Metallien jalostus tuo Suomeen joka kahdeksannen vientieuron
Metallien jalostus on edelleen Suomen teollista selkärankaa. Sen osuus koko Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2014 peräti 12 prosenttia. Noin joka kahdeksas vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista. Ala on yksi merkittävimmistä nettovientialoista Suomessa nettoviennin ollessa lähes 2,4 miljardia euroa vuonna 2014. Jos metallimalmien tuontia ei huomioida, oli alan nettovienti lähes neljä miljardia euroa vuonna 2014.
Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa vuonna 2014 oli 9,8 miljardia euroa. Alkuvuonna 2015 tuotantomäärät ovat olleet edellisten vuosien tasolla. Globaalin talouden elpyminen ja Euroopan hitaasti paraneva tilanne luovat toiveita tuotantomäärien ja liikevaihdon kasvusta.
Vaikeista ajoista huolimatta yritykset ovat kyenneet parantamaan tuottavuuttaan melko voimakkaasti erityisesti jalostusarvon kasvattamisen myötä. Alan tuottavuus on parantunut viimeisen kolmen vuoden aikana yli 10 % vuosivauhdilla.
Huolimatta yritysten oikeista toimista tuottavuuden parantamiseksi, on toimintaympäristön kilpailukykyiseksi saattamisessa vielä tehtävää. Parhaillaan meneillään oleva päästökauppadirektiivin uudistaminen tulee varmuudella vaikuttamaan suomalaisten metallinjalostusyritysten kilpailukykyyn ja kustannuksiin.
- Komissiosta tihkuneet tiedot päästöoikeuksien vähentämisestä ja raja-arvojen kiristämisestä lisäävät yritysten kuluja, joten esityksen jatkokäsittelyyn tarvitaan vahva teollisuusmyönteinen vire. Päästökaupasta syntyvät ylimääräiset suorat ja epäsuorat kustannukset on torjuttava kunnes maailmanlaajuinen tasapuoliset kilpailuolosuhteet takaava ilmastosopimus on tullut voimaan, painottaa Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.
- Valtioneuvoston ohjeistus sähkön siirtokapasiteetin ja ydinvoiman lisäämisestä ovat juuri sellaisia toimia joilla Suomi saadaan nousuun, Järvinen jatkaa.
Hallitusohjelman kirjaus teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisesta ja linjaus kompensoida teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia on positiivinen signaali energiavaltaiselle teollisuudelle. Kompensaatio vahvistaa osaltaan suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, ja se on tärkeää saada Suomessa täysimääräisenä käyttöön mahdollisimman pian.
- Nyt jos koskaan Suomen on perusteltua ottaa käyttöön myös EU:n hyväksymä päästökauppakompensaatio, kuten keskeinen kilpailijamme Saksa on jo päättänyt, muistuttaa Järvinen.
Metallien jalostus on Suomessa korkean osaamisen ala. Uuteen huippuosaamiseen on tärkeää investoida. Metallinjalostajat ovat havainneet metallituotteet ja koneenrakennus -alueen yritysten yhdessä koordinoiman tutkimustoiminnan erittäin tehokkaaksi tavaksi toteuttaa T&K-työtä yritysten ja yliopistojen välillä. Yhteistyön myötä metallinjalostuksen kansainvälisestikin merkittävä suomalainen osaamiskeskittymä on entisestään vahvistunut ja yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö entisestään lähentynyt.
- Osallistujayritysten arvion mukaan vuonna 2014 tutkimusohjelmien liiketoimintapotentiaali oli 2,4 mrd. €, eli kymmenkertainen suhteessa kumulatiiviseen tutkimusvolyymiin. Kuten hallitus on linjannut kärkihankkeiden osalta, nyt pitää lisätä menestykseen tähtäävää tutkimustoimintaa, Järvinen kiteyttää.
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Kimmo Järvinen, Metallinjalostajat ry, puh. 043 825 7642
Ekonomisti Petteri Rautaporras, Teknologiateollisuus ry, puh. 050 304 2220
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
