Älä nyt omaa oksaasi sahaa
Elinkeinoelämässä ei ole viisastenkiveä – paitsi kenties yksi. Ilman vankkaa tutkimus- ja kehitystyötä olemme täysin vailla suuntaa ja särmää.
Yksi innovaatioyhteiskunnan hyvä puoli on, että se luo myös uutta paikallista tuotantoa. Monella toimialalla on etu pitää tutkimus ja tuotekehitys lähellä varsinaista tuotantoa; tämä on kuultu useammastakin suusta Suomessa. Vaikka maailma digitalisoituu valtavalla vauhdilla, kaikki ei voi olla vain ykkösiä ja nollia. Kilpailukyky saa nostetta t&k:n ja tuotannon rajapinnasta – se on selvä asia.
Jotain pitää tehdä, sillä Suomen teollisuuden kustannuskilpailukyky ei ole entisensä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan yksikkökustannuksiin perustuvien laskelmien mukaan työn tuottavuus on Suomessa laskussa muihin maihin verrattuna. Kilpailukyvyn parantaminen vaatii määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä, jonka kovassa ytimessä on oltava tutkimus- ja kehitystoimintaan panostaminen.
Investointeja osaamiseen ja koulutukseen tarvitaan lisää kautta linjan. Esimerkiksi Inka-ohjelmat ovat olleet hyviä avauksia tällä puolella.
Tekemisen meininkiä on myös vaikkapa Vaasassa, jossa seudun energiaklusteri ja akateeminen maailma etsivät yhteistyön mahdollisuuksia. Vaasan yliopisto reagoi tutkimus- ja koulutustarpeen kasvuun investoimalla uuden tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion toteuttamiseen. Uutta Energy Research Centeriä tekemässä ovat myös Tekes, Vaasan kaupunki ja alueen energia-alalla toimivat yritykset, Wärtsilä näiden joukossa.
Erityisesti SHOK-järjestelmä on luonut erinomaisen verkoston valituille strategisille alueille. Nyt ei pidä peruuttaa.
Kyseessä on noin neljän miljoonan euron perusinvestointi koneisiin ja laitteisiin sekä tutkimusympäristön luomiseen. Wärtsilä tulee toimittamaan laboratoriolle moottoreita tutkimuskäyttöön. Uskomme vakaasti, että tie innovaatioihin ja kilpailukyvyn paranemiseen lähtee synergioiden aktiivisesta etsimisestä ja hyödyntämisestä – ja juuri tästä on kysymys Vaasassa.
Vaasan energialaboratorio on jo noteerattu myös EU-tasolla, mistä esimerkkinä juuri saatu 1,5 miljoonan euron rahoitusruiske laivamoottoritutkimukseen. Kolmivuotinen hanke tähtää päästöjen vähentämiseen lähelle nollatasoa ja parantaa suoraan vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Nykyisellään iso osa suuryritysten tutkimusrahoituksesta kanavoituu yliopistoille ja pk-yrityksille yhteistyön ja alihankinnan kautta. Isojen yritysten rooli on toimia vetureina ja avata pienemmille ovia vientimarkkinoille. Yhtä lailla on tärkeää tuoda kansainvälistä markkinaosaamista kotimaahan ja yliopistoihin.
Suuryritysten mukanaolo tutkimuksessa ja koulutuksessa tuo teollisuuden osaamista ja verkostoja tutkimuspartnereiden käyttöön. Esimerkiksi SHOK- ja EU-ohjelmien kautta on päästy hyödyntämään suuryritysten ”leveämpiä hartioita”.
Julkinen tutkimuspanostus – ja erityisesti juuri SHOK-järjestelmä – on luonut erinomaisen verkoston valituille strategisille alueille. Toimialan huiput on tuotu yhteisen tutkimusagendan ääreen. Samalla tutkimuksesta on tullut teollisuusvetoisempaa ja ketterämpää. Tulokset ovat olleet hyviä ja luovat vankan pohjan myös tulevaisuuden työlle.
Tämä verkosto on nyt vaarassa kadota, kun tutkimukseen käytettäviä varoja ollaan leikkaamassa. Leikkaukset tuovat t&k-puolelle hitautta ja inertiaa, johon meillä ei ole varaa. Trendit maailmalla ovat päinvastaiset: nopeuden merkitys kasvaa, aamuvirkut linnut palkitaan.
Erilaisissa strategioissa on tunnistettu cleantech ja biotalous Suomen kasvun kärjiksi. Suomen johtavat energia- ja ympäristö-alan yritykset ovat investoineet alan tutkimukseen SHOK-toiminnan kautta merkittäviä summia ja perustaneet tämän pohjalta – yhdessä yliopistojen kanssa – uuden CLIC Innovation Oy:n, joka on valmiina ottamaan vetovastuun tämän alan tutkimus- ja kehitystoiminnan koordinoimiseksi ja teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseksi.
Toimijat ja verkostot ovat valmiina. Ajoitus on oikea. Nyt ei pidä peruuttaa, vaan painaa rohkeasti kaasua.
Jaakko Eskola
Toimitusjohtaja
Wärtsilä Oyj
