Hitsata voi muillakin kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi – Englanninkielisistä tutkinnoista apua kone- ja metallialan työvoimapulaan

Leena Pöntynen

Hitsata voi muillakin kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi – Englanninkielisistä tutkinnoista apua kone- ja metallialan työvoimapulaan

23.5.2022 klo 14.47 |
Leena Pöntynen

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria sai joulukuussa 2021 englanninkielisen tutkinnonanto-oikeuden kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon. Kuulostaa pieneltä asialta, mutta opetusministeri Li Anderssonin tekemä päätös vei loppuun vuosia kestäneen prosessin. Nyt Riveria pääsee todella näyttämään kyntensä osaajaratkaisujen tekijänä. 

Suomesta ei ole viime vuosina löytynyt riittävästi alasta innostuneita ja koulutettuja ammattiosaajia kone- ja metallialan yritysten tarpeisiin. Maakunnissa on maahanmuuttajia, joilla olisi kiinnostusta näihin ammattitehtäviin, mutta kielitaidossa on haasteita. Koulutuksenjärjestäjien tutkinnonanto-oikeus muilla kuin kotimaisilla kielillä nopeuttaisi maahanmuuttajataustaisten ammattiin kouluttautumista sekä sijoittumista teollisuuden tehtäviin. Ratkaisu auttaisi myös yritysten osaajapulaa.  

Mikä tahansa ammatillinen oppilaitos voi kouluttaa englanniksi, mutta tutkintoa suoritettaessa seinä tulee vastaan, jos opiskelija ei osaa suomea tai ruotsia. Englanninkielinen tutkinto tarkoittaa sitä, että opiskelija voi antaa myös näytöt osaamisestaan englanniksi. Siitä huolimatta tutkinnossa voisi olla vahva kotimaisen kielen opintokokonaisuus, ”kielipalikka”, jolla suomen tai ruotsin kielen opiskelua turvattaisiin. Tämä onkin tärkeää osaajien kotoutumisen näkökulmasta. 

Pohjois-Karjalassa on valtava pula kone- ja tuotantotekniikan osaajista, eikä suomenkielinen koulutus vedä tarpeeksi opiskelijoita. Tästä huolimatta Riveria sai pitkään kuulla, ettei englanninkieliselle koulutukselle olisi hakijoita tai tarvetta, vaikka hakemuksessa oli mukana mittava joukko alueen yrityksiä ja toimijoita. Tukea linjaukseen haettiin myös laajalta joukolta tekniikan alan kouluttajia ympäri Suomea.  
 
Myönteinen päätös kruunaa valtavan työn. Myönnetyllä järjestämisluvalla vastataan Pohjois-Karjalan kone- ja metallialan osaajapulaan sekä vahvistetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja maakunnan elinvoimaisuutta. Koulutus toteutetaan kiinteässä yhteistyössä maakunnan teknologiayritysten kanssa. 

Teknologiateollisuus ry:n osaamistarveselvitys Osaamispulssissa kävi ilmi, että ammatillisesta koulutuksesta sopivilla tutkinnoilla valmistuvien ja teknologiateollisuuden osaajatarpeissa on vuosittain 1500 ammattilaisen vaje. Tähän vastaamiseksi tarvitaan moninaisia keinoja koulutuksen vetovoimasta ja läpäisystä työhön johtavaan maahanmuuttoon. Paras ratkaisu olisi, että alueella jo olevat työttömät henkilöt tarttuisivat alaan, jossa töitä riittää tulevaisuudessakin. 

Riveria kertoi huhtikuun lopussa, että 20:tä englanninkielistä aloituspaikkaa tavoittelee 268 hakijaa! Mukaan koulutuskumppaniksi on ilmoittautunut kymmenen alan yritystä. Nyt päästään todella siihen, mistä ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksissa osaajapulan ratkaisemiseksi on kysymys: alueiden oppilaitokset ja yritykset voivat yhdessä rakentaa osaajaratkaisuja, joissa vahva kumppanuus luodaan jo opiskelujen aikana

Ammatillisen koulutuksen tehtävä on kouluttaa ammattilaisia alueen työelämän tarpeisiin. Siksi opetusministeri Anderssonin päätös on tärkeä. Englanninkielisiä tutkinnonanto-oikeuksia tulee jatkossakin myöntää, kun kyseessä on osaajatarveala ja alueen yritykset ovat mukana ammatillisen oppilaitoksen hakemuksessa. 

LISÄTIEDOT:

Johtaja Leena Pöntynen (osaamispolitiikka), puh. 040 130 6113, leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @leenapontynen

Lue myös: 
Osaamistarpeet: Osaaminen ja osaajien saatavuus ovat yrityksille ratkaisevia tekijöitä
Teknoblogi: Hallitus, teillä on vielä aikaa vauhdittaa työhön johtavaa maahanmuuttoa ja työllisyyttä tukevia toimia