäolon veroista* päivää. Vastaavasti 35 tunnin ansaintasääntöä sovellettaessa lomaa kertyy niiltä kuukausilta, joina työntekijällä on yhteensä vähintään 35 työssäolotuntia ja/tai työssäolonveroista tuntia. 

Työntekijä, joka työskentelee kaikkina kuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, ei ole edellä mainittujen ansaintasääntöjen piirissä. Tällaiselle työntekijälle ei kerry vuosilomaa, mutta hänellä on työsuhteen kestäessä oikeus saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. 

*Työssäolon lisäksi vuosilomaa kerryttävät eräät vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä määrätyt työstä poissaoloajat, jotka rinnastetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosilomaa laskettaessa. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksilla on lisäksi sovittu eräistä muista poissaoloista, jotka luetaan työssäolonveroiseksi ajaksi vuosilomaa laskettaessa.

Vuosilomapäivät

Vuosilomapäiviksi luetaan arkipäivät, joita ovat päivät maanantaista lauantaihin. Arkipäiviksi ja siten vuosilomapäiviksi ei lueta sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Sellainenkin arkipäivä, joka työn jatkuessa olisi ollut vapaapäivä, kuten vapaa lauantai, luetaan vuosilomapäiväksi.

Vuosiloman antaminen

Vuosiloman antaminen työnantajan määräämänä

Pääsääntönä on, että työnantaja määrää vuosiloman pitämisen ajankohdan. Työnantajan tulee antaa vuosilomasta 24 päivää lomakautena eli 2.5.–30.9. (kesäloma) välisenä aikana. Se osa lomasta, mikä ylittää 24 lomapäivää, annetaan erikseen talvilomana. Talviloma pidetään työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10.–30.4. välisenä aikana.

Sekä kesä- (24 arkipäivää) että talviloma on annettava pääsääntöisesti yhdenjaksoisina. 12 arkipäivää ylittävä osa kesälomasta voidaan kuitenkin jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa erässä, jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Talviloma voidaan jakaa vain, jos siitä on työntekijän kanssa sovittu.

Vuosiloman antamiseen liittyvä menettely

Työnantajan on noudatettava tiettyjä vuosiloman antamiseen liittyviä menettelysäännöksiä. Työnantajan tulee mm.

  • selvittää työntekijälle tai työntekijöiden edustajalle vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet,
  • ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ja mahdollisuuksien mukaan otettava työntekijöiden esittämät toiveet huomion,

  • kohdella työntekijöitä tasapuolisesti

  • ilmoittaa vuosiloman ajankohdasta työntekijälle kuukautta ennen loman alkamista tai mikäli tämä ei ole mahdollista viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen

Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta seuraavasti:

  • 12 arkipäivää ylittävä loman osa jaetaan pidettäväksi yhdessä tai useammassa jaksossa
  • vuosiloma sijoitetaan ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua

  • 12 arkipäivää ylittävä loman osa pidetään viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä

  • työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittava vuosiloma pidetään työsuhteen kestäessä

  • 24 arkipäivää ylittävä loman osa pidetään lyhennettynä työaikana (tämä sopiminen edellyttää työntekijän aloitetta ja sopimus on tehtävä kirjallisesti).

Työkyvyttömyys ja vuosiloman siirtäminen

Työntekijän ollessa vuosiloman tai sen osan alkaessa sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Tämä edellyttää työntekijän ilmoitusta ennen loman alkamista. Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myös silloin, kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Loman siirtäminen edellyttää, että työntekijä on viivytyksettä pyytänyt työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä esittänyt luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään. Työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus, vaikka yrityksen käytäntönä muutoin olisi, että lyhyistä poissaoloista ei vaadita lääkärintodistusta. Jos lomapäiviä siirretään, työntekijällä on sairauslomalla ja hänellä on työkyvyttömyyspäiviltä oikeus sairausajan palkkaan, jos sen työehtosopimuksen mukaiset maksuedellytykset täyttyvät.

Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkan määrittämiseksi täytyy tietää, mitä työehtosopimusta työntekijään sovelletaan, mikä on työntekijän palkkausmuoto ja minkä vuosiloman ansaintasäännön piirissä työntekijä on.

Viikko- ja kuukausipalkkaiset

Teknologiateollisuuden toimialoilla viikko- tai kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan vuosilomalain mukaan. Viikko- ja kuukausipalkkaisilla työntekijöillä on oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta eli lähtökohtaisesti saman suuruinen palkka kuin mitä he saisivat työssä ollessaan. Eräille 35-tunnin ansaintasäännön piirissä oleville viikko- ja kuukausipalkkaisille työntekijöille lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti.

Lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti myös silloin, kun viikko- tai kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana.

  • Tällaisia muutostilanteita ovat esimerkiksi siirtymiset kokoaikatyöstä osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osittaiselle hoitovapaalle, sopimukseen perustuvalle muulle lyhennetylle työajalle tai kun työnantaja osa-aikaistaa työntekijän työsopimuslain 7:11 §:n perusteella.
  • Sääntö koskee myös muutostilanteita, joissa työaika pitenee ja palkka nousee, kuten esim. siirtymisiä osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön.

Jos muutos tapahtuu vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, mutta ennen vuosiloman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.

Tunti- ja urakkapalkkaiset

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ja 14-päivän ansaintasäännön piirissä olevien tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskituntiansion ja tuntikerrointen perusteella teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa tarkemmin määrätyllä tavalla.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ja 35-tunnin ansaintasäännön piirissä olevien tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden sekä muiden työehtosopimusten piirissä olevien teknologiateollisuuden toimialoilla työskentelevien tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden lomapalkka lasketaan vuosilomalain mukaan.

Lomakorvaus

Lomakorvausta maksetaan eräissä tilanteissa työsuhteen jatkuessa ja työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus on palkkaerä, jolla korvataan työntekijälle kertynyt, mutta pitämättä jäänyt vuosiloma. Säännökset lomakorvauksesta ovat vuosilomalain 4 luvussa.

Lomaraha

Lomarahasta ei ole säännöksiä laissa, vaan lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen. Lomarahan maksaminen voi perustua myös työpaikalla vakiintuneesti noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Lomaraha on suuruudeltaan 50 % työntekijän vuosilomapalkasta. Lomarahan saamiseen voi liittyä erityisehtoja. Ne ja lomarahan maksuajankohtaa koskevat määräykset poikkeavat jossain määrin toisistaan eri työehtosopimuksissa, joten kussakin tapauksessa lomarahan maksamista koskevat määräykset tulee tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Tarkempia tietoja ja soveltamisohjeita jäsenyrityksille Teknologiateollisuus ry:n työsuhdepalvelussa ja jäsenneuvonnasta: http://teknologiateollisuus.fi/fi/tyomarkkinat/apua-tyosuhdeasioihin


Asiantuntija Johanna Laine, 044 590 7209