Julkishallinto ei saa jarruttaa it-alan ja oman tuottavuutensa kasvua järjettömillä hankintasopimusehdoilla
Eduskuntavaalien lähestyessä eri puolueiden vaaliohjelmat ovat tunnistaneet koko Suomen kannalta tärkeän tavoitteen: yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemisen sekä työllistämismahdollisuuksien parantamisen. Keinoiksi on esitetty muun muassa kasvurahastoa, innovaatio-, rahoitus- ja yritystukien nykyistä tehokkaampaa suuntaamista sekä yrityksiin kohdistuvan byrokratian vähentämistä. Nämä keinot ovat oikeansuuntaisia ja välttämättömiä, mutta vaikka niistä päätettäisiin välittömästi, käytännön vaikutuksia joudutaan odottamaan pitkä tovi.
Näiden keinojen lisäksi yritysten kyky hyödyntää immateriaalioikeuksia kaupallisesti on kasvun kannalta merkittävä tekijä. Mikä parasta, sen vaikutukset ovat välittömiä. Tähän saakka IT-alan yritykset ovatkin voineet hyödyntää kehittämiään malleja, menetelmiä, dokumentteja ja ohjelmistoja lisensoimalla ja myymällä niitä useille eri asiakkaille läpi toimialojen. Kyseiset yritykselle arvokkaat työkalut ja liiketoiminnan aineettomat raaka-aineet ovat ainakin osin syntyneet yrityksen oman tuotekehityksen ja innovoinnin lopputuloksena, vaikkakin sopimuksellisesti usein osana asiakkaiden toimeksiantoja.
Julkishallinto on paraikaa uudistamassa julkisen hallinnon yleisiä sopimusehtoja IT-hankintoihin. Nyt harkitaan immateriaalioikeuksien siirtämistä yrityksiltä julkishallinnolle vallitsevasta IT-hankintojen sopimuskäytännöstä poiketen. Aiemmin valtiovarainministeriön linjauksena on ollut, että julkishallinnon tulee varmistaa riittävän laajat käyttö-, muokkaus- ja siirto-oikeudet julkishallinnon toiminnan tarpeisiin ottaen huomioon mahdolliset julkishallinnossa tapahtuvat rakennemuutokset. Immateriaalioikeudet eivät kuitenkaan ole siirtyneet yritykseltä julkishallinnolle. Tämä on ollut sopusoinnussa myös kasvu- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden kanssa.
Mikäli julkishallinto jatkossa vaatii itselleen kaikki immateriaalioikeudet – ja siten käytännössä myös kaupalliset hyödyntämisoikeudet IT-palveluiden työn tuloksiin – vie se IT-alan yrityksiltä pois merkittävän mahdollisuuden tuottavuuden parantamiseen ja toimialariippumattomien ratkaisujen luomiseen sekä myös niiden kansainväliseen kaupallistamiseen. Julkinen sektori tuskin tulee hyödyntämään työn tuloksiin liittyviä oikeuksia kaupallisesti, eli tosiasiallisesti Suomi menettäisi kaupallistamisen mahdollisuudet kokonaan.
Immateriaalioikeuksien siirtyminen julkishallinnolle tarkoittaisi sitä, että IT-alan yritykset joutuisivat tarjoamaan julkishallinnolle kilpailutuskohtaisia ratkaisuja, joita koskevat oikeudet on varaa menettää. Toinen lähestymistapa on hinnoitella riski. Konkreettisesti tämä nostaisi julkishallinnon IT-palveluista maksamaa hintaa ja sisältäisi samalla laatuun liittyvän riskin, kun toimeksiannot perustuisivat tapauskohtaisiin ratkaisuihin. Kolmas tapa on unohtaa julkinen sektori täysin, ja tarjota innovatiivisia ratkaisuja vain yksityisen sektorin asiakkaille. Kaikki vaihtoehdot ovat huonoja: julkisen sektorin IT-kustannukset kasvavat ja samalla menetetään mahdollisuus julkishallinnon välttämättömään tuottavuusparannukseen.
Mahdollisuus immateriaalioikeuksien hyödyntämiseen on erityisen tärkeä Suomen ohjelmistoteollisuuden pienille ja keskisuurille yrityksille. Se antaa edellytykset järkevään tuotekehitykseen ja siten kansainväliseen kasvuun. Mikäli julkinen sektori edellyttää immateriaalioikeuksien jäävän viranomaisille, se toimii pk-yritysten kasvun käsijarruna. Tähän meillä ei kansakuntana ole varaa. Kuten olemme viime vuosikymmeninä huomanneet, Suomelle on elintärkeää, että suomalaisyritykset voivat kehittää ja saada aikaiseksi ohjelmistopuolen vientituotteita. Nämä tuovat kipeästi kaivattuja vientieuroja, joita tarvitaan hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen.
Aiemmin mainitut tavoitteet yritysten kasvusta ja uusien työpaikkojen luomisesta eivät toteudu, mikäli julkishallinto vie yrityksiltä mahdollisuuden kustannustehokkaiden, koeteltujen ratkaisujen tarjoamiseen ja työn tulosten hyödyntämiseen kansainvälisen kasvun työkaluna. Tätä ei myöskään ole ICT2015-työryhmän visioima ”Kitkaton Suomi”.
Meidän tulee voida jatkossakin varmistaa IT-alan kilpailukyky kansallisesti ja kansainvälisesti sekä turvata samalla julkishallinnolle parhaiden ja kustannustehokkaiden ratkaisujen toimittaminen. On meidän kaikkien etujemme mukaista kansalaisina, veronmaksajina ja työntekijöinä varmistaa, että emme luo tarpeettomia esteitä yrittämiselle.
Yritysten pitää pystyä kasvun ja työpaikkojen luomisessa hyödyntämään omaa osaamistaan ja erityisesti immateriaalioikeuksin suojattuja ratkaisuja. Toivomme, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja se otetaan huomioon julkishallinnossa vahvasti ohjaavien ja velvoittavien normien valmistelutyössä.
Kannanoton allekirjoittajat:
Jukka Viitasaari
Johtaja
Teknologiateollisuus ry
Reijo Svento
Toimitusjohtaja
FiCom ry
Robert Serén
Toiminnanjohtaja
Tivia ry
Rasmus Roiha
Toimitusjohtaja
Ohjelmistoyrittäjät ry
Reijo Paajanen
Toimitusjohtaja
Digile Oy
Leena Linnainmaa
Varatoimitusjohtaja
Keskuskauppakamari
Jyrki Hollmén
PK-johtaja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Lisätietoja:
Jukka Viitasaari, jukka.viitasaari(at)teknologiateollisuus.fi, puh. 040 823 5507
Kannanotto on ilmestynyt 9.3.2015 osittain Jukka Viitasaaren ja Rasmus Roihan mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa.
