Tiedote

Strategisen tutkimuksen 70 miljoonaa pois työpaikkojen luomisesta

Juhlapuheet vientiteollisuuden ja pk-yritysten tärkeydestä unohtuvat liian usein poliittisessa päätöksenteossa. Ehdotettu strategisen tutkimuksen rahoitusväline vähentäisi toteutuessaan pk-yritysten kehitys- ja kansainvälistymisrahoitusta entisestään.

Uusimpien talousennusteiden mukaan Suomen talous elpyy muuta Eurooppaa hitaammin.  Suomi tarvitsee kipeästi menestyviä yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Pk-yritykset työllistävät yli 60 prosenttia koko yrityssektorin henkilöstöstä Suomessa. Useat eri arvioit viittaavat siihen, että pk-yritysten merkitys työpaikkojen luojina kasvaa edelleen.

- Juhlapuheissa valmistavan teollisuuden työpaikat halutaan pitää Suomessa, pk-yritysten viennin osuutta koko Suomen viennistä halutaan kasvattaa ja niiden kansainvälistymistä edistää kaikin keinoin. Poliittisessa päätöksenteossa nämä tavoitteet tuntuvat unohtuvan. Vienti on edelleen kapeilla harteilla. Kymmenen suurinta viejää vastaa edelleen kolmanneksesta Suomen tavaravientiä, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.  

 

Resurssit pk-yritysten kansainvälistymiseen ja kasvattamiseen

Valtioneuvosto aikoo laajentaa merkittävästi yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluita tukevaa kilpailtua ja strategista rahoitusta. Viimesyksyisen periaatepäätöksen mukaan uuden strategisen tutkimuksen neuvoston hallinnoitavaksi siirrettäisiin vuoteen 2017 mennessä 70 miljoonaa euroa. Rahoitus koottaisiin asteittain VTT:n ja muiden valtion tutkimuslaitosten, Tekesin ja Suomen Akatemian määrärahoista. Tämän lisäksi valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan selvitystoimintaan varattaisiin 12,5 miljoonaa sitomattomia tutkimusvaroja. 

- Vientiteollisuuden uudistumista ja uusien työpaikkojen syntyä ei edistetä luomalla lisää rakenteita ja suuntaamalla väheneviä julkisia tki-resursseja yhteiskunnalliseen tutkimukseen, jonka teemakokonaisuuksista päättäisivät viimekädessä poliitikot. Tässä taloustilanteessa ehdotetusta strategisen tutkimuksen rahoitusvälineestä tulee luopua, ja resurssit kohdistaa suoraan pk-yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen, Turunen painottaa.

- Suomi on entistä riippuvaisempi pk-yritysten menestymisestä. Menestyäkseen pk-yritysten on itsensä panostettava tuottavuuteen, tuotekehitykseen ja uusiin ansaintamalleihin, mutta myös rahoitusjärjestelmien on oltava kilpailukykyisiä. Nyt ne eivät sitä ole, Jorma Turunen jatkaa.

Eurooppalaiset Basel III –säädökset ovat vaikeuttaneet pk-yritysten pankkirahoituksen saatavuutta. Budjettileikkaukset ovat iskeneet myös TEM:n kansainvälistymisrahoitukseen. Yritysten kansainvälistymisen yhteishankkeisiin käytettiin viime vuonna vain 17 miljoonaan euroa eli 28 % edellisvuotta vähemmän.  Samanaikaisesti Tekesin avustukset pk-yrityksille ovat vähentyneet, vaikka tarve ja hakemusten määrät ovat kasvaneet.   

- Huoleni on, että moni teollisuuden pk-yritys ei pysty vastaamaan seuraavaan talouden nousuun, kun edes käyttöpääomalle ei löydy rahoitusta ja julkista tki-rahoitusta siirretään yrityksiltä poliitikkojen pelinappulaksi, Turunen toteaa.   

 

Lisärakenteiden sijaan parannettava nykyisiä

Turusen mukaan valtioneuvoston ehdottaman strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen lisäarvo jää epäselväksi. Tekesissä on jo entuudestaan strategisten tutkimusavausten instrumentti käytössä. Elinkeinoelämä on lisäksi keskittänyt tutkimustaan strategisen huippuosaamisen keskittymiin. SHOK-rahoitusta on hiljattain uudistettu painottamaan ohjelmien rahoitusta. Ohjelmissa tehtävää yhteistyötä rahoittavat yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi Tekes ja Suomen Akatemia.  Myös yliopistojen rahoitusmallissa opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistoille strategiaperusteista rahoitusta 10 % yliopistojen kokonaisrahoituksesta, joka mahdollistaa voimavarojen suuntaamisen tutkimusalueille, jotka nähdään kansallisesti tärkeiksi.

- Lisärakenteiden luomisen sijaan tulisikin parantaa olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimivuutta. Varmistetaan esimerkiksi, että yliopistouudistukselle ja VTT:n yhtiöittämiselle asetetut tavoitteet todella saavutetaan, Turunen selventää.

Turunen muistuttaa, että EU:n uudessa Horizon 2020-ohjelmassa on varattu peräti 70 miljardia euroa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Hallituksessa olisikin hyvä pohtia vakavasti, miten EU-rahoitusta saadaan kotiutettua aiempaa merkittävästi enemmän Suomeen tukemaan kasvuyrittäjyyttä ja työpaikkojen luomista yksityiselle sektorille.

 

Lisätietoja: