Innovaatio-Suomi ei saa jäädä juhlapuheeksi
Talouspoliittisissa cocktail-puheissa Suomen kilpailukyvyn tekijöistä vallitsee konsensus. Työn hintaa pidetään korkeana, mutta kansallisen infrastruktuurin vakaus, koulutuksen taso ja hedelmällinen innovaatioilmapiiri pitävät maamme kilpailukykyisenä.
Tietyt tulokset tukevat tätä näkemystä. Nokian vedolla teknologiavientimme kahdeksankertaistui vuosien 1990 ja 2006 välillä. Vuonna 2006 se saavutti lakipisteensä, 14 miljardia dollaria. Maailmantalouden ajauduttua lamaan kuva Suomen kilpailukyvystä ja talouden potentiaalista on kuitenkin paljastunut toisenlaiseksi.
Tarvitaan vahva kansallinen visio, joka rakentuu koulutukseen investoimiseen, korkean jalostusasteen yritystoiminnan tukemiseen ja innovaatiohautomoiden kehittämiseen.
Nokian tuottaessa kansallista hyvinvointia Suomen talouspoliittinen ilmapiiri passivoitui huomaamatta. Koulutus- ja yrityspolitiikkamme ei tuottanut riittävästi innovaatiohakuisia kasvuyrityksiä. Kun Suomessa ja Ruotsissa perustettiin vuonna 2005 uusia yrityksiä asukasmäärään suhteutettuna liki saman verran, syntyi niitä viisi vuotta myöhemmin Ruotsissa jo lähes kolme kertaa enemmän. Kun samalla vientikelpoiset suuryrityksemme ovat kasvaneet Suomen sijaan muualla maailmassa, on taloutemme tuloskunto heikentynyt merkittävästi. Suomen viennin kehitys suhteessa kilpailijamaihin on romahtanut 40 % vuoden 2008 jälkeen. Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana saavutettu viennin kasvu on tasaantunut. Haasteemme ovat rakenteellisia, eivät seurausta maailmantalouden suhdanteista.
Yritysten tehtävä on kantaa oma osuutensa kilpailukyvyn palauttamisessa. Optiscanille se on tarkoittanut voimakasta panostusta uuden mobiiliteknologian hyödyntämiseen tuotekehityksessä; esimerkiksi paikannuksen, älylasien ja muun puettavan teknologian sekä puheohjauksen hyödyntämisellä voidaan tuottaa ennen näkemätöntä arvoa asiakkaiden palveluliiketoiminnalle - ja samalla luoda vientikelpoisia ratkaisukonsepteja.
Yksittäisen yrityksen vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Suomen nousun taustalle tarvitaan vahva kansallinen visio, joka rakentuu koulutukseen investoimiseen, korkean jalostusasteen yritystoiminnan tukemiseen ja innovaatiohautomoiden kehittämiseen. Talouspolitiikkamme on pystyttävä luomaan silta maailmatalouden kasvumarkkinoiden ja uuden suomalaisen innovaatio-osaamisen välille. Esimerkiksi Tekes ja Finnvera ovat osoittaneet, että meillä on siihen taito ja resurssit.
Jarmo Reunanen
Toimitusjohtaja
Optiscan
Katso myös, mitä muuta löytyy Teknologiateollisuuden maaliskuun uutiskirjeestä.
