Tiedote

Investointeja tarvitaan kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi

Teknologiateollisuuden tilauskanta supistui hieman ja uudet tilaukset jäivät alemmalle tasolle alkuvuonna. Yritykset rekrytoivat alkuvuonna runsaat 14 000 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa pk-yrityksiin. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto jäänee syksyllä samalle tai hieman alemmalle tasolle kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Yritysverotusta tulisi uudistaa niin, että sen kannusteet investoinneille paranisivat olennaisesti nykyisestä.

Talousnäkymät 3/2016 from Teknologiateollisuus ry on Vimeo.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli yli 68 miljardia euroa vuonna 2015. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli kolme prosenttia pienempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. 
 
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedusteluun vastanneet yritykset saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa neljänneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin ja hieman vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Viime vuoden vertailujaksolle ajoittui merkittävä laivatilaus. 
 
Tilauskanta on supistunut jonkin verran koko alkuvuoden aikana, vaikka olikin kesäkuussa edelleen neljä prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2015. 
 
- Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto jäänee syksyllä samalle tai hieman alemmalle tasolle kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen arvioi.  
 
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni hieman tammi-kesäkuun aikana. Henkilöstö supistui noin prosentin eli vajaalla 3 000:lla verrattuna vuoden 2015 keskiarvoon. Henkilöstöä oli kaikkiaan kesäkuun lopussa 286 000. 
 
- Teknologiateollisuudessa oli tämän kesän aikana kaikkiaan 14 000 kesätyöntekijää. Se on hieno luku, Turunen toteaa. 
 
Henkilöstön kokonaisvahvuuden vähenemisestä huolimatta teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat tammi-kesäkuussa uutta henkilöstöä kaikkiaan runsaat 14 000. Rekrytoinneista kaksi kolmasosaa oli pk-yritysten tekemiä ja kolmannes vähintään 250 henkilön yrityksiä. Yrityksestä riippuen henkilöstöä on joko lisätty tai korvattu eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita.  
 
Suomen talouskasvu on viennin varassa
 
Maailmantalouden kolmen prosentin kasvuvauhdista huolimatta Suomen vienti ei ole päässyt kasvuun kiinni tänäkään vuonna. Vienti on jopa vähentynyt viimevuotisesta. 
 
- Kun vienti ei vedä, ei talouskaan kasva. Siinä on Suomen ongelma, Turunen toteaa. 
 
Vaikka viennin tasopudotus on koskenut erityisesti teollisuuden tavaravientiä, on sillä ollut merkittävä vaikutus myös palveluvientiin. Suomen palveluviennin tuloista merkittävin osa koostuu teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden ulkomailla ansaituista rojalti- ja lisenssituloista sekä ohjelmistomyynnistä. 
 
- Teollisuus tuo noin 60 prosenttia Suomen palveluviennin tuloista, Turunen painottaa. 
 
Elektroniikkateollisuuden palveluvientitulojen putoamisen on kompensoinut peliteollisuuden ohjelmistotulot. Ilman peliteollisuuden viimeaikaista kasvua myös Suomen palveluvienti olisi kokenut pudotuksen. 
 
Investoinnit ja tuottavuus ratkaisevat 
 
Kun maailmantalouden kasvuvauhdista ei ole apua Suomen viennin kasvamiselle, jäljelle jäävät kotimaiset keinot vaikuttaa tilanteeseen. 
 
- Nykyistä paremmat investointikannusteet ja sen rinnalla muutkin tuottavuutta parantavat toimet ovat ratkaisevia kilpailukyvyn parantamisessa, Turunen painottaa. 
 
Yritysten investoinnit Suomessa ovat nykyisellään huolestuttavan matalalla tasolla. Suomi pärjää investointien kehityksessä heikosti myös verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Yritysten tuotannolliset investoinnit ovat Suomessa 22 prosenttia sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit peräti 27 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2008. Investoinnit alittavat pääomien kulumisen. 
 
Teknologiateollisuuden yritykset investoivat vuosittain Suomessa noin 5,5 miljardia euroa.
 
- Investointitaso on kuitenkin riittämätön saamaan aikaan tarvittavaa talouskasvua ja tuottavuutta sekä lisää työpaikkoja. Tarvetta olisi nyt panostaa erityisesti digitaalisuuteen, automaatioon, robotiikkaan sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Myös tuotannon laajennuksille ja uusien tuotteiden tuotannolle on huutava tarve, Turunen listaa.
 
Turunen toivookin hallituksen ottavan budjettiriihessään käyttöön kaikki mahdolliset keinot yritysten investointien ja tuottavuuden edistämiseksi. Muiden toimien ohella yritysverotusta tulisi uudistaa niin, että sen kannusteet investoinneille paranisivat olennaisesti nykyisestä.
 
- Teknologiateollisuus tukee hallituksen suunnitelmia yritysverotuksen varausmallin kokeilulle. Taloustutkimuksella teettämämme selvitys yritysverotuksen erilaisten mallien vaikutuksista on panoksemme tähän keskusteluun. Toivomme, että siitä on apua valmistelutyössä, Turunen sanoo.
 
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444
Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. 040 750 5469