Jos Suomi olisi yritys, miltä työmaa uuden toimitusjohtajan silmin näyttäisi?

|
Tuomo Haukkovaara

Uuden toimitusjohtajan  maagiset ensimmäiset 90 päivää alkavat kohta juosta, ja kiivas kilpajuoksu kelloa vastaan siinä samalla. Mitä voisi tehdä? Viitekehys, jonka kautta vahvasti tarkastelen asioita, on tulevaisuuden teknologian hyödyntäminen kilpailuedun saavuttamiseksi jo tänään. Tällä kertaa siihen olisi  liitettävä eilisen vaatimukset ja organisaatio, joka on vailla täsmällistä visiota. Loin sellaisen: kestävyysvaje olisi sulatettava ennen kuin napajäätikkö sulaa. Hieman raflaava, myönnän, mutta sallittakoon näin pimeän sydäntalven aikana ja hieman vallitsevaa mentaliteettiakin mukaellen.

Kun faktat lyödään pöytään, käy ilmi, että on paljon parannettavaa, siis paljon mahdollisuuksia. Johtajan pahin painajainenhan on tilanne, jossa kaikki on tehty hyvin, ja silti menee huonosti. Olosuhteet asua ja yrittää, samoin kuin moni muukin asia, puoltavat mahdollisuutta kääntää tilanne voitoksi. Koska markkinoita tai kilpailijakenttää ei itse voi muuttaa, pitää keskittyä niihin asioihin, joihin voi omilla päätöksillä ja tekemisellä vaikuttaa.

Strategisten aloitteiden lista, joihin keskittymällä  kurssia voisi korjata:

  1. Vähemmillä resursseilla enemmän ja parempaa, oli kyse sitten laadusta, tuotteista tai palveluista. Teknologia ratkaisee pullonkauloja tuotantoprosesseissa, lisää tehokkuutta ja auttaa parantamaan asiakaskokemusta. Esimerkiksi vakuutuskorvausprosessin automatisoinnista saadut opit voisi jalkauttaa muihinkin perusrutiinien hoitamiseen, kun etuina on saavutettavissa nopea ja täsmällinen palvelu, kustannusten säästö ja henkilöstön työn merkityksen lisääminen antamalla ihmisten osaamisen loistaa monimutkaisissa tapauksissa. Tehostamistavoitteiden asettamisella eri hallinnonaloilla päästään liikkeelle ja perusrutiiniprosessien automatisoinnilla niitä saavutetaan. Päällekkäisyyksien poistaminen, avoimen datan jakaminen ja yhdistäminen avointen rajapintojen avulla ovat myös oiva lisä keinovalikkoon. Pakko on hyvä motivaattori, sillä jatkuvaan investointiin ei ole varaa.
  2. Kilpailuetu kuntoon älyllä ja palveluilla, yhdessä. Hyödyntämällä joukkoistamisen edut ja iteroimalla uusia ratkaisuja yhdessä todennäköisyys maailmanvalloittavan idean tuotteistukseen  tai uusien palveluiden nopeampaan kehittämiseen kansalaisillle kasvaa roimasti. Startupit ovat jo osoittaneet nopeuden voiman tuotekehityksessä: kun yksi jatkaa siitä, mihin toinen jää, syntyy entistä parempia ratkaisuja entistä nopeammin. Yhdistämällä tämän äärimmäisen nopean ja joustavan tavan opittuun prosessiajatteluun lopputulos voisi olla hämmästyttävän hieno. Kuinka nopeasti voitaisiin häivyttää etäisyydet esimerkiksi terveydenhoidossa hyödyntämällä videota, nopeita yhteyksiä, osaavaa väestöä, olemassaolevia teknologiaratkaisuita ja lukuisia alan yrityksiä? Samalla syntyisi palveluosaamista vietäväksi muihin ikääntyvän väestön maihin.

  3. Digitaalisuuden valjastaminen voimavaraksi. Maantiedettä vastaan ei voi kapinoida, mutta onneksi enää ei tarvitsekaan. Maailman jokainen kolkka on saavutettavissa nopeammin kuin koskaan ja uusi luonnon raaka-aine, data, on jatkojalostettavissa milloin ja missä vain. Tuotelähtöisyydestä siirtyminen palveluorganisaatioksi tapahtuu näinä päivinä nopeammin kuin koskaan, kiitos uusien liiketoimintamallien nopean käyttöönoton pilviteknologian avulla. Esimerkiksi Internet of Things ja teollinen internet ovat looginen ja älykäs seuraava vaihe valmistavalle teollisuudellemme. Osaavasta henkilöstöstä tai onnistumisen edellytyksistä ei ole pulaa. Uusien palveluiden lanseeraus sovellusalueesta riippumatta on tekemistä vaille valmis.

  4. Innovaatiojärjestelmän päivittäminen. Parhautta ei synny vakuumissa, eikä sitä voi sitoa maarajoihin tai organisaation kokoon. Iso tai pieni on vastakkainasetteluna lopetettava, sillä molempia tarvitaan. Samoin vakautta ja ketteryyttä sekä iteratiivista innovointia. Nämä kaikki on saatava yhteen, tuettava uuden syntyä ja kannustettava rohkeuteen. Epäonnistuakin pitää, mutta opit on jaettava sen jälkeen kaikille. Vain tyhmä tekee saman virheen kaksi kertaa, ja jos kaveri tunnistaa kierrettävän sudenkuopan, matka jatkuu nopeammin useammalla rintamalla. Kiistaton tosiasia toki on, että rahaakin tarvitaan, sekä suorina investoineina että osaamisen jakamiseen käytettävänä työnä. Työsarkaa on esimerkiksi uudenlaisten rahoitusmallien käyttöönotossa lähtien kansainvälisen tutkimustyön hyödyntämisestä paikallisissa hankkeissa.  

  5. Työnteon ja kouluttautumisen uudistaminen. Robotisaation mahdollisuudet on hyväksyttävä. Samoin se, että tulevaisuuden työnteko edellyttää käsitteiden murtamista ja uusia töitä on opeteltava koko ajan. Opittu peruslogiikka jollain alueella auttaa soveltamaan opittua uudessakin asiayhteydessä. Työtä ja opiskelua tukevat tietojärjestelmätkään eivät voi rakentua vanhojen mallien varaan, vaan niistä on tehtävä työntekoa tukevia sen sijaan, että ne ruokkisivat tehottomuutta ja turhaa työtä tai ajaisivat käyttäjänsä epätoivoon. Käsillä on  muutos suorituskeskeisestä saavutuskeskeiseen työuraan, jossa yrittäjyys sisäistä motivaatiota kuvaavana käsitteenä on nähtävä positiivisena asiana.  

Listojen pituus ja sisältö vaihtelevat, kun menestystekijöitä haarukoidaan. Paljon olisi tekemistä, mutta kaiken laittaminen uusiksi ei toki ole tarpeen. On paljon peruslainalaisuuksia, jotka pätevät aina. Ihmisten johtaminen ja vuorovaikutus ovat peruslogiikaltaan samanlaisia kuin ennenkin, vain välineet vaihtuvat. Projektien johtamisessa ei ole keksitty uutta aikoihin, ne onnistuvat tai epäonnistuvat samoista syistä kuin ennenkin, vain sisältö muuttuu.

Jokaisella johtajasukupolvella on vastuu ja velvollisuus muuttaa olemassa olevia rakenteita. Siihen on myös mahdollisuus, mutta nykyään muutoksessa on oltava edeltäjiä ketterämpi. Uuden yrityksen johtoon astumisessa vaikeinta on saada joukot innostumaan. Aito innostus vaatii edellytysten luomista ja houkuttelua. Innostukseen kun ei voi pakottaa.

Hyvä johtaja voi löytää kipinät, jotta saadaan aikaan roihu. Ja sitä tarvitaan, kun Oy Suomi Ab:n uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään.

Tuomo Haukkovaara
Toimitusjohtaja
IBM Suomi