Mehackit-kurssi kymmeneen lukioon Teknologiateollisuuden tuella
Mehackit perustettiin vuonna 2014. Sen missiona on tuoda luovaa ja käytännönläheistä teknologiaopetusta lukioihin. Kursseilla ei opeteta mitään tiettyä ohjelmointikieltä, vaan rakennetaan itse jotain konkreettista hyödyntäen elektroniikkaa ja ohjelmointia.
[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"3473","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"417","typeof":"foaf:Image","width":"625"}}]]
Ksylofoni, ritilä ja solenoideja – mitähän näistä rakentuu?
Kaiken kaikkiaan kursseja järjestetään sponsoreiden tuella monessa kymmenessä lukiossa tänä vuonna. Mehackit-tiimi on suunnitellut kurssien sisällön ja vapaasti jaettavan sähköisen opetusmateriaalin. Kursseilla on aina lukion opettaja mukana ja ohjaajina toimivat paikalliset yliopisto-opiskelijat.
Ohjelmoinnin ja elektroniikan alkeiden ymmärtäminen on tämän päivän yleissivistystä.
- Monet globaalit megatrendit, kuten esimerkiksi väestön kasvu, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio merkitsevät sitä, että hyvälle teknologiaosaamiselle tulee olemaan entistä enemmän kysyntää. Sen vuoksi Teknologiateollisuus ry on jo usean vuoden ajan tukenut teknologiaopetuksen toteutusta kouluissa, Mervi Karikorpi Teknologiateollisuudesta kertoo.
- Mehackitin järjestämässä kurssissa lukiolaiset ideoivat ja toteuttavat tiimeissä käytännön ratkaisun tunnistamaansa tarpeeseen tai ongelmaan – aivan kuten työelämässäkin tehdään. Käyttäjälähtöisen ratkaisun rakentaminen edellyttää usein monenlaista osaamista. Kurssi soveltuukin hyvin eri oppiaineita, kuten fysiikkaa, yhteiskuntaoppia, taideaineita ja psykologiaa, yhdistäväksi teemakokonaisuudeksi.
It-yritysten toimitusjohtajat testasivat konseptin
Teknologiateollisuuden Tietotekniikan toimialaryhmän Digi.fi:n hallitus pääsi kokeilemaan Mehackit-metodia käytännössä päivän kestäneessä työpajassa Etelärannassa. Mukana oli viisi toimitusjohtajaa ja Teknologiateollisuuden tieto- ja sähköalojen toimialajohtaja Ville Peltola. Monen tunnin rakentamisen ja ohjelmoinnin tuloksena syntyi komea ääni-installaatio "Internet of Noise".
[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"3474","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"417","typeof":"foaf:Image","width":"625"}}]]
F-Securen Christian Fredrikson Arduino eloktroniikka-alustan kimpussa
- Työpaja oli mielestäni erittäin onnistunut, Peltola sanoo. Meidät jaettiin kahteen ryhmään joiden välille syntyi heti leikkimielinen kilpailu hienomman ääni-installaation rakentamisesta. Käytössämme oli muun muassa ohjelmoitavia Arduino elektroniikka-alustoja, ledejä ja solenoideja sekä iso laatikko kierrätyskeskuksen kaikenlaista rompetta – innovoinnille oli varsin vapaat kädet.
Peltolan mielestä Mehackit-työpajan vahvuus on ohjelmoinnin alkeiden opettelun yhdistäminen konkreettisten fyysisten asioiden rakentamiseen.
– Parhaimmillaan tällainen työpaja voimauttaa osallistujan rakentamaan jotain uutta itse, tuunaamaan jonkun tuotteen paremmaksi tai korjaamaan rikkoutuneen esineen uuden ostamisen sijaan. Ohjelmoinnin ja elektroniikan alkeiden ymmärtäminen on myös tämän päivän yleissivistystä koko ajan digitalisoituvassa maailmassa.
[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"3475","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"417","typeof":"foaf:Image","width":"625"}}]]
Toimistusjohtajat Tuomo Haukkovaara (IBM), Timur Kärki (Gofore), Sami Ensio (Innofactor) ja Kimmo Alkio (Tieto) ja testasivat konseptia. Mukana myös Ville Peltola ja Jorma Turunen Teknologiateollisuudesta sekä Mehackit-tiimiläiset.
Lisätietoja:
Mervi Karikorpi, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 741 9801
Ville Peltola, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 553 9941
Kuvat: Heini Karppinen, Mehackit
