Nosturivalmistaja Konecranesille kiertotalous on arkinen osa päivittäistä liiketoimintaa: ”Kiertotalous ei ole pelkkä kilpailuvaltti, vaan ainoa tapa, jolla mennä eteenpäin”
Konecranesin suurimmat satamanosturit ovat korkeampia kuin Olympiastadionin torni, mutta yhtiö valmistaa laajalla valikoimalla erilaisia nostureita ja nostimia. Suurin osa teollisuushallin tai sataman nosturista on terästä, ja sen teräsrakenteet ovat lähes kokonaan kierrätettävissä.
Nostureille ja nostimille lasketaan mahdollisimman pitkä elinkaari jo suunnittelupöydällä. Konecranes onkin ollut mukana tekemässä Teknologiateollisuus ry:n vetämää, koko toimialan kiertotalousohjelmaa. Yhtiö siis uskoo, että kiertotalous on liiketaloudellisesti merkittävä tulevaisuuden tekijä?
”Miksei uskoisi”, toteaa Konecranesin Koillis-Euroopan alueen huoltojohtaja Mika Viro.
”Maailma on jo valmistautunut siihen. Meillä Suomessa ja monella muulla maalla on omat ilmastotavoitteensa. Tavoitteet voivat olla markkinasta ja maasta riippuen erilaisia, mutta kutsu on käynyt jo jonkin aika sitten, että jokaisen vastuullisen yrityksen tulee olla talkoissa mukana. Toimia on tehtävä, että me pelastetaan tämä pallo”, Viro perustelee.
Kiertotalous on yhtiössä olennainen osa päivittäistä liiketoimintaa eikä pelkästään kilpailuvaltti.
”Meille kiertotalous on enemmän toimintatapa – ja ainoa tapa, jolla Konecranes menee eteenpäin. Me koemme, että tässä on pakko olla mukana.”
Kaksin- tai kolminkertaistetaan laitteiden käyttöikä
Kiertotalous sekoitetaan usein kierrätykseen, mutta kiertotalous lähtee liikkeelle jo suunnittelusta ja pyrkii huomioimaan tuotteen koko elinkaaren suunnittelupöydältä loppukäyttöön saakka.
”Konecranesin kunnossapitokonseptilla pyritään pitämän laitteet kunnossa ennakoivasti, jo ennen kuin niihin tulee vikoja ja jatkamaan niiden elinkaarta hallitusti. Liikkeelle on lähdetty jo 1960-luvulla. 80–90-luvulla Suomessakin mentiin jo hyvin voimakkaasti ennakoivaan kunnossapitoon eli aloitettiin siirtymä reaktiivisesta tekemisestä ennakoivaan tekemiseen ja pystyttiin jo jatkamaan koneiden elinikää suunnitelmallisesti”, Viro kertoo.
Kiertotaloudella eteenpäin. ”Meille kiertotalous on enemmän toimintatapa – ja ainoa tapa, jolla Konecranes menee eteenpäin. Me koemme, että tässä on pakko olla mukana”, sanoo Konecranesin Koillis-Euroopan alueen huoltojohtaja Mika Viro.
Nyt puhutaan jo ennustavasta kunnossapidosta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että kun tiedetään laitteen ja jokaisen komponentin suunniteltu käyttöikä sekä se, miten koneita on käytetty ja käytetään, pystytään laitteiden kuluminen ja ikääntyminen nykyään laskemaan tarkasti. Lisäksi pystytään laskemaan, milloin edessä on komponenttien vaihtotarve tai koneen kunnostus.
”Laitteet lähettävät itsestään käyttödataa ja me keräämme kunnossapitodataa. Kaikki tämä tieto analysoidaan ja laaditaan tarkat analyysit ja ennusteet. Näiden pohjalta laaditaan tuleville vuosille hyvinkin yksityiskohtaisia ennusteita oikea-aikaisten, oikean sisältöisten uudistusten ja korjausten suunnitelmalliseen tekemiseen. Näin pitkäjänteisesti ja systemaattisesti toimien laitteiden käyttöikää pystytään vaikkapa kaksin- tai kolminkertaistamaan.”
”Eli jos hieman suoraviivaistetaan, niin vähennetään kaikkinaista hukkaa ja tehdään asioita oikea-aikaisesti kerralla oikein, optimoidaan laitteiden elinkaarta, sen kustannusta ja kasvatetaan kädenjälkeä”, Viro summaa.
Kiertotalous tuo liiketoiminnallista lisäarvoa
Kiertotalous nivoutuu tehokkaasti mukaan Konecranesin kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja tuotetarjoomaan, toteaa vastuullisuuspäällikkö Satu Kaivonen.
”Vähennämme kokonaispäästöjämme ja ostamme vihreää sähköä, mutta päästäksemme omiin koviin ilmastotavoitteisiimme tarvitsemme mukaan kiertotalousratkaisuja. Meillä on käytössä jopa 33 erilaista kiertotalousstrategiaa, mutta tutkimme yhä myös uusia mahdollisuuksia”, Kaivonen kertoo.
Ytimessä elinkaaren pidentäminen. "Konecranesin kiertotalouden ydintä on nostureiden koko elinkaaren pidentäminen, nostureissa käytettävien materiaalien kestävyys ja energiatehokkuus", vastuullisuuspäällikkö Satu Kaivonen kertoo.
Ilmasto- ja kiertotaloustoimet eivät kuitenkaan säästä vain luonnon resursseja ja ole pelkkä ilmastoteko.
”Kiertotaloudessa puhutaan myös isoista kustannussäästöistä, joten sillä on myös liiketoiminnallista lisäarvoa. Meidän viestimme asiakkaille on, että kun heillä on omat ilmastotavoitteensa, me pystymme arvioimaan, millaiset päästösäästöt meidän tuotteemme ja palvelumme voivat tuoda heidän ilmastotavoitteisiinsa”, Viro selventää.
Konecranesin asiakkaiden hiilikädenjälki kasvaa, ja tätä kohti ollaan hänen mukaansa menossa entistä voimakkaammin. Kädenjäljellä tarkoitetaan positiivisia ympäristövaikutuksia, joita yrityksen tuotteet tai palvelut voivat tuoda asiakkaille ja asiakkaiden asiakkaille.
”Esimerkiksi satamalaitteissa meidän fokuksemme on nimenomaan kädenjäljen kasvattamisessa”, Viro sanoo.
Merkittäviä kädenjälkivaikutuksia pystytään saamaan aikaiseksi esimerkiksi sillä, millä käyttövoimalla laitteita käytetään.
”Olemassa olevia diesel-käyttöisiä satamalaitteita pystytään muuttamaan hybrideiksi tai täyssähköisiksi. Hiilidioksidipäästöjen vähennys voi olla jopa 60–80 prosenttia”, Kaivonen kertoo.
Kiertotaloussiirtymä vaatii uudenlaista osaamista
Mika Viron mukaan kiertotalous alkaa olla integroituna arvona Konecranesin tuotteisiin ja päivittäiseen operatiiviseen liiketoimintaan samalla tavoin kuin työturvallisuus.
”Konecranes Servicen koko liiketoiminta tukee kiertotaloutta, koska se on valmiiksi integroituna palvelumalliimme ja tuotesuunnitteluumme. Liikevaihdossa mitattuna kiertotalous on helpointa osoittaa huoltoliiketoiminnassa”, Satu Kaivonen täydentää.
- Maailman vastuullisimpien yritysten kärjessä
-
- Konecranes on Suomen suurimpia yrityksiä. Se valmistaa teollisuus- ja satamanostureita ja tarjoaa niiden kunnossapitopalveluita. Konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli 3,2 miljardia euroa. Yhtiöllä on noin 16 500 työntekijää 50 eri maassa. Pääkonttori sijaitsee Hyvinkäällä.
- Konecranes on asettanut ilmastotieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet.
- Yhtiö on saanut vastuullisuustyöstään maailman suurimman vastuullisuusluokittajan EcoVadiksen kultaluokituksen. Yhtiö kuuluu toimiensa, käytäntöjensä, raportointinsa ansiosta maailman kaikkien luokituksen saaneiden yritysten joukossa neljän prosentin parhaimmistoon.
- Kiertotalouden osuus yhtiön liiketoiminnasta on 35 prosenttia.
- Konecranes on perustettu vuonna 1994, aiemmin se oli osa Kone-konsernia.
Kiertotalouden ja kestävän kehityksen vaatimukset näkyvät myös asiakkaiden toiveissa.
”Ehdottomasti näkyvät. Haasteena on, että monella yrityksellä ne ovat kunnianhimoisessa tiekartassa ja strategiassa mutta eivät ole vielä täysin jalkautuneet hankintaan, joka usein optimoi euroja eikä kädenjälkeä tai kiertotaloutta. Siinä on vielä murros tapahtumatta, vaikka yritykset tekisivät muuten hyviä, konkreettisia ilmastotoimia”, Viro sanoo.
Siirtymä kiertotalouteen vaatiikin yrityksiltä aivan uudenlaista ajattelua ja osaamista.
”Kun yrityksessä on päätetty kokeilla jotain tiettyä kiertotalouden liiketoimintamallia, on siellä olevat kyvykkyydet nostettava sille tasolle, että malli saadaan toimimaan käytännössä. Ensiksi vaaditaan muutoksenjohtamiskykyä, kun liikevaihtovirta tulee eri asiasta kuin aiemmin, työtehtävät saattavat muuttua ja kyvykkyydet rakennetaan uudelle toiminnan tasolle”, Satu Kaivonen kertoo.
Kiertotaloussiirtymä koskee koko yrityksen henkilökuntaa, mutta suurimmassa roolissa on johtaminen ja siinä onnistuminen, Mika Viro toteaa.
Kiertotaloussiirtymä koskee koko yrityksen henkilökuntaa, mutta suurimmassa roolissa on johtaminen ja siinä onnistuminen.
”Ison kuvan ymmärtäminen on suurin juttu. Jotta olet valmis muuttamaan työtäsi, pitää pystyä ymmärtämään miksi sitä pitää muuttaa. Jos asenteet ja ymmärrys eivät muutu, johtamislinja ei ole kunnossa.”
Uutta osaamista vaativat muun muassa datan analysointi sekä hiilijalan- ja kädenjäljen laskeminen.
”Kerätyn datan laadun ja analysoinnin kehittäminen ovat ihan avainroolissa”, Kaivonen toteaa ja Viro innostuu jatkamaan:
”Dataa on kerätty joka yrityksessä vuosikausia, ja nyt sitä on korkea aika alkaa jalostamaan ja analysoimaan kiertotalouden ja kädenjäljen kasvattamisen hyväksi. Puhutaan esimerkiksi digitaalisista kaksosista – valtavan mielenkiintoinen asia! – joiden avulla pystytään simuloimaan prosesseja ja toimintatapoja ilman konkreettisia toimia, jotka kuluttaisivat energiaa tai maapallon resursseja. Tämänkaltainen etu tuo yrityksille valtavaa potentiaalia, kunhan niillä on paikkaansa pitävää ja oikea-aikaista, reaaliaikaista dataa!”
Kumpikin kehuu Suomen teknisten korkeakoulujen osaamisen tasoa.
”Otimme viime kesänä eri korkeakouluista viisi vastuullisuuteen ja elinkaarilaskentaan erikoistunutta kesätyöntekijää. Heistä neljä jatkoi meillä työskentelyä, emmekä voisi olla tyytyväisempiä. Heillä on aivan huikeaa osaamista ja todella kiinnostavia tapoja ajatella ja haastaa meitä ajattelemaan uudella ja erilaisella tavalla”, Kaivonen kiittää.
Valtion ymmärrettävä paremmin uusia innovaatioita
Konecranes pärjää globaaleilla markkinoilla jo olemassa olevilla tuotteillaan ja palveluillaan, mutta eri liiketoimintayksiköissä kehitetään jatkuvasti uutta sekä omalla tutkimus- ja kehittämistiimillä että yhteistyössä muun muassa startupien kanssa.
Eri liiketoimintayksiköissä kehitetään jatkuvasti uutta sekä omalla tutkimus- ja kehittämistiimillä että yhteistyössä muun muassa startupien kanssa.
Valtiolta Kaivonen ja Viro toivovat nykyistä enemmän ymmärrystä uudenlaisiin tuotteisiin ja palveluihin panostamisessa. Uusilta innovaatioilta odotetaan mittavaa liikevaihtoa ja vientituloja, kun ne ovat vasta käynnistysvaiheessa ja hakevat rahoitusta.
”Haasteita on myös resursoinnissa ja hankerahoituksen neuvonnassa. Jokainen yritys joutuu omin resurssein ottamaan selvää, miten rahoitusta haetaan ja miten asioita esitetään. Jos yrityksillä ei ole hakuihin erikoistuneita työntekijöitä, jättävät ne mieluummin hakematta”, Viro harmittelee.
Tulevina vuosina odotettavissa on runsaasti uutta kiertotalouden lainsäädäntöä. EU:ssa on vireillä digitaalinen tuotepassi, jota esitellään uutena kiertotalouden edistämisen työkaluna.
”Ajatus on hyvä. Tällaisia uudistuksia pitäisi kuitenkin pystyä tekemään yhteistyössä yritysten kanssa, ettei vaaranneta alueen yritysten kilpailukykyä mutta samalla saadaan kuitenkin kierrätystä ja kiertotaloutta edistettyä.”
Teksti: Marjo Ollikainen
Kuvat: Konecranes
Lisää aiheesta:
Juttu on mukana helmikuun uutiskirjeessä.
