Kiky auttaa alkuun
Kilpailukykysopimus saatiin maaliin vuoden väännön jälkeen. Jos sopimusta katsoo hallituksen 15 prosentin kustannusten keventämistavoitteen näkökulmasta, jää sopimus selvästi tavoitteesta.
Suunta kuitenkin muuttuu. Sopimuksen hyvä puoli onkin se, että työvoimakustannusten nousu katkeaa.
Kustannusjahti on vaikeaa. Saksassa ja Ruotsissa tehtyjen työmarkkinasopimusten on sanottu korjaavan kilpailukykyongelmaamme kuin itsestään. Saksan lähes viiden prosentin palkankorotusten arvellaan parissa vuodessa tasoittavan tilanteen. Näin ei ole.
Käytännössä saksalaisten palkat reagoivat markkinatilanteeseen herkästi. Työmarkkinasopimusten avauslausekkeet ovat toimineet kilpailukyvyn puolesta, eivätkä palkat ole nousseet niin paljoa kuin tesseissä on sovittu. Ja Saksalla menee hyvin.
Suomalainen sopimusmuoto ei ole tähän taipunut. Keskitetyt ratkaisut ovat jäykistäneet joustavuuden ja kilpailukykymme on heikentynyt. Viimeisen kymmenen vuoden aikana palkat ovat Suomessa nousseet lähes kymmenen prosenttia yli tes-korotusten. Eroa Saksaan on vuosina 2005-14 tullut 13 prosenttiyksikköä. Näin on tapahtunut, vaikka työehtosopimusten korotukset ovat koko ajanjakson olleet molemmissa maissa keskimäärin suurin piirtein samat. Saksassa on joustettu, meillä ei.
Tähän on saatava muutos.
Työmarkkinapolitiikka on talouspolitiikkaa. Talouden ja markkinoiden kehittymisen pitää määrittää työmarkkinaratkaisuja. Niillä ei saa olla muita politiikkatavoitteita. Jälleen kerran neuvotteluja vaikeutti paisuva asialista, kun hallituksen vastuulla oleva finanssi- ja talouspolitiikkaa kytkettiin työmarkkinaosapuolten vastuulla oleviin työmarkkinaneuvotteluihin. Vastuut ja päätökset on pidettävä selvästi erillään.
Haluan nähdä kilpailukykysopimuksen uutena alkuna. Sen periaatteiden mukaan avoimessa kansainvälisessä kilpailussa olevat toimialat ohjaavat jatkossa palkkalinjaa. Näin on tunnustettu viennin merkitys myös kotimarkkinoiden ja julkisen talouden sekä laajemminkin koko hyvinvointimme perustana. Tästä on lyhyt askel paikallisen sopimisen edistämiselle.
Yrityskohtaisuudella voidaan saada kilpailuetua, kun tuottavuutta ja kustannusten hallintaa kehitetään yrityksen omista lähtökohdista. Yritysten mahdollisuudet työllistää ja palkita paranevat. Samalla voidaan myös paremmin ottaa yksilölliset tarpeet huomioon.
Teknologiateollisuuden asiantuntijat tukevat yrityksiä paikallisen sopimisen tiellä. On tärkeää, että onnistuneita käytäntöjä jaetaan laajemmin. Ne kannustavat muitakin soveltamaan työehtosopimusten mahdollisuuksia.
Työ on pitkäjänteistä ja siihen tarvitaan työmarkkinaosapuolten aktiivista otetta.
Eeva-Liisa Inkeroinen
Varatoimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
