Kasvuryhmä on vastaus Suomen apatiamielialaan
Eilen pidettiin Kasvuryhmän Kaski-tapahtuma Musiikkitalolla. Kaski oli tämän kasvuyritysten ja -yrittäjien sparrausfoorumin ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden tulosten esittely.
Tilaisuuden avasi omakohtaisella ja rennolla puheenvuorollaan Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka totesi mm. koko Suomen tilanteeseen hyvin sopivasti, että ”se, joka tyytyy, hyytyy”.
Miten tämä jo kansanliikkeeksi noussut ilmiö saikaan alkunsa?
Heti alussa oli selvää, että laajentuessaan Kasvuryhmä ei ole teknologiateollisuuden vaan koko Suomen hanke.
Edunvalvoja-Teknologiateollisuuden vähemmän tunnettua toimintaa ovat ns. ”leirituli-hankkeet”. Teknologiateollisuus ry:n 1600 jäsenyrityksestä kootaan yritysjohtajia miettimään, miten yritysten liiketoimintaa voidaan vauhdittaa eri näkökulmista – tai sitten Teknologiateollisuus lähtee tukemaan jäsenistönsä piiristä löytyneen idean käynnistystä. Jo käynnistyneitä muita hankkeita ovat muun muassa Teollisen internetin foorumi FIIF ja Women in Tech. Mukana edellisessä on ollut yli 600 yritysjohtajaa ja asiantuntijaa ja jälkimmmäisessä yli 1000 tekniikasta kiinnostunut naista ja miestä.
Kasvuyrittäjä Aaro Cantellin johdolla muutaman muun kasvuyrittäjän porukka ryhtyi miettimään, miten jo jonkin verran pidemmälle ehtineiden keskisuurten yritysten joukossa saataisiin aikaan lisää kasvua ja työpaikkoja. Taustalla oli startup-yritysten jo aikaan saama pöhinä, jota haluttiin myös keskisuurten yritysten joukkoon. Ryhmä jakoi keskenään filosofian, jonka mukaan yrityksen omistaja toteuttaa yhteiskuntavastuutaan kasvattamalla yritystään. Joukkoa laajennettiin yhteensä 30 yritysjohtajaan, joista syntyi Kasvuryhmän perustajajoukko. Yritysjohtajat jakoivat keskenään kasvun mekanismeja ja perustotuuksia, joista haettiin yhteisiä kasvun tunnusmerkkejä. Havainnot koottiin 17 yritystapausta sisältävään julkaisuun, jonka havainnot esitettiin vuosi sitten pidetyssä ensimmäisessä Kasvuryhmän isossa Kasva Suomi -tapahtumassa.
Perustajajäsenten ydinjoukko ymmärsi olevansa tekemisissä Suomen kannalta elintärkeän asian kanssa. Heti alussa oli selvää, että laajentuessaan tämä ei ole teknologiateollisuuden vaan koko Suomen hanke.
Toimintaa päätettiin laajentaa rekrytoimalla mukaan lisää yrityksiä ja organisoimalla toiminta erilliseksi kokonaisuudekseen irti Teknologiateollisuudesta. Alussa päätettiin lähteä liikkeelle täysin ulkopuolisella rahoituksella ilman kustannuksia yrityksille. Rahoitus saatiin kasaan lähipiiristä melko vaivattomasti ja nuoret, energiset, innokkaat ja älykkäät toiminnan pyörittäjät päästettiin irti.
Loppu on jo lähihistoriaa.
Tämä ilmiö ei olisi mahdollista ilman asiaansa uskovia kasvuyrittäjiä, jotka aikojen vaikeudesta huolimatta eivät jää voivottelemaan. Todelliset kasvuyrittäjät katsovat peiliin ja ajattelevat isosti oman toimintansa kehittämistä tekemällä ”törkeitä lupauksia” ja miettimällä niiden lunastamiseksi ”tärkeitä tekoja”. Sitä, että ”markkinat eivät kasva” ei hyväksytä syyksi olla jatkuvasti hakematta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Merkittävään kasvuun ei olekaan mahdollista päästä ”tekemällä enemmän sitä samaa”, vaan hakemalla jatkuvasti kokonaan uutta tekemistä. Avain on asiakastarpeen muutosten ymmärtäminen ja ennakointi sekä tarjooman kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa.
Apatia-Suomi kaipaa lisää tällaista ajattelua.
Jorma Turunen
toimitusjohtaja
Teknologiateollsuus ry
