ALD:stä uusi viennin veturi
Suomen elektroniikka- ja metsäteollisuuden viimeaikaisten vaikeuksien myötä on peräänkuulutettu vahvoja vientiyrityksiä, joiden varaan rakentaa tulevaisuuden talouskasvua. ALD-prosessilaitteita teollisuusyritysten ja tutkimusyhteisöjen tarpeisiin kehittävä ja valmistava Picosun Oy on esimerkki tällaisesta teknologiakasvajasta.
Lyhenne ALD tulee sanoista Atomic Layer Deposition (suom. atomikerroskasvatus). Ilman ALD:ta nykyaikaisten tietokoneiden, antureiden, aurinkokennojen, kännyköiden tai monien muiden tuotteiden valmistaminen olisi mahdotonta. ALD-menetelmällä voidaan kasvattaa erittäin tasalaatuisia ja vähän epäpuhtauksia sisältäviä ohutkalvoja, jotka peittävät täysin aukottomasti kolmiulotteisetkin kappaleet, rakeet tai komponentit jopa nanomittakaavaan asti. ALD-kalvot voivat olla sähköä eristäviä, johtavia, vettä ja likaa hylkiviä tai niillä voi olla hyödyllisiä optisia, magneettisia tai biologisia ominaisuuksia.
Nykyään ALD:n yleisimpiä käyttökohteita ovat elektroniikan komponentit, erilaiset sensorit, näytöt, LEDit ja sähköistä suojausta tai korroosionestoa vaativat tuotteet. Asiakkaille ALD mahdollistaa tehokkaammat ja kestävämmät tuotteet ja edullisemmat valmistusmenetelmät.
Vuonna 2004 toimintansa aloittaneen Picosunin taustalla on neljänkymmenen vuoden mittainen suomalainen ALD-laitekehityshistoria. Menetelmän kehittäjä, TkT Tuomo Suntola, on espoolaisyrityksen hallituksen jäsen. Tekninen johtaja Sven Lindfors on suunnitellut ALD-laitteita vuodesta 1975 lähtien. Yritys on alusta lähtien valmistanut tuotteensa Suomessa, mutta toiminut kansainvälisillä markkinoilla ja kasvunäkymät pohjautuvatkin täysin ulkomaan kauppaan. Picosunin ALD-laitteet ovat jo nyt tehneet läpimurron kansainvälisille tuotantomarkkinoille. Nykyisestä lähes 20 miljoonan euron liikevaihdosta huolimatta intensiivisin kasvuvaihe on vasta odotettavissa ALD-menetelmän saavuttaessa laajan hyväksynnän ja tuotantosovellusten määrän kasvaessa.
Suomen pitkät ALD-perinteet ja vahva osaaminen yhdistettyinä korkealaatuiseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä yhteiskunnan panostukset nanoteknologiaan mahdollistavat Picosunin kasvun ja teknologian jatkokehittämisen Suomessa. Picosunin kaltaiset, vientiin keskittyneet kasvuyritykset ovat Suomelle elintärkeitä, mutta toimintaympäristöämme ollaan merkittävästi heikentämässä. Jos haluamme lukea vastaisuudessakin suomalaisista menestystarinoista, on koulutuksen ja verotuksen kilpailukyvystä pidettävä huolta.
Julkisen talouden paisuttaminen verotuksen kiristämisen ja talouskasvun kuristamisen kustannuksella on tuhoon vievä tie. Vastikään uutisoitu huoli yritysten investointien suuntautumisesta tuotannon laajentamisen sijasta kilpailukyvyn lisäämiseen on turha. Vapailla globaaleilla markkinoilla vain kansainvälisesti kilpailukykyiset yritykset voivat pärjätä. Toimivat vientiyritykset ovat hyvinvointimme perusta, ja vain ansaittua hyvää voi riittää jaettavaksi. Viennin esteiden poistaminen ja kilpailukyvyn lisääminen on viimein saatava kaikkien yhteiselle agendalle!
