EU kampittaa yhä digitalisaatiota uudellakin digiveroehdotuksella

Veroehdotuksesta on vuotanut juuri tietoja julkisuuteen, ja asiaa käsitellään Ecofin-neuvostossa lähitulevaisuudessa.

– Valitettavasti esityksen sisällössä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta parempaan. Lähinnä on lisätty joitakin tarkentavia kommentteja, pahoittelee johtava veroasiantuntija Maria Volanen Teknologiateollisuus ry:stä.

Komissio ehdotti alkuvuodesta, että digiverotukseen siirryttäisiin kaksivaiheisesti. Ensin tulisi voimaan määräaikainen nopeasti käyttöönotettava malli ja myöhemmin pysyvä ratkaisu, joka komission mukaan kytkeytyisi OECD:ssä tapahtuvaan valmisteluun digitaalisen talouden verottamisesta. Tänä syksynä puhutaan siis tuosta lyhytaikaiseksi tarkoitetusta mallista.

Komissio ehdotti muun muassa Google-veroksikin kutsuttua ylimääräistä 3 %:n liikevaihtoveroa (Digital Services Tax). Se kohdistuisi tuloihin, jotka yritys saa mainostilan myynnistä digitaalisella alustalla, käyttäjien välisen digitaalisen alustan tarjoamisesta (esim. AirBnB) sekä käyttäjädatan siirrosta. Komission mukaan verotusoikeus kuuluisi kulutusmaalle.

Päätös edellyttäisi suuria kompromisseja

Yksi valmistelun avainkysymys liittyy juuri tilapäiseksi kuvatun veron pysyvyyteen. Komission mukaan vero olisi määräaikainen, mutta komission uuteenkaan esitykseen ei ole kirjattu mitään päättymispäivää. Pahimmassa tapauksessa verosta tulisi ”toinen alv”, joka on ollut voimassa nelisenkymmentä vuotta tilapäisenä verona. Lisäksi esitys jättää edelleen epäselväksi, kohdistuuko digivero myös perinteiseen teollisuuteen. Tämä herättää huolta jäsenvaltioissa.

Volanen arvioi, että valtiovarainministerien Ecofin-kokouksesta voi tulla repivä. Itävalta haluaa, että digivero hyväksytään kuluvan vuoden loppuun mennessä maan puheenjohtajuuskaudella. Näin nopea päätöksenteko edellyttäisi kuitenkin suuria kompromisseja. Sovintoa vauhdittaakseen Itävalta on ehdottanut, että käyttäjädatan siirto rajattaisiin soveltamisen ulkopuolelle. Spekulointia on ollut myös veroprosentin alentamisesta sekä siitä, että vero kohdistui pelkästään mainostilan myynnistä saatavaan liikevaihtoon.

Ranska on vastustanut direktiivin selkeää päättymisajankohtaa, mutta on nyt kovan painostuksen alla ehdottanut ajankohdaksi EU:n tai OECD:n pysyvän veromallin saattamista voimaan. Ajankohta jäisi kuitenkin yhä epämääräiseksi. Lisäksi digiveron poistaminen jäsenmaiden kansallisesta lainsäädännöstä olisi epävarmaa, vaikka direktiivin voimassaolo lakkaisikin.

 OECD ei tue komission valmistelua

Volasen mukaan tilanne on kaiken kaikkiaan nurinkurinen, sillä OECD valmistelee omaa pitkäaikaista ratkaisuaan ja irtisanoutuu kokonaan komission tämänhetkisestä työstä. OECD ei liioin kannata lyhyen aikavälin mallien käyttöönottoa. Vaikka komissio sanoo pyrkivänsä globaaliin ratkaisuun yhteistyössä OECD:n kanssa, on nykyinen valmistelu täysin ristiriidassa tämän kanssa. 

– Digitaalisen talouden verotuksessa pitää ehdottomasti pyrkiä globaaliin ratkaisuun. Tämä mieltä on Suomen elinkeinoelämä ja myös Suomen valtio. Suomi on antanut asiasta julkilauman yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa, Volanen muistuttaa.

– Eikö komissio todellakaan usko eurooppalaisten digiyritysten kasvavan ja tarjoavan digipalveluista maanosan ulkopuolelle, kun se on valmis siirtämään verotusoikeuden kulutusmaalle? Komission pitäisi pikemminkin kysyä, miksi nykyiset digijätit eivät sijaitse Euroopassa. Jos verotusoikeus eurooppalaisten yritysten tarjoamista palveluista siirtyisi kulutusmaalle, se olisi täyspotti esimerkiksi väkirikkaalle Kiinalle ja Intialle.

Volanen ihmettelee myös komission perusteluja verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Komission mukaan digiyhtiöt eivät maksa yhtä paljon veroa kuin muut yritykset. Komission laskelma 9 prosentin veroasteesta perustuu kuitenkin olettamukseen, että yrityksiä verotettaisiin aina Euroopassa teoreettisesti edullisimman verokohtelun mukaan.

– Useat viimeaikaiset ja yritysten todellisiin talouslukuihin perustuvat selvitykset (mm. Copenhagen Economics, ECIPE, ifoInstitute) osoittavat, että digiyhtiöiden verotus on samalla tasolla kuin muidenkin yritysten (20–25 %). Samaan tasoon päästään, kun lasketaan suomalaisten digiyhtiöiksi katsottavien yhtiöiden veroasteita. Näin ollen komission esitys digiverosta olisi epäoikeudenmukainen ja syrjivä lisävero ja isku digitalisaatiokehitykselle, Volanen muistuttaa.

Vaikutus verokertymään jopa negatiivinen

Komissio on arvioinut, että digiverosta koituva lisätulo koko EU:n alueella olisi 3,6 miljardia euroa (-30 % UK:n jäädessä unionin ulkopuolelle). Valtiovarainministeriön mukaan tästä kohdistuisi Suomeen vain 20–30 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: pelkästään yksi Länsimetron asemista maksoi 50 miljoonaa euroa. Suomen verotulot kokonaisuudessaan ovat 97 miljardia euroa.

– Digiveron vaikutus Suomen verokertymään voisi olla jopa negatiivinen, jos laskelmassa voitaisiin ottaa huomioon palvelujen hintojen nousu, vaikutukset kilpailukyvylle sekä hallinnolliset kulut verottajalle ja yrityksille, Volanen huomauttaa.

Artikkelia on täydennetty 4.10.2018.

Lisätiedot:

Johtava asiantuntija, veropolitiikka: Maria Volanen, puh.  040 532 3744