Teknologiateollisuus peräänkuuluttaa seuraavalta hallitukselta älykkäitä tekoja Suomelle

Teknologiateollisuus ry julkaisi tänään tavoitteensa tulevalle hallituskaudelle. Yli puolta Suomen viennistä edustava järjestö kannustaa seuraavaa hallitusta panostamaan Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisimpiin haasteisiin: osaamiseen ja yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen uudistumiseen. Teknologiateollisuuden visiossa Suomi on maailman paras maa tehdä töitä, yrittää ja työllistää.

– Olemme keskellä ennennäkemätöntä teknologista murrosta joka muuttaa työtä, yhteiskuntia ja liiketoimintaa. Tulevalla hallituskaudella Suomen tulee kehittyä, oppia ja uudistua ripeästi, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola peräänkuuluttaa. – Suomen kestävä kasvu voidaan varmistaa huolehtimalla osaamisesta ja tekemällä Suomesta houkutteleva ja vetovoimainen toimintaympäristö.

Esimerkiksi monet ilmastonmuutokseen ja työn murrokseen liittyvät haasteet voidaan ratkaista teknologian avulla. Toimiva yhteiskunta vauhdittaa digitalisaatiota, kiertotaloutta ja investointeja Suomeen. – Suomi tarvitsee nyt älykkäitä tekoja: panostamista osaamiseen, uuden kasvun luomiseen innovaatioilla, toimintaympäristön kannustavuuteen ja työmarkkinoiden uudistumiseen, Hirvola toteaa.  

Teknologian kehitys muuttaa koulutusta ja osaamista – myös ulkomaisia osaajia tarvitaan lisää

Teknologiateollisuuden viime keväänä julkaiseman laajan selvityksen mukaan alalle tarvitaan vuoteen 2021 mennessä yli 53 000 uutta osaajaa. Teknologinen kehitys lisää tarvetta mm. digiosaamiselle kuten ohjelmoinnin, data-analytiikan, koneoppimisen ja tekoälyn osaajille. Työn murros korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä ja muuttaa osaamisen kehittämisen painopistettä yhä enemmän työuran aikana tapahtuvan oppimisen suuntaan.

– Koulutusjärjestelmän tulee kyetä ennakoimaan ja reagoimaan aiempaa joustavammin ja ketterämmin osaaja- ja osaamistarpeissa tapahtuviin muutoksiin. Tarvitsemme laajoja muunto- ja lisäkoulutusohjelmia julkisen sektorin, koulutuksen tarjoajien ja elinkeinoelämän yhteistyönä, Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen sanoo.                                                                 

Myös työperäistä maahanmuuttoa tulee Teknologiateollisuuden mukaan helpottaa ja nopeuttaa: työperäisen maahanmuuton on oltava sujuvaa ja ulkomaalaisen osaajan työllistämisen helppoa. Työhön oikeuttavan oleskeluluvan saannille tulisi säätää kuukauden maksimiaika ja lisätä englanninkielellä tarjottavia julkisia palveluita. Työperäisen maahanmuuton kasvaessa tulee tukea myös suomen kielen oppimista, mikä helpottaa suomalaiseen työelämään integroitumisessa. 

Innovaatiorahoitus tarvitsee strategisen suunnan ja vaalikaudet ylittävää sitoutumista

Kilpailukyky ja tuottavuuden paraneminen syntyvät lähes kokonaan osaamispääomasta ja uusista ideoista. Yritykset tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä siellä, missä siihen on paras osaaminen ja toimintaympäristö kokonaisuutena kunnossa.

– Yritysten TKI-toiminta siirtyy yhä enemmän Suomesta ulkomaille, ja osaajapula on merkittävä tekijä muutoksessa. Akateemisten ja tutkijakoulutettujen nettomaahanmuutto on vakavasti negatiivinen. Tarvitsemme ison muutoksen innovaatiopolitiikkaan: korkeakoulujen profiloitumista, lisää huippututkimusta ja -osaajia, yhteistyötä ja yrityksille suunnattua TKI-rahoitusta, Matti Mannonen painottaa. – Julkisiin innovaatiopanostuksiin tarvitaan tuntuva tasokorotus heti hallituskauden alussa signaalina innovaatiopolitiikan kurssimuutoksesta.

Teknologiateollisuus ehdottaa yli vaalikausien ulottuvaa strategiaa Suomen tki-asteen nostamiseksi. Tavoitteena tulee olla Suomen innovaatiokyvykkyyden merkittävä nostaminen. Yritysten TKI-panostukset Suomessa kasvavat ohjelman toteutuksen myötä merkittävästi ja Suomen TKI-intensiivisyys nousee ensi vuosikymmenen loppuun mennessä vähintään neljään prosenttiin BKT:sta.

– Välitavoitteena näemme, että ohjelman myötä Suomi voi nousta Pohjoismaiden houkuttelevimmaksi maaksi huippuosaajille seuraavan hallituskauden loppuun mennessä, Teknologiateollisuuden Mannonen kuvailee. – Samalla yritysten TKI-investoinnit ja vienti kasvavat ja kilpailukykymme paranee.

Uudistuvat työmarkkinat ovat avainasia vahvalle työllisyydelle

Vahva työllisyys edellyttää myös työmarkkinoiden uudistumista. Olennaista on lisätä joustavuutta ja yrityskohtaisia ratkaisuja sekä huolehtia kaiken kaikkiaan suomalaisen työn kilpailukyvystä.

Palkka- ja työehdoista tulee neuvotella jatkossakin vientivetoisesti toimialaliitoissa, paikallista sopimista lisäten ja tuottavuutta kehittäen. Myös maan hallituksella on tärkeä rooli tuottavuuden parantamisessa, sillä hallituksella on päävastuu työvoiman riittävyydestä, koulutuksen laadusta ja resursseista sekä innovaatiotoiminnan kannusteista.

– Työlainsäädännön ja sosiaaliturvan uudistaminen on välttämätöntä, jotta lainsäädäntö vastaa muuttuvan työelämän tarpeita sekä kannustaa entistä paremmin työn tekemistä ja työllistämistä. Valmistelussa on tärkeä hyödyntää myös työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta, sanoo Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.

Teknologiateollisuus odottaa lisäksi työrauhalainsäädännön korjaamista, sillä työrauha rikkoutuu liian usein myös työehtosopimusten voimassa ollessa. Yritysten menetykset ovat suuria. Esimerkiksi poliittiset työtaistelut tulisi rajata lyhytkestoisiksi tai työajan ulkopuolella tapahtuviksi pohjoismaiseen tapaan. Häiriöttömät työmarkkinat parantavat maakuvaa, edistävät kilpailukykyä ja lisäävät halukkuutta investoida Suomeen.

Teknologiateollisuuden hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023

Lisätietoja:



Jaakko Hirvola, @JaakkoHirvola, puh. 040 063 3751

Toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry

Minna Helle, @MinnaHelle, puh. 050 341 4884

Työmarkkinajohtaja, Teknologiateollisuus ry

Matti Mannonen, @mannonen_matti, puh. 040 544 7047

Elinkeinopolitiikan johtaja, Teknologiateollisuus ry



Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi