Digibarometri 2015: Suomi parantanut, mutta uudistumiseen kaivataan lisää rohkeutta
Tänään julkaistussa Digibarometrissa mitattiin digitalisaation edellytyksiä, käyttöä ja vaikutuksia. Suomella on vertailumaista parhaat edellytykset digitalisoitumisesta hyötymiseen. Käytössä Suomi jää sijalle 5. Digitaalisuuden vaikutuksissa Suomi on sijalla 2. Suomen hopeanarvoinen kokonaissuoritus rakentuu ennen kaikkea tasaisuudelle.
Tämänvuotisen barometrin viiden kärjen muodostavat Tanskan ja Suomen lisäksi Norja, Ruotsi ja Alankomaat. Viro löytyy sijalta yhdeksän ja Venäjä sijalta 18. Barometrissa mittauksen kohteena on digitaalisuuden laaja yhteiskunnallinen hyödyntäminen, eli koulutustason kaltaiset yleiset tekijät eivät vaikuta tuloksiin.
Yritykset parantaneet, julkisen sektorin hyvät edellytykset eivät konkretisoidu käytöksi
Mittaus tehtiin kolmella pääsektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori. Erityisesti yritykset ovat parantaneet Suomessa viime vuoteen verrattuna. Merkittävin parannus Suomen kohdalla tulee kohdassa "yritysten digitalisaation käyttö". Tätä selittää erityisesti pilvipalvelujen nopea käyttöönotto vuonna 2014.
Julkisen sektorin ja kansalaisten hyvät edellytykset eivät konkretisoidu käytöksi. Suomalaiset käyttävät muihin verrattuna vähän sosiaalista mediaa ja tekevät muita vähemmän ostoksia verkossa. Netin hyödyntäminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen on vertailumaiden keskikastia.
Varovaiselta Suomelta puuttuvat globaalisti kantavat palvelut ja liiketoimintamallit
Uusi Digibarometri kertoo Suomen tämänhetkisestä hyvästä asemasta ja osin myös lupaavasta kehityksestä. Huolta herättää se, että Suomi ei ole synnyttänyt sellaisia digitaalisuuden päälle rakentuvia liiketoimintamalleja tai käyttäjäkeskeisiä palveluita, joilla olisi globaalia kantavuutta.
– Suomi tarttuu toimeen liian varovasti. Keskeisimmät digitaaliset alustat ja niitä ympäröivät ekosysteemit ovat edelleen tuontitavaraa, Digibarometrin toteuttaneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen harmittelee.
– Pääviesti on kuitenkin edelleen positiivinen. Suomella olisi mitä parhaat edellytykset hyötyä digitalisaatiosta, jos vain oikeanlainen asento löydetään.
Pilvipalvelut nousussa, verkkokauppa jumittaa, teolliseen internetiin tarvitaan konkretiaa
Digibarometrissa syvennytään perusmittausten lisäksi kolmeen teemaan: pilvipalvelut, verkkoliiketoiminta ja teollinen internet.
Pilvipalveluiden käyttö on lisääntynyt erityisesti yrityksissä. Lisäys aiheutuu pitkälti sähköpostipalvelimien siirrosta pilveen. Pilvipalveluissa piilee iso potentiaali, sillä ne mahdollistavat kokonaan uusia liiketoimintamalleja.
Verkkoliiketoiminnassa Suomi junnaa perässä niin Euroopan kuin koko maailman mittapuulla. Verkkoliiketoiminnan kuluttajina suomalaiset ostavat ulkomailta, mutta päinvastoin käy harvoin. Harvat suomalaisyritykset panostavat verkkokauppaan ja nekin niukasti. Vaikka panokset ovat lisääntyneet, yritysten kilpailuasema on heikentynyt.
Suomalaista teollisen internetin kehitystä vaivaa näköalattomuus. Teollista internetiä on Suomessa ajateltu lähinnä teollisuusyritysten sisäisen tehokkuuden ja ulkoisen laitekannan ylläpidon näkökulmista. Esineiden ja asioiden internet sekä teollinen internet yhdessä kuitenkin mahdollistavat tuottavuuden parantamisen lisäksi ihmisten ja yritysten ympäristön automaattisen ennakoivan optimoinnin ja aiemmasta poikkeavat liiketoimintamallit.
Lisätietoja:
Digibarometri 2015 -selvitys (pdf)
www.digibarometri.fi
Etlatieto Oy
Petri Rouvinen
+358 50 367 3474, petri.rouvinen@etla.fi
Teknologiateollisuus ry
Jukka Viitasaaari
+358 40 823 5507
Digibarometri – mistä on kyse?
Digibarometrissa 22 maata pannaan järjestykseen kilpailukykyvertailuista tutulla tavalla 36 yksittäisen muuttujan perusteella. Mittauksen kohteena oli digitaalisuuden laaja yhteiskunnallinen hyödyntäminen. Mittaus toteutettiin kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) ja kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori). Suomen digitaalista asentoa kuvaava ja ennustava Suomen Digibarometri 2015 julkaistiin nyt toista kertaa. Sen toteutti Etlatieto Oy. Digibarometrin ovat tilanneet Digile Oy, Liikenne- ja viestintäministeriö, TEKES, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry.
