Tiedote

Puheenjohtajana jatkava Siilasmaa: Vientivetoinen työmarkkinamalli olisi Suomen pitkäaikainen etu

​Risto Siilasmaan puheenjohtajakaudella Teknologiateollisuuden strategiaan on lisätty tavoite Suomen pitkäaikaisesta edusta. Järjestö on sitoutunut hakemaan ratkaisuja, joissa ei tavoitella lyhyen aikavälin tai yksittäisen toimialan etua. Kaikki päätökset perustetaan parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja analyysiin. Nämä periaatteet korostuvat nyt, kun Suomessa haetaan uutta, vientivetoista työmarkkinamallia.

Teknologiateollisuus ry:n hallituksen vuoden 2017 puheenjohtajana jatkaa Nokia Oyj:n ja F-Secure Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Kimmo Alkio (Tieto Oyj) ja toimitusjohtaja Jouni Lievonen (Kavika Oy).

Hallituksen työvaliokunnan jäseniä ovat edellisten lisäksi toimitusjohtaja Aaro Cantell (Normet Oy), toimitusjohtaja Jaakko Eskola (Wärtsilä Oyj), toimitusjohtaja Olavi Huhtala (SSAB Europe Oy), hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo (Oilon Oy) ja hallituksen puheenjohtaja Markku Moilanen (Ramboll Finland Oy). Vuoden 2017 hallituksen jäsenet ja varajäsenet löytyvät liitteestä.

Suomen talous nojaa vientiin

Suomen talous on riippuvainen vientiteollisuuden menestyksestä. Viimeiset kahdeksan vuotta talous on ollut alamaissa ja vaikka Euroopassa on jo nähty elpymisen merkkejä, Suomi ei ole päässyt talouskasvun vauhtiin. Talouden ja työllisyyden kasvu ovat elinehtoja hyvinvointimme turvaamiselle. Kasvun aikaansaamiseksi on yhdistettävä kaikki voimat ja uudistettava Suomea niin, että suomalaisten pitkäaikainen etu toteutuu. Uudistumiskykyä tarvitaan poliittisessa päätöksenteossa, työmarkkinoilla, yrityksissä ja koulutuksessa. Vain uudistumalla Suomi pärjää tulevaisuudessa.

Vientivetoinen työmarkkinamalli on työmarkkinauudistuksista tärkein

Risto Siilasmaa kertoi Teknologiateollisuuden syyskokouksessa 22.11.2016 valmisteilla olevasta vientivetoisesta työmarkkinamallista: "Mallin keskeisenä tavoitteena on synnyttää lisää työpaikkoja kaikille suomalaisille. Suomalaisten työpaikkojen juuret saavat kasvuvoimansa viennistä kertyvästä kasvusta."

Viennistä syntyy palkanmaksukykyä ja rahoituspohjaa myös julkiselle sektorille. Lisäksi vienti luo kasvua kotimarkkinoille. Vientiyritykset ovat riippuvaisia kotimaisista palvelualan yrityksistä, ja niiden kustannukset heijastuvat suoraan vientiyritysten kansainväliseen kilpailukykyyn. Siksi tarvitaan vientivetoinen työmarkkinamalli ja kotimaisen kustannustason hallintaa.

Vientialoja edustavat liitot ovat keväästä lähtien valmistelleet uutta mallia, jossa ne sitoutuisivat omalta osaltaan taloutta ja työllisyyttä tukevaan työmarkkinatoimintaan.

”Toivon, että liittojen yhteinen valmistelu johtaa ratkaisuun lähikuukausien aikana. Kannustan jatkamaan siitä huolimatta, että malli ei vielä saa työmarkkinoilla kaikkien varauksetonta kannatusta. Yritysjohtajana tiedän, että uudistaminen tarvitsee aina edelläkävijyyttä ja rohkeutta. Usein käy niin, että jos muutokset toteutetaan vasta silloin, kun kaikki ovat niistä yksimielisiä, muutos tapahtuu liian myöhään”, Siilasmaa muistuttaa.

Työelämässä vaadittavat taidot muuttuvat ja monipuolistuvat

Maailman megatrendit digitalisaatiosta ilmastonmuutokseen haastavat suomalaista koulutusta muuttumaan. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhä monipuolisempia taitoja. Huipputason teknologiaosaamisen rinnalle tarvitaan ketteryyttä, yritteliäisyyttä ja kykyä luoda itsensä uudelleen.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen korosti Teknologiateollisuuden syyskokouksessa, että toimialaennusteiden mukaan tulevaisuudessa tarvitaan selvästi enemmän työntekijöitä kuin tällä hetkellä. Tulevaisuudessa tarvittavat taidot kuitenkin eroavat menneisyyden vaatimuksista: "Tulevaisuuden osaamistarpeiksi on tunnistettu muun maussa tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvä osaaminen ja medialukutaito, teknologiaosaaminen ja digitalisaatioon liittyvä osaaminen, robotiikkaan ja automatiikkaan liittyvä osaaminen sekä asiakaslähtöisyyteen ja asiakassegmentointiin liittyvä osaaminen", Heinonen painotti.

Teknologiateollisuus panostaa suomalaisen koulutuksen ja oppimisen uudistumiseen. Olemme mukana erityisesti innostavien opetusinnovaatioiden tunnistamisen ja jakamisen sekä ilmiölähtöisen oppimisen kehittämisessä. Osallistumme Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen tukemalla useaa suomalaisen koulun ja nuorten tulevaisuutta rakentavaa hanketta: HundrED, StarT ja Vuosisadan rakentajat. Teknologiateollisuus ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö tukevat suomalaista koulutusta ja tutkimusta usealla miljoonalla eurolla vuosittain suomalaisen osaamisen varmistamiseksi.

Edellytykset menestykselle ovat olemassa

Suomalaisella teknologiateollisuudella on kaikki mahdollisuudet menestyä, kunhan toimintaympäristö on kunnossa. Vaikka Suomen taloustilanne on edelleen heikko, on lupauksia kasvusta jo olemassa. Meriteollisuuden ilouutiset tulevista laivaprojekteista sekä Uudenkaupungin autotehtaan isot rekrytoinnit luovat vahvaa uskoa tulevaisuuteen. Suomalainen osaaminen, pitkät teolliset perinteet, huipputeknologia sekä digitalisaatioaste houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä investoimaan Suomeen. Nyt on huolehdittava siitä, ettei tulevia investointeja estetä liian korkealla kustannustasolla, työrauhaongelmilla, monimutkaisella byrokratialla tai ylisääntelyllä.

Lisätiedot:
Johtaja Nora Elers, Teknologiateollisuus ry, puh. 050 574 6977