Kasvun jatkuminen vaatii merkittävästi lisää uusia investointeja

Teknologiateollisuuden suhdanteet ovat vahvistuneet selvästi kevään ja alkukesän aikana. Liikevaihto on kasvanut, tilauskanta vahvistunut ja henkilöstön määrä kehittynyt suotuisasti. Jotta kasvu voisi jatkua vahvana myös pidemmällä aikavälillä ja työllisyys saataisiin paremmaksi, tarvitaan kiireesti uusia investointeja. 

– Meillä on lupaavat kortit käsissä, mutta ne on pelattava oikein. Viennin virkoamista on odotettu vuosia, eikä vauhtia saa nyt hyydyttää alkutaipaleen virheisiin. On syytä pitää jalat maassa, sillä ennusteiden mukaan talouden rakenteelliset ongelmat painavat kasvua jo ensi vuonna. Valttikortit ovat hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä, tähdensi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen tiistaina alan Talousnäkymät-raportin julkistamistilaisuudessa.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi tammi–huhtikuussa 11 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Tilauskantatiedusteluun vastanneet yritykset saivat huhti–kesäkuussa uusia tilauksia euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin tammi–maaliskuussa ja peräti 47 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Tilauksia vauhdittivat muun muassa suuret laivatilaukset.

Toisaalta noin 40 prosenttia vastaajista raportoi tilausten ja tilauskannan vähentyneen kevään ja alkukesän aikana. Lisäksi noin puolet teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä tekee Suomessa joko tappiota tai on heikosti kannattavia.

Teknologiateollisuudessa on nyt tarjolla töitä, sillä myös rekrytoinnit ovat vilkastuneet alkuvuonna. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 296 000 eli noin 6 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Pula investoinneista on uhka hyvinvoinnille

Turunen piti huolestuttavana, mutta odotettuna, Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamaa tietoa, jonka mukaan suuri osa teollisuusyrityksistä käy jo täydellä kapasiteetilla.

– Tämä on myönteinen, mutta samalla hälyttävä uutinen näin lyhyen nousukauden jälkeen. Jos kasvu uhkaa sakata kapasiteettipulaan heti alkumetreillä, se ei lupaa hyvää hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja työllisyydelle. Taustalla vaikuttaa tunnettu tosiasia: teollisuuden tuotantokapasiteetti on vähentynyt noin viidenneksen taloustaantuman jälkeen, Turunen sanoi.

­– Kunnianhimon tasoa on nostettava merkittävästi. Uusia investointeja tarvitaan laajalla rintamalla ja ripeään tahtiin. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Suomi on kilpailukykyinen investointikohde. Takamatka on tässäkin suuri, sillä kilpailijamaissa investoinnit ovat jo ylittäneet vuoden 2008 tason.

Työllisyys työmarkkinakierroksen ykköskysymys

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan työllisyys ja kilpailukyvyn parantaminen ovat syksyn työmarkkinakierroksen ehdottomia ykkösasioita.

– Kaikki tietävät talouden takamatkan. Kyse on siitä, miten vastuuta kannetaan uudessa tilanteessa, kasvun vihdoin alettua. Nyt tarvitaan malttia. Kilpailukykysopimus paransi jonkin verran kilpailukykyä, mutta Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan takamatkaa kauppakumppaneihin on edelleen 5–10 prosenttia. Keskustelu jakovarasta on vaarallista ja ennenaikaista eikä tuo vastausta siihen, miten kestävää kasvua saadaan jatkossa, Inkeroinen painotti.

– Vientivetoinen työmarkkinamalli kariutui, mutta toivottavasti työmarkkinajärjestöt pystyvät silti tämän ajattelutavan mukaiseen toimintaan. Viennin pärjääminen on kaikkien yhteinen etu. Palkkakilpailu olisi pahinta, mitä työllisyydelle voi nyt tapahtua. Yrityskohtaisen sopimisen puolesta puhuu vahvasti se, että tuoreen tilauskantatiedustelun mukaan yritysten tilanteet vaihtelevat edelleen huomattavasti suhdanteiden yleisestä parantumisesta huolimatta.

Terveiset budjettiriiheen: merkittävä satsaus t&k:hon 

Toimitusjohtaja Turunen lähetti ajankohtaisia terveisiä myös hallituksen budjettiriiheen.

– Yritysten saama julkinen t&k-rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vain puolet siitä, miten esimerkiksi Ruotsi tukee elinkeinoelämänsä uudistumista. Lisäsatsauksia tarvitaan, sillä hallituksen keväällä tekemät päätökset eivät riitä kompensoimaan edes viime vuosina tehtyjä leikkauksia.

Turusen mukaan vuosittaista t&k-rahoitusta tulisi kasvattaa 200 miljoonalla eurolla vuoden 2016 tasoon verrattuna. Samoin tulee jatkaa yliopistojen pääomittamista sekä huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta ja ammatillisen koulutuksen korkeasta tasosta. Työvoiman täydennys- ja muuntokoulutusta sekä työperäistä maahanmuuttoa on myös lisättävä.

Yritysten investointikykyä on nyt tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi on pidettävä kiinni hallitusohjelman lupauksesta olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia.

Viimeisin Talousnäkymät-raportti

 

Lisätietoja:

Jorma Turunen, toimitusjohtaja, puh. 050 044 5444

Eeva-Liisa Inkeroinen, varatoimitusjohtaja, puh. 040 089 4220

Matti Mannonen, johtaja, elinkeinopolitiikka, puh. 040 544 7047

Jukka Palokangas, pääekonomisti, puh. 040 750 5469

etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi