Juvonen, Laura

Kestävä kasvu = kykymme luoda uutta + osaaminen

|
Laura Juvonen

Teknologioiden nopea kehitys, globaalien voimasuhteiden uudenlainen rakentuminen ja maapallon kantokyvyn vastaantulevat rajat muuttavat väistämättä koko yhteiskuntaamme. Eikä muutos enää koskaan ole yhtä hidasta kuin se tänä päivänä on.

Miten Suomi taistelee ilmastonmuutosta vastaan? Kuinka digitalisaatio mahdollistaa kiertotaloutta? Miten 3D-tulostaminen muuttaa tuotteiden ja palveluiden valmistamista ja logistiikkaa maailmanlaajuisesti?

Teknologia ja osaaminen ovat läpi Suomen historian rakentaneet meille hyvinvointia. Kyvykkyytemme ei ole kuitenkaan tullut syntynyt vahingossa. Innovaatiot eivät ole yksittäisiä heureka-hetkiä. Menestyksemme on tulosta vuosikymmeniä jatkuneesta, pitkäjänteisestä rahoituksesta koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Omaa työpolkuani on ohjannut palo vaikuttaa siihen, kuinka tieteestä, tutkimuksesta ja osaamisesta syntyy arvoa yhteiskuntaan – siis konkreettisia asioita, joista on hyötyä ihmisille, ympäristölle ja koko yhteiskunnalle. Mielestäni Suomella on ollut tässä kaksi vahvuutta – joiden molempien osalta viime vuosina on noussut synkempiä pilviä taivaalle: riittävästi osaamista sekä tutkimuksen ja yrityskentän pitkäjänteinen yhteistyö.

MIKÄ RATKAISEE PELIN: IHMISET

Suomessa tarvitaan yhä korkeampaa osaamista. Teknologiateollisuuden yrityksiin tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa vuosina 2018–2021. Parhaillaan rekrytoitavista uusista osaajista jo 60 prosentilla tulisi olla korkeakoulutus tai sitä vastaava osaaminen. Teknologiayritykset nostavat esille erityisesti digitalisaatioon, uusiin teknologioihin ja asiakkuuksiin liittyvän osaamisen tärkeyden.

Suo­mes­sa tar­vi­taan yhä kor­keam­paa osaa­mis­ta.

Tarvitaan esimerkiksi ohjelmointiosaamista, järjestelmien integrointia, data-analytiikkaa, robotiikkaa sekä 5G- ja IoT-osaamista. Samalla asiakkaalle tuotettavan arvon ja uusien liiketoimintamallien – kuten kiertotalouden – merkitys kasvaa. Tähän muutokseen vastaamiseksi on kyettävä nostamaan osaamisen tasoa kautta linjan, ammattiosaajasta huippututkijaan. Pohja osaamiselle rakentuu jo varhain, peruskoulussa. Matemaattista osaamista ja ajattelukykyä tarvitaan tulevaisuudessa selvästi nykyistä enemmän.

Kasvuhaluisille yrityksille osaajapula on jo suurin kasvun este. Osaaminen tulee olemaan yrityksille tulevaisuudessa yhä merkittävämpi strateginen kysymys. On tärkeää, että yrityksillä on hyvä kyky ja työkaluja tunnistaa ja kehittää osaamistaan sekä ennakoida osaamistarpeitaan. Tarvitaan myös uudenlaista ekosysteemiä osaamisen ympärille sekä malleja yhteistyöhön oppilaitosten ja yritysten välillä. Yritykset tarvitsevat kykyä ymmärtää ja hyödyntää monipuolista osaamista, mikä liittyy suoraan niiden kykyyn houkutella ja työllistää kansainvälisiä osaajia.

SEKÄ KYKYMME LUODA UUTTA

Innovaatioista puhutaan paljon ja innokkaasti, mutta pohjoismaisessa vertailussa Suomi on jäänyt pahasti jälkeen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksessa. Yliopistojen tutkimusrahoituksen rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia lyhyessä ajassa. Business Finlandin ja yritysten rahoitus yliopistoille on vähentynyt voimakkaasti. Suomen Akatemian ja EU-rahoituksen osuus on lisääntynyt.

Samaan aikaan kansainvälisten tutkijoiden osuus yliopistoissa on lisääntynyt. Monessa yliopistossa jatko-opiskelijoista jo puolet on ulkomaalaisia. Lisääntynyt kansainvälisyys on sinänsä erittäin hyvä ja tavoiteltava asia. Kansainvälisillä tutkijoilla ei kuitenkaan ole verkostoja suomalaiseen elinkeinoelämään.

Nämä muutokset tarkoittavat väistämättä, että yhteistyö ja yhteydet tutkimusmaailman ja yritysten välillä ovat vähentyneet merkittävällä tavalla. Ja juuri tämä on aiemmin ollut Suomen vahvuus.

Tar­vit­sem­me roh­kei­ta sat­sauk­sia osaa­mi­seen, tut­ki­muk­seen ja in­no­vaa­tioi­hin.

Hallitusohjelmassa esitetty TKI-rahoituksen 125 miljoonan euron pysyvä lisäys ja tämän vaalikauden aikana yhteensä eri momenteilta tuleva arviolta 300 miljoonan euron määräaikainen satsaus ovat oikeansuuntaisia, mutta ne eivät riitä ohjaamaan Suomea Tutkimus- ja innovaationeuvoston määrittelemään neljän prosentin tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Nyt esitetty lisäpanostus pitäisi vielä tuplata. Erityisen tärkeää on nyt panostaa pitkäjänteiseen yhteistyöhön yritysten ja tutkimuksen välillä.

Osaamisemme ja kykymme luoda uutta ei säily tulevaisuudessa, jos emme ole valmiita tekemään rohkeita satsauksia osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin – pitäen mielessä, että pelin ratkaisevat ihmiset ja yhdessä tekeminen.

 

Keskustelu tästä aiheesta jatkuu SuomiAreenassa Teknologiateollisuuden ja Tiedon tilaisuudessa Suomi – taantuva takapajula vai moderni hyvinvointi-innovaattori tiistaina 16.7. klo 14.30 Antinkatu 5:ssä. Kanssani keskustelemassa ovat Kimmo AlkioSatu Kiiskinen, Maria RitolaPeter Vesterbacka sekä elinkeinoministeri Katri Kulmuni.