Digitalisaatio tuo maailman lähelle
Pesmel Oy:n hallissa Kauhajoella käyvät koneet, jotka pian kuljetetaan ympäri maailmaa lopullisiin käyttökohteisiinsa. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa täysin automatisoituja materiaalinkäsittely-, lastaus- ja pakkausjärjestelmiä paperi- ja metalliteollisuuden tarpeisiin.
”Tämä käärintäkone lähtee Pohjois-Carolinaan Yhdysvaltoihin. Tuo pakkauslinja taas menee Brasiliaan. Kaikki maapallon mantereet ovat tälläkin hetkellä aika hyvin edustettuina”, toimitusjohtaja Tony Leikas luettelee testaushallissa kävellessään.
Pesmelin tuotteiden valmistuksesta ja kokoonpanosta vastaa Virossa toimiva tytäryhtiö. Yrityksen syntysijoilla Kauhajoella puolestaan tehdään valtaosa suunnittelutyöstä ja koekäytetään Virossa valmistetut koneet ennen niiden toimittamista asiakkaille ympäri maailmaa.
Kauhajoella toimii niin ikään tuotekehityskeskus, jossa kootaan ja koeajetaan uudet, kehiteltävät tuotteet. Pohjanmaalta pystytään myös valvomaan jo toimitettuja järjestelmiä.
[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"2213","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"400","typeof":"foaf:Image","width":"600"}}]]
”Tässä on yhteys intialaiseen terästehtaaseen. Yli kilometrin pituisen tuotantolaitoksen kaikki toiminnot ovat seurattavissa reaaliajassa muutamalla klikkauksella”, Juha Maunula kertoo näyttöpäätteen ääressä.
Tuomas Vuorenmaa puolestaan esittelee yhtiön kehitteillä olevaa uutuustuotetta: älypuhelimeen tai tabletille ladattavaa helppokäyttöistä sovellusta, jonka kautta voi mistä tahansa seurata tehtaan yksittäisten koneiden toimintaa ja teknistä käytettävyyttä, löytää tuotannon pullonkauloja sekä havaita koneiden ennakkohuoltotarpeita ja optimoida huoltojen oikea-aikaisuutta.
Tieto liikkuu joka suuntaan
Pesmel toimii siis kumppanina, kun sen raskaassa teollisuudessa toimivat asiakkaat digitalisoivat ja automatisoivat toimintojaan. Pohjanmaalaisyhtiön valtti on toimitusjohtaja Tony Leikaksen mukaan asiakkaan toiminnan ja tarpeiden syvällinen ymmärtäminen.
”Kokonaisvaltaisuus on meidän juttumme. Aivan ensimmäiseksi luomme digitaalisen 3D-simulaation asiakkaan tehtaan senhetkisestä toiminnasta. Tämä 50 000–100 000 euron alkuinvestointi todella kannattaa tehdä, sillä kaikki myöhempi suunnittelu ja muutokset rakentuvat tälle pohjalle”, Leikas sanoo.
Hänen mukaansa lähtötilanteen huolellinen mallintaminen voi säästää monelta turhalta vaiheelta.
”Intialainen asiakkaamme esimerkiksi huomasi simulaation ansiosta, ettei uusia siltanostureita tai kokonaisia varastoalueita tarvitakaan niin paljon kuin he olivat laskeneet. Välitön säästö oli miljoonia euroja.”
Leikaksen mielestä onnistuneen digitalisoinnin yksi edellytys onkin, että tehtaan uudet tietojärjestelmät suunnitellaan alusta lähtien keskustelemaan paitsi keskenään myös koneiden kanssa. Liian usein digitalisointi-innossa hankitaan yksittäisiä hienoja palikoita, jotka eivät kuitenkaan toimi yhteen.
”Eikä aidossa digitalisaatiossa riitä, että tieto kulkee ylhäältä alas. Datan on liikuttava myös toiseen suuntaa: lattiatasolta takaisin tuotannon ja ennakkohuoltojen suunnitteluun.”
Irti tuotekeskeisyydestä
Leikas kertoo, että Pesmelissä on parin viime vuoden aikana pyritty eroon tuotekeskeisyydestä.
”Aiemmin mekin toimimme varsin tyypilliseen suomalaiseen tapaan: lähestyimme asiakasta tuote ja sen ominaisuudet edellä. Sitten havahduimme asiakkaiden kommentteihin, että he valitsivat meidät tarjoamiemme laajojen ratkaisujen ja hyvien tyyppiemme vuoksi. Ihmisistähän kaikki on lopulta kiinni.”
Kansainvälisistä kilpailijoistaan Pesmel erottautuu Leikaksen mukaan nimenomaan kokonaisvaltaisella otteellaan ja henkilöstöllään.
[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"2214","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"606","typeof":"foaf:Image","width":"600"}}]]
”Saksalaiset kilpailijamme saattavat edelleen tulla ensimmäiseen asiakastapaamiseen printtikasat käsissään ja alkavat selvitellä lähtötilannetta. Meidän väellämme taas on tabletit ja 3D-simulaatiot – vaikutelma on täysin erilainen.”
Pesmel on lähes puhtaasti vientiyritys, ja sen suurimpia markkinoita ovat Kiina ja Intia. Myös myynti Väli- ja Etelä-Amerikkaan kasvaa voimakkaasti. Leikaksen mukaan Aasiassa teollisuuden digitalisaatioon suhtaudutaan kunnianhimoisesti.
”Siellä halutaan mennä eteenpäin ja hankkia parasta, mitä markkinoilla on tarjolla. Tuotannon digitalisaatio nähdään investointina, ei uhkana.”
Tony Leikas kertoo havainneensa, että yhteistyö aasialaisten asiakkaiden kanssa on sujuvaa.
”Jotenkin meidän suomalaisinsinöörien luonteenlaatu sopii projektityöskentelyyn heidän kanssaan.”
Etäisyydet merkityksettömiä
Leikas arvioi, että suomalainen teollisuus on varsinkin pk-sektorilla vielä lähtökuopissa digitalisoitumisen tiellä.
”En oikein tiedä, miksi niin on käynyt. Mitään erityistä syytä tähän en näe. Meillä on paljon hyvää osaamista, jota kannattaisi hyödyntää myös kotimaassa.”
Leikaksen mukaan suomalaisyritykset olivat kyllä pioneerien joukossa ottamassa käyttöön ensimmäisiä etävalvontaohjelmistoja 1990-luvulla. Sen jälkeen kehityksessä on kuitenkin jääty nousevien talouksien taakse. Hän haluaisi kannustaa suomalaisteollisuutta rohkeuteen ja digitalisaation mahdollisuuksien ennakkoluulottomaan tarkastelemiseen.
”Eikä kokonaisvaltainen ote tarkoita sitä, että koko tuotanto täytyisi kerralla panna uusiksi. Kun lähtötilanne ja tarpeet on aluksi analysoitu huolellisesti, varsinaiset muutokset voidaan toteuttaa osa kerrallaan.”
Pesmelin oma toiminta on erinomainen esimerkki siitä, että digitalisoituneessa maailmassa sijainti ja etäisyydet menettävät merkityksensä. Ei ole mikään ongelma operoida Kauhajoelta käsin Taiwaniin tai Hongkongiin.
Leikaksen mielestä globalisaatio pitäisikin maakunnissa nähdä mahdollisuutena eikä uhkana.
”Tämähän on juuri sitä työtä, jota voi tehdä aivan yhtä hyvin Pohjanmaalta kuin Helsingistä tai Singaporesta. Meidänkin suunnittelijamme voivat valita varsin vapaasti haluamansa eri toimipisteistämme esimerkiksi perhetilanteen mukaan.”
Pesmelissä on aktiivisen oppilaitosyhteistyön ansiosta riittänyt hyvin myös uutta osaavaa työvoimaa. Läheisestä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta rekrytoidaan vuosittain vastavalmistuneita insinöörejä suoraan koulunpenkistä. Usein heidän kasvamisensa työyhteisöön on alkanut jo opiskeluaikana harjoitteluissa ja opinnäytetöitä tehdessä.
”Itsekin olen aikoinaan tullut sitä tietä taloon”, Tony Leikas mainitsee.
Pesmel Oy
- Pääkonttori Kauhajoella, toimipisteet myös Seinäjoella, Tampereella ja Helsingissä. Tytäryhtiöt Virossa, Intiassa, USA:ssa ja Taiwanissa, uudet tytäryhtiöt perusteilla Kiinaan ja Hongkongiin.
- Perustettu 1978. Aloittanut sähköurakointeja tarjoavana perheyrityksenä.
- Työntekijöitä noin 160, joista noin 100 työskentelee Suomessa
- www.pesmel.com
Teksti: Mari Vehmanen
Kuvat: Laura Vesa
Tämä artikkeli on mukana Visio-lehdessä ja -uutiskirjeessä.
