Digitalisaation hyödyntäminen on kohtalon kysymys
Digitalisaatio muuttaa maailmaa ja voi olla uhka tai mahdollisuus. Oma valinta. Kukaan ei voi piiloutua kilpailulta eikä vanhoja toimintatapoja pelasteta kielloilla ja määräyksillä. Aika usein digitalisaatiosta puhuttaessa unohdetaan perinteinen valmistava teollisuus, vaikka juuri sen uudistuminen ja kilpailukyky sekä kasvu ovat koko taloutemme perusta ja kohtalon kysymys. Onnistunut uudistuminen antaa huikean kasvumahdollisuuden, kun taas takertuminen menneisyyden menetelmiin näivettää kilpailukyvyn.
Digitalisaatio koskee kaikkia
Aika monet yritykset uinuvat edelleen kuvitellen, ettei digitalisaatio koske niitä.
"On aika huolestua, jos digitalisaatio ei ole yrityksen johtoryhmän ja hallituksen kokousten asialistalla", sanoo Fastems Groupin toimitusjohtaja Tomas Hedenborg, joka toimii myös Teknologiateollisuuden eurooppalaisen yhteistyöjärjestön Orgalimen presidenttinä.
Teknologiateollisuus isännöi Orgalimen (The European Engineering Industries Association) kokousta parhaillaan Helsingissä. Tilaisuuden avoimessa seminaarissa keskusteltiin erityisesti teollisuuden digitalisoimisesta ja tarvittavista investoinneista. Brysselin terveiset EU:n komission toimenpiteistä teollisuuden digitalisoimiseksi toi Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi. Investointien välttämättömyys ja niiden rahoitusmahdollisuudet olivat puolestaan Europan Investointipankin, EIB:n varapääjohtaja Jan Vapaavuoren puheen pääsisältönä.
Kasvua ja työpaikkoja
Orgalime ja Teknologiateollisuus kiittävät komission hiljattain antamaa tiedonantoa siitä, että teollisuuden keskeinen asema digitalisaation mahdollistajana ja hyödyntäjänä tunnustetaan.
"Kasvua ja työpaikkoja luodaan investoimalla digitalisaatioon ja automaatioon", korostaa Hedenborg.
Komissio peräänkuuluttaa omien toimiensa lisäksi jäsenvaltioiden ja yritysten panostuksia.
"Suomi on ollut hyvänä esimerkkinä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistävässä innovaatiotoiminnassa, mutta se etumatka on valitettavasti menetetty viimeisen vuoden aikana" sanoo johtaja Ilkka Niemelä Teknologiateollisuudesta viitaten Tekes rahoituksen leikkauksiin.
"Kone- ja metallituoteteollisuus on ainoa toimiala, jonka yritykset ovat kasvattaneet tutkimus- ja kehityspanostuksiaan vuoden 2008 jälkeen. Nyt on vaarana, että yhdessä tehtävä teknologiakehitys sekä yliopistojen soveltava tutkimus vähenee jyrkästi", Niemelä jatkaa.
Edelläkävijät näyttävät tietä
Keskusteluun yritysten välttämättömästä uudistumisesta ja muutoksesta saatiin hyviksi esimerkeiksi suomalaiset kärkiyritykset Wärtsilä, Kemppi ja Nokia, jotka kaikki ovat omilla tahoillaan luoneet nahkansa uudelleen ja onnistuneet kasvamaan toimialaansa nopeammin.
Wärtsilä on ollut teollisuuden palveluliiketoiminnan edelläkävijä jo pitkään ja sen globaalista liikevaihdosta tuleekin lähes puolet palveluista.
”Datan avulla ennakoimme asiakkaan laitteiston huoltotarpeen läpi elinkaaren ja pystymme palvelemaan tehokkaasti ympäri vuorokauden. Samalla voimme tehostaa tuotekehitysprosessiamme asiakkaan eduksi", sanoo Wärtsilän toimitusjohtaja Jaakko Eskola.
Kemppi aloitti muutoksen kohti palvelukeskeistä toimintamallia runsaat kymmenen vuotta sitten ja digitaalisuus tuotteissa on lisääntynyt koko ajan.
"Reaaliaikainen hitsaustuotannon johtaminen ja dokumentoinnin hoitava järjestelmä säästävät asiakkailta valtavasti töitä. Lisäksi virheiden mahdollisuus pienenee", toteaa hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama.
Nokian muutos yrityksenä viimeisen kolmen vuoden aikana on omaa luokkaansa jopa globaalissa vertailussa.
”Nokialla on uusi hallitus, uusi johtoryhmä, uudet tuotteet ja 99 prosenttia nykyisestä henkilöstöstä ei ollut yhtiön palveluksessa kolme vuotta sitten. Samassa ajassa yhtiön liiketoiminnan arvo on tämän vuoden alussa mitattuna 20-kertaistunut”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
Lisätietoja:
Johtaja Ilkka Niemelä. Teknologiateollisuus ry, puh. 040 545 2213.
