Lausunto uudistettavista ammatillisista perustutkinnoista
Lausuntopyynnöt:
Kone- ja metallialan perustutkinto 5.5.2014 nro 48/42/2014
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 5.5.2014 nro 53/421/2014
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 5.5.2014 nro 54/421/2014
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 5.5.2014 nro 37/421/2014
Tutkinnon sisältöihin ei ole tässä yhteydessä tehty laajoja muutoksia. Tutkintojen perusteissa on vahvistettu kiitettävästi yrittäjyysosaamista tuomalla kaksi uutta tutkinnon osaa, yritystoiminnan suunnittelu ja yrityksessä toimiminen kaikkien tutkintojen valinnaisiksi aiheiksi. Teknologiateollisuus pitää erittäin hyvänä myös sitä, että tutkinnon perusteissa on huomioitu myös lahjakkuudet tuomalla huippuosaajana toimiminen tutkintojen perusteisiin.
TUTKEn yhtenä tavoitteena on saada aikaan synergiahyötyjä muiden tutkintojen kanssa. Teknologiateollisuus ry pitää hyvänä osaamismoduuleista ja tutkinnon osista muodostuvaa tutkintorakennetta. Opetushallituksella on tärkeä rooli varmistaa yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa, että opetuksen toteutus mahdollistaa opiskelijoille käytännössäkin opintopolkujen joustavan rakentamisen.
Osa tutkinnon osista on varsin laajoja kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi tieto- ja tietoliikennetekniikan Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 45 osp sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp. Myös tutkinnon laajat pakolliset osakokonaisuudet pitäisi kaikissa tutkinnonperusteissa osittaa hieman pienemmiksi loogisiksi kokonaisuuksiksi, jotta opiskelija voi saada pienemmästä suorituksista merkinnän.
Opintojen osaamis- ja arviointiperusteisiin tulisi ottaa mukaan taloudellisen ja kustannustehokkaan toimintatavan huomioiminen. Arviointitaulukkojen edessä tulisi maininta, että H2- ja K3-tasojen osaamiseen vaaditaan myös alemman arvosanan kriteerien täyttyminen. Myös arvosanojen hyvä ja kiitettävä eroavaisuutta tulisi selkiyttää monissa arvioinneissa. Esimerkiksi tehtävissä, joka työelämässä edellyttää itsenäistä työskentelyä annettujen mittojen tai piirustusten pohjalta, olisi hyvä kuvata miten osaamisen kiitettävyys eroaa hyvästä osaamisesta työn laatua ja tehokkuutta ajatellen; esim. levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu: T1 osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta; H2 piirrottaa itsenäisesti; K3 tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan.
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa on hyvin otettu huomioon ohjelmistotuotannon osaamisalalla tutkinnon muodostumisen periaatteet. Näemme myös hyväksi kone- ja metallialan yhteisten pakollisten kurssien vähennyksen suhteessa tutkintokohtaisiin pakollisiin kursseihin.
Työturvallisuuskulttuurissa ja -asenteissa on paljon kehitettävää Suomessa. Turvallinen tapa toimia tulee oppia jo koulussa ja sen tulisi näkyä siten myös ammattitaitovaatimuksissa. Esimerkiksi sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon perusteissa luetellaan, mitkä turvallisuuskurssit tulee suorittaa, mutta ei vaadita, että työ tulee osata suorittaa turvallisesti itselleen tai toisille vaaraa aiheuttamatta. Valinnaisessa Sähköverkostoasennuksien kokonaisuudessa on hyvä lause, joka tulisi olla kaikissa tekniikanalojen pakollisissa tutkinnonosissa: Osaa alan yleiset työturvallisuus-vaatimukset ja -säädökset ja miten niitä toteutetaan käytännössä. Arvioinnissa, vähintäänkin kohtaan 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta tulee lisätä arvioinnin kohteisiin sanat turvallisuus ja ympäristö huomioiden.
Teknologiateollisuus ry
Mervi Karikorpi
Johtaja, Innovaatioympäristö ja uudistuminen
