Eduskunta hyväksyi kaivosveron
Veronkorotuksella on heikentäviä vaikutuksia Suomen talouteen. Kaivosten toimintaedellytykset laskevat selvästi, kun veroja kerätään yli 20 miljoonaa euroa aikaisempaa enemmän. Uusien kaivosten ja suljettuina olevien kaivosten uudelleen avaaminen saattaa siirtyä kasvaneiden kustannusten vuoksi. Kaivosten energiaverotuksen kiristäminen vastaa arviolta 1-2 prosenttia alan liikevaihdosta.
Veronkorotus alentaa myös investointihalukkuutta Suomeen. Kaivosala tarvitsee suuria pääomia, ja sen menestys on suoraan verrannollinen ulkomailta saataviin investointeihin. Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus vähenee, jos kustannukset nousevat tai valtiovallan poukkoilevat toimenpiteet lisäävät epävarmuutta.
Luulajan yliopiston mineraaliekonomian professori Magnus Ericsson kommentoi keskustelua kaivosverosta Tukholmassa marraskuun lopussa seuraavasti:
”Valtiolle tulee yhteenlaskettuna vähemmän verotuloa, jos kaivosvero otetaan käyttöön. Tämä mm siksi, että kaivosten elinikä lyhenee ja malmivarat pienenevät. Silloin maksetaan vähemmän veroja ja ostetaan vähemmän palveluja”.
Vastakkainen suunta, teollisuuden energiaverotuksen laskeminen, toisi kansantalouden kannalta selvästi paremman tuloksen.
"Veronalennus parantaisi kilpailukykyä ja piristäisi taloutta", Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela painottaa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Pekka Suomela, Kaivosteollisuus ry, puh 040 533 2848
