Puolijohdeala tutuksi päättäjille – Miksi teknologiasta kannattaa kiinnostua?
Osallistuin toukokuussa Tietopolitiikka.fi:n ja Sitran järjestämään digi-iltamaan, joka oli suunnattu vastavalituille, ensimmäisen kauden kansanedustajille. Tietopolitiikka.fi on kaikkien eduskuntapuolueiden tietopolitiikkatoimijoiden yhteistyöryhmä, joka tarjoaa yhteistyössä Sitran kanssa verkostoja, tietoja ja työkaluja tieto- ja teknologiapolitiikan vaikuttamistyöhön.
Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen yhteiskunnallinen painoarvo, ja samalla tarve teknologiaa hyvin tunteville poliitikoille, kasvaa vauhdilla.
Tilaisuuteen saapui 19 kansanedustajaa. Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen yhteiskunnallinen painoarvo, ja samalla tarve teknologiaa hyvin tunteville poliitikoille, kasvaa vauhdilla. Muun muassa tekoälyn kehitys, sotedata ja monet muut tieto- ja teknologiapolitiikan aiheet tulevat puhuttamaan alkavan eduskuntakauden aikana.
Kansanedustajilla on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että Suomi hyödyntää täysimittaisesti digitalisaation ja teknologisen kehityksen mahdollisuudet ihmislähtöisyyden, uudistumisen ja kestävyyden päämäärien saavuttamiseksi.
Tilaisuuden avasi Risto Siilasmaa, jonka viestit olivat selkeät: Teknologiat tulevat muuttamaan elämäämme tulevaisuudessa tavalla, jota ei voida vielä edes käsittää. Jotta tätä muutosta pystytään johtamaan, on tärkeää oppia jatkuvasti (kansanedustajille suunnattu ajatus), eikä oppimista voi delegoida. Suomessa työikäisestä väestöstä vain vähän yli puolet tulee olemaan työelämässä seuraavan 50 vuoden aikana. Työn tuottavuuden arvonlisäystarve on meillä huimat 60 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lineaarinen muutos ei riitä, vaan tarvitsemme isompia kehitysportaita pitääksemme Suomen pystyssä.
Esimerkkinä käytettiin seuraavaa: Jos koko Suomen terveydenhuolto automatisoitaisiin, vapautuisi 5000 hoitajaa tekemään tarpeellisempia tehtäviä puhumattakaan vapautuvista lääkäreistä. Viimeisten tutkimustulosten mukaan tekoälylääkärin tekemä diagnoosi ei ollut vain tarkempi vaan myös empaattisempi kuin ihmisen tekemä. Tekoälyn luoma murros on verrattavissa sähkön keksimiseen ja valjastamiseen ihmisen käyttöön.
Timo Harakka (tuolloinen liikenne- ja viestintäministeri) veti yhteen tilannetta, ja kiteyttäisin hänen viestinsä kahteen asiaan:
- Suomella on merkittäviä mahdollisuuksia, sillä meillä on yhden luukun takana dataa esimerkiksi terveydenhuollosta. Tätä dataa voidaan hyödyntää tekoälyn soveltamisessa ja uusien järjestelmien luomisessa koko maailman tasolla.
- Yhteistyön henki Suomessa on ainutlaatuinen. Siinä missä Euroopan isot maat käyttävät kokoonsa perustuvaa valtaa, on edistyksellisellä Suomella mahdollisuus käyttää copy-paste-valtaa. Meillä on digitalisaation hyödyntämiseen valmiita rakenteita, jotka on jo koeponnistettu. Muut EU-maat voivat kopioida niitä, ja sitä kautta voimme vaikuttaa asioiden kehittymiseen.
Suomessa on vahva puolijohdeala, jolla on valmiit suunnitelmat EU-rahoituksen kotiuttamiseen.
Puheenvuorojen jälkeen osallistujat jaettiin pöytiin teemoittain. Tulevaisuuden teknologiat -pöydässämme oli neljä tuoretta ja kaksi toiselle kaudelle valittua kansanedustajaa. Alustuksessani puolijohdetoimialasta toin esiin seuraavat asiat:
- Mitä ovat puolijohteet? Käytin esimerkkinä kaikille tuttua älypuhelinta, jonka antureissa, näytönohjaimessa, kamerassa, prosessoreissa ja kommunikaation ohjaamisessa on puolijohteita tai puolijohdeteknologiaa. Jokainen pitää käsissään kymmeniä puolijohteita päivittäin.
- Kaikkialla missä on sähköä, on puolijohteita. Et voi ladata sähköautoasi ilman puolijohteita, et voi maksaa ilman puolijohteita, eikä tietoliikenne toimi ilman puolijohteita.
- Puolijohdeala mahdollistaa digivihreän siirtymän, tietoliikenteen, IoT:n, tekoälyn, automaation ja robotiikan kaltaisia ratkaisuja.
- Puolijohteilla ja niiden avulla toteutetuilla ratkaisuilla torjutaan ilmastonmuutosta.
- Suomessa on vahva puolijohdeala, joka kytkeytyy EU:hun ja globaaliin puolijohdealaan.
- Alalla on merkittävää kasvupotentiaalia.
- Tarjolla on mahdollisuus EU-rahoituksen kotiuttamiseen, ja toimialalla on valmiit suunnitelmat tuon rahoituksen kotiuttamiseen.
- T&K-rahoituksen kohdentaminen puolijohdealalle olisi tärkeää.
Toukokuun tilaisuudelle järjestetään jatkoa. Toivon, että pääsen edelleen vaikuttamaan siihen, minkälainen kuva kansanedustajille muodostuu puolijohdealan tarjoamista mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille, kuten Muratalle. Näiden yritysten kautta syntyy korkean arvonlisän työtä. Tuntuu, että esimerkiksi verrokkipohjoismaat ovat toistaiseksi onnistuneet hyödyntämään uusia teknologioita paremmin ja luomaan talouskasvua, jolla rahoitetaan hyvinvointivaltion jatkuminen.
Voisimme Suomena ottaa enemmän riskejä ja kokeilla uusia keinoja, joita esimerkiksi tekoäly ja puolijohteet mahdollistavat.
Tomy Runne
toimitusjohtaja, Murata Electronics Oy
puheenjohtaja, Teknologiateollisuus ry:n puoliijohdetoimialaryhmä
Suosittelen lukemaan tai silmäilemään läpi seuraavat:
