Lausunto yrittäjyysstrategiasta

• Yrittäjyysstrategia tulee rakentaa uudestaan huomioiden shokkitilanne ja varmistaa konkreettiset toimenpiteet, joilla yritysten toimintaedellytykset turvataan ja huolehditaan toipumisesta 1-2 vuoden ajanjaksolla. 

• Yrittäjyysstrategian tulee huomioida selvästi vahvemmin työllistävien yritysten toimintaedellytykset ja uudistumisen tukeminen.  

• Yritysten työllistämiskynnystä tulee madaltaa, ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätä. 

• Yrittäjyysstrategian tulee sisältää kokonaisvaltaisesti toimenpiteet, joilla osaamisen tasonnosto toteutetaan ja huolehditaan, että koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan työelämän tarpeisiin.  

• Yrittäjyysstrategian tulee sisältää vahvemmin toimenpiteet, joilla yritysvetoiseen innovaatiotoimintaan sekä digitalisaation ja kestävän kasvun edistämiseen suunnataan merkittävästi lisärahoitusta.  

• On tärkeää, että yrittäjyysstrategian tavoitteena on myös lisätä Suomen houkuttelevuutta, jotta osaavat ulkomaiset työntekijät ja opiskelijat haluavat työllistyä Suomeen tai toimia yrittäjinä Suomessa ja että Suomi on kiinnostava investointien kohdemaa. 

• EU:lta tuleva rahoitus pitää kaksinkertaistaa. 

Työn tuottavuutta lisätään parhaiten panostamalla: 

• Tutkimukseen ja yritysvetoiseen innovaatiotoimintaan 

• Koulutukseen, osaamisen kehittämiseen yrityksissä ja osaavan työvoiman saatavuuteen 

• Digitalisaatioon, tuotannon kehittämiseen ja tuotannollisiin investointeihin 

• Paikalliseen sopimiseen ja yritystason osapuolille parhaiten sopiviin työehtoihin   

Teknologiateollisuus jakaa huolen teollisuuden ja koko kansantaloutemme liian heikosta tuottavuuskehityksestä. Teollisuudessa tuottavuus on jäänyt jälkeen muista EU-maista, ja sama ilmiö koskee myös koko kansantaloutta (kts. kuva 1). Ilmiön takaa paljastuu se tosiasia, että yritykset investoivat Suomessa vähemmän kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Yritysten investointiaste eli yritysten kiinteät investoinnit suhteessa niiden jalostusarvoon on jopa 6 %-yksikköä alemmalla tasolla kuin Ruotsissa. Myös yritysten aineettomat investoinnit ovat kehittyneet Suomessa huolestuttavaan suuntaan. 

Teknologiateollisuus korostaa, että vähäisten investointien todellisiin syihin pitäisi pureutua, ja tutkia esimerkiksi yhteyttä yrittäjän kokonaisverotuksen ja investointien välillä. Yrittäjyyden ydintä ovat riskinottokyky ja -halu, joihin verotuksella on merkittävä vaikutus. Nyt tulevina vuosina yrittäjillä tulee olemaan erityisen haastavaa investoida, joten tämän edistämiseksi tulisi ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön. 

Tuottavuudessa on kuitenkin myös toinen näkökulma. Teollisuusyritysten tuottavuus on tyypillisesti selvästi korkeampi kuin palvelualan yritysten, näin myös Suomessa (kts kuva 2). Teollisuus hyödyntää toiminnassaan investointeja ja automaatiota sen eri muodoissa ihan eri laajuudessa kuin muut toimialat. Tämän takia panostuksia digitalisaatioon, robotiikkaan sekä energiatehokkuuteen ja ilmastopäästöjä hillitsevään teknologiaan tulee määrätietoisesti kasvattaa. Tuottavuusloikat ovat helpoimmillaan saavutettavissa juuri teollisuudessa sekä rajatuilla palvelualan toimialoilla, kuten ohjelmistojen myynnissä. Tuottavuuden kehittäminen on erittäin tärkeää, jotta yritykset säilyttäisivät kansainvälisen kilpailukykynsä koronan jälkeisessä tilanteessa.   

Koronakriisin myötä protektionismi saattaa olla kasvussa, kun kaikki valtiot tukevat oman maan selviytymistä ja palautumista. Tässä tilanteessa on tärkeää edistää Suomen haluttavuutta investointikohteena – strategiassa olevia teemoja muutamalla lisäyksellä: 

• verotus 

• osaajien tarjonta 

• infra 

• verkostot 

• raaka-aineet  

Korostamme myös, että yrittäjyysstrategiassa on tärkeää huomioida yritysten koko elinkaari sekä kasvuyritysten erilaiset vaiheet. Suomen kansantalouden ja työllisyyden kannalta on erittäin tärkeää, että teollisuuden pk-yrityksillä on edellytykset selviytyä, uudistua ja kasvaa kansainvälisesti. Tällä hetkellä teknologiateollisuuden yritykset tuovat yli puolet Suomen viennistä. Lisäksi teollisuuden yritykset tuovat myös suurimman osan Suomen palveluviennistä (teknologia-, kemian- ja metsäteollisuus yhteensä 60%, kuva 3). Pk-yritysten osuus tavaraviennistä on noin 15% ja vielä pienempi palveluista. Osuus on kuitenkin ollut kasvussa ja keskisuurilla yrityksillä on tässä merkittävä rooli.  

Yrityksen kasvuhalu on selvästi yhteydessä toteutuvaan kasvuun. Tämä käy ilmi esimerkiksi Teknologiateollisuuden toteuttamassa kasvuvoimakartoituksessa ja on peruslähtökohtana Kasvuryhmä ry:n toiminnassa. Kasvuvoimakartoituksessa huomasimme, että kasvukykyiset yritykset tekevät tyypillisesti hyvin asioita kautta linjan. Nämä asiat ovat edelleen relevantteja kriisin jälkeen: 

• Osaajien saatavuus on kasvuhakuisille yrityksille merkittävä kasvukykyyn vaikuttava tekijä. Yrityskulttuuriin, henkilöstön kehittämiseen sekä organisaation joustavuuteen ja ketteryyteen panostavien yritysten kasvutulokset ovat keskimäärin parempia kuin vähemmän panostavien.  

• Kasvukykyiset yritykset investoivat muita enemmän digitalisaatioon niin toiminnan kehittämisessä kuin investoinneissa. Eniten teknologiapanostuksia on suunnitteilla tuotantoon sekä toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmiin. Suuremmat yritykset uskovat ymmärtävänsä paremmin uusien teknisten ratkaisujen mahdollisuudet liiketoiminnan uudistamisessa. Suuremmat yritykset myös suunnittelevat teknologiapanostuksia selvästi pieniä yrityksiä enemmän.  

• Yritysten asiakaslähtöisissä toimintatavoissa on vielä kehittämistä. Kartoituksen mukaan esimerkiksi asiakaslähtöinen ja nopea tuote- ja palvelukehitys sekä organisaation sisäinen ja ulkoinen yhteistyö asiakasarvon kasvattamiseksi ovat yhteydessä toteutuneeseen ja tulevaisuuden arvioituun kasvukykyyn. Kasvuhakuinen myynti korreloi myös toteutuneeseen kasvuun.   

Paikallista sopimista edistämällä voidaan edesauttaa kasvuyritysten tuottavuutta. Paikallisilla ratkaisuilla voidaan tukea asiakaslähtöistä toimintatapaa, osaamisen kehittymistä sekä myös henkilöstön tarpeita. Yritysten tilanteet ovat hyvin erilaisia, eivätkä yhden koon ratkaisut toimi. Paikalliseen sopimiseen perustuvat työehdot ovatkin yksi tärkeä kilpailutekijä. Koronakriisin jälkeisessä maailmassa tämän merkitys korostuu entisestään. 

Verotuksen tilannekuva keskittyy suhteellisen paljon alustatalouden ja jakamistalouden verokysymysten kuvaamiseen. Tästä voisi todeta, että OECD valmistelee asiaan liittyen laajaa yritysverotuksen uudistusta. Verotuksen tilannekuvan olisi hyvä olla laajempi, kattaen olemassa olevan verotuksen kokonaisuudessaan (esimerkiksi sähkön hinnalla on suuri merkitys digitalisoituvassa liiketoiminnassa). Suomi kilpailee muiden maiden kanssa yritysten sijaintipaikkana ja siksi olisi hyvä pohtia millaisia verotuksen keinoja yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustamiseen naapurimaissamme on. Tilannekuvassa on hyvin huomioitu ansiotuloverotuksen ja verokiilan suuri vaikutus yrityksen kykyyn työllistää. 

• Tutkimus ja yritysvetoinen innovaatiotoiminta 

• Koulutus, osaamisen kehittäminen yrityksissä ja osaavan työvoiman saatavuus 

• Digitalisaatio, tuotannon kehittäminen ja tuotannolliset investoinnit 

• Paikallinen sopiminen ja yritystason osapuolille parhaiten sopivat työehdot   

Lisäksi kaikki teemat tulisi käsitellä uudestaan ja priorisoida kriisi huomioiden. Työllistävien ja kasvukykyisten yritysten selviämisen tulisi olla etusijalla. 

4. Strategisissa teemoissa on alustavasti tunnistettu joitakin toimenpiteitä, tunnistatko lisää toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi? Vastaus pyydetään strategiateemakohtaisesti. 

Verotus:

• Esitetyt toimenpiteet rajoittuvat lähinnä aloittaviin tai hyvin pieniin yrityksiin. Verotuksella tulisi kannustaa myös yritysten toiminnan kasvua, uudistumista ja jatkuvuutta.  

• Otsikon tavoite “Ennustettava ja kilpailukykyinen yritysverotus” edellyttää laajempia toimenpiteitä. Lainsäädännön pitkäjänteisyys, esimerkiksi yli hallituskausien menevä selkeä tiekartta yrittämisen ja yritystoiminnan verotuksesta, auttaisi yrityksiä suunnittelemaan toimintaansa, investointeja ja työllistämistä. Kilpailukykyinen yritysverotus on tavoite, mutta toimenpiteillä tulisi todella pystyä parantamaan kansainvälistä kilpailukykyä. Myös verotusmenettelyn ennustettavuus on tärkeää. Verotusmenettelyn digitalisointi ja automatisointi vapauttavat aikaa tuottavaan työhön. Pk-yrityksiltä hallinnollinen työ vie suhteessa enemmän työaikaa, kuin suurimmilla yrityksillä, koska tuottavaa työtä tekevät työntekijät hoitavat myös hallinnollisen työn.  

• Kone- ja laiteinvestointien korotetut poistot on investointeja kiihdyttävä uudistus. Malli tulisi muuttaa pysyväksi ja laajentaa koskemaan myös käytettynä hankittuja koneita ja laitteita. Tämä tukisi varsinkin pk-yritysten investointeja päivittää konekantaa sekä alihankintayritysten perustamista (liiketoiminnan osto koneineen) sekä edistäisi kiertotaloutta.  

• T&K-verovähennys kannustaa pk-yrityksiä investoimaan tuottavuutta kehittävästi, esimerkiksi palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja tuotannon digitalisoimiseen. Valmisteltavan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tutkimusyhteistyöhankkeiden tk-verokannustimen lisäksi tulee TKI-tiekartan laatimisen yhteydessä aloittaa laajemman tk-verovähennyksen valmistelu. T&K-verovähennyksen vaikuttavuus riippuu sen voimassaoloajasta ja käytettävyydestä: t&k:n käsitteen tulee olla selkeä ja verovähennyksen tulee kattaa myös yrityksen oma toiminta, koska pk-yritykset usein tekevät TKI-työtä itse. Verovähennys on tärkeä lisätyökalu TKI-toiminnan lisäämiseksi, koska pienemmät yritykset eivät välttämättä aina pääse julkisen rahoituksen piiriin.  

• Koronaepidemia tulee vaikuttamaan laajasti yritystoimintaan ja iskee varsinkin pk-yrityksiin. Akuuttien toimien (esim. veroraportoinnin ja verojen maksun lykkäykset, veroseuraamuksista luopuminen ja ulosotto- ja perintätoimista pidättäytyminen konkurssien välttämiseksi) jälkeen yrittäjyysstrategiassa tulee pyrkiä löytämään keinoja, miten verotuksella tuetaan yrityksiä elvyttämään liiketoimintansa. Tällöin verotusta tulee tarkastella laajasti, esim. energiaverotus, perintöverotus, kiinteistöverotus, omistamisen verotus.

Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus kasvun tukena: 

Teeman tavoitteet ovat hyviä ja erittäin tärkeitä, mutta alustavasti tunnistettujen toimien lista on todella laiha, eikä juurikaan vastaa työllistävien, kansainväliseen kasvuun tähtäävien yritysten tarpeisiin. Koulutuspanostuksista ja koulutusjärjestelmän kehittämisestä ei puhuta mitään. Teknologiateollisuus ehdottaa tähän tärkeään teemaan selvästi kokonaisvaltaisempaa tarkastelua ja toimenpiteiden kokonaisuutta. Seuraavat toimenpiteet tulisi huomioida osana tätä: 

Tekniikan alan korkeakoulutettuja tarvitaan lisää: 

• Jotta tuottavuutta pystytään lisäämään pk-yrityksissä, tarvitaan yrityksiin lisää korkeakoulutettuja osaajia esimerkiksi kehittämään tuotantoteknologioita, robotiikkaa sekä datan hyödyntämiseen perustuvaa palveluliiketoimintaa. Digitalisaatio-osaamisen tarve todennäköisesti voimistuu edelleen kriisin vaikutuksesta. Tekniikan alan korkeakoulututkintojen määrää tulee lisätä OKM:n ja yliopistojen suunnitelmien suuntaisesti noin 20% vuosina 2021-2024 ja koulutukseen on osoitettava riittävät resurssit laadun takaamiseksi.  

• Erityisesti alueellisiin osaajatarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan osajapula-aloille suunnattuja muunto- ja täydennyskoulutuksia. Huomioidaan täsmäratkaisuin lomautetut ja kriisin myötä työttömäksi joutuvat työntekijät.  

• Koulutusten työelämävastaavuuden varmistamiseksi kehitetään yritysten ja korkeakoulujen välisiä kumppanuuksia. Varmistetaan kannusteet yhteistyölle sekä koulutuksessa että TKI-toiminnassa. Toimivat kumppanuudet on myös paras tapa tuottaa ennakoivasti tietoa toimialakohtaisista tarpeista suoraan koulutuksen järjestäjille. 

Ammatillisen koulutuksen laatu vastaamaan työelämän tarpeita: 

• Ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee tarkistaa vastaamaan todellisia kustannuksia (tekniikan alat tulee sijoittaa rahoituskoriin 4/5 nykyisestä 2/5). Kustannusryhmän nostolla varmistetaan koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja työelämävastaavuus. 

• Helpotetaan englanninkielisen ammatillisen koulutuksen käynnistämistä osaajapula-aloilla. 

• Oppisopimus on erinomainen ja joustava ratkaisu kouluttaa uutta työvoimaa yrityksiin sekä kehittää nykyisen henkilöstön osaamista jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Oppisopimuksen mahdollistamat joustavat opintopolut ja tutkinnon osat on otettava nykyistä paremmin käyttöön. Yrityksille on maksettava koulutuskorvausta silloin, kun ne ottavat vastuun tutkinnosta tai tutkinnon osasta. 

Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka: 

• Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät yritysten viranomaispalvelut tarjotaan ”yhden luukun” -periaatteella. 

• Suomeen töihin tulevien lupien käsittelyaika on enintään kuukausi. 

• Selvitetään, voisiko luotettavia työnantajia sertifioida esim. työmarkkinajärjestöjen taholta ja mahdollistaa sertifikaatin haltijoille rekrytointi ulkomailta kevyellä lupaprosessilla. 

• Vahvistetaan myös kv-osaajien pitovoimaa. Huomioidaan kotouttamispalveluissa myös perheet ja lisätään englanninkielisiä päiväkoti- ja peruskoulupalveluja. 

Kasvuhakuinen yritystoiminta: 

• Yrityspalveluiden tulee kattaa myös kansainväliseen kasvuun tähtäävät pk-yritykset. 

• Yrittäjyysstrategiassa listataan lyhyesti toimenpiteinä yritysten kestävän kasvun mahdollistavien kansainvälistysmis-, digitaalisuus- ja liiketoimintakyvykkyyden vahvistaminen. Tämä on tärkeää, mutta keinoja ei juurikaan mainita. Keskeinen lähtökohta on lisätä yritysten kyvykkyyttä hyödyntää dataa ja purkaa hyödyntämiseen liittyviä lainsäädännön esteitä.  

• Kyvykkyys kestävään kasvuun vaatii panostamista uusien kasvulähteiden luomiseen – kehittämiseen ja innovaatioihin.  Tutkimus- ja kehitystyötä on kyettävä jatkamaan kriisin kohdanneissa yrityksissä. Suomen TKI-tiekartassa on nostettava yritykset esiin aktiivisina toimijoina. Vaikka valtaosa TKI-investoinneista tulee yrityksiltä, niin nyt ne ovat tiekartassa sivuosassa. Erityisesti uutta PPP-mallia, infrastruktuureja ja kasvavia talouksia koskevissa toimenpiteissä yritysten rooli ja yksityisen—julkisen sektorin yhteistyö tulee tuoda selkeästi esille.   

• Palkkatukea  tulee suunnata TKI-henkilöstön työhön.  

• Ilmastorahaston perustaminen on varmistettava. Teknologiateollisuuden tekemän yrityskyselyn perusteella sille on suuri tarve.    

• Suuri osa kasvuyrityksistä ja startupeista tulee kohtaamaan kriisin myötä merkittäviä haasteita. EU-poikkeussäännösten mukaan korkeintaan 800 000 euron yrityskohtainen avustus on nyt mahdollinen. PK-sektorin yrityksiä tällainen suora tuki voi estää likviditeettikonkurssilta, se voi säästää työpaikat ja auttaa yritystä uuteen alkuun, kun markkinat alkavat avautua. Tuki on otettava käyttöön Suomessa mahdollisimman pikaisesti.    

• Julkisia hankintoja ei tule lykätä, vaan niitä pitää päinvastoin aikaistaa. Julkisen sektorin tulee ylläpitää kysyntää, joka muuten on romahtamassa. Toimituskyky- ja huoltovarmuusnäkökulma huomioiden hankinnat kohdistuvat luonnollisesti kotimaisiin toimittajiin. Jatkossa innovatiivisiin hankintoihin tulee panostaa entistä määrätietoisemmin.  

• Hankintayksikkö saa pidättää itsellään immateriaalioikeudet hankinnan kohteeseen ainoastaan siinä laajuudessa, mikä sen oman toiminnan kannalta on tarpeellista, jotta yrityksillä on mahdollisuus myydä kansainvälisesti myös julkaisten hankintojen yhteydessä kehittyviä tuotteita ja palveluita. 

• Pk-yritysten kyvykkyyttä tunnistaa ja reagoida kansainvälisen verotuksen haasteisiin tulee lisätä. Team Finlandin tulee yhteistyössä Verohallinnon kanssa tarjota yleistason informaatiota kansainvälisestä verotuksesta. 

• Suomalaisten yritysten mahdollisuuksia saada Green Deal -rahoituksia on edistettävä aktiivisin toimin. Suomen kansallisten toimien on tuettava rahoituksen saamista eri lähteistä ja tukimuodoista (EAKR, ESR, globalisaatiorahasto, koheesiorahasto, maaseudun kehittämisrahasto, maatalouden suorat tuet ja Green Dealin Just Transition Fund).

Sääntelyn ja asioinnin sujuvoittaminen sekä toimivan kilpailun edistäminen: 

Kokonaisuutena tarpeellisia, mutta vaikuttavuudeltaan pieniä toimenpiteitä. Tiekarttaan näitä tulisi täydentää, esimerkiksi: 

• Julkishallinnon toimijoiden tulee osaltaa mahdollistaa Omadataan perustuvan liiketoiminnan ja palveluiden kehittäminen pk-yrityksissä. Ihmisellä on oltava oikeus saada tietonsa avoimen rajapinnan välityksellä koneluettavassa muodossa. 

• Toimenpiteistä puuttuu yritysten kannalta oleellisin eli osaajien saatavuus. 

• Erityisesti alueellisiin osaajatarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan osajapula-aloille suunnattuja muunto- ja täydennyskoulutuksia.  

• Pk-yritysten kumppanuuksia korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa tulee edistää määrätietoisesti. 

• Verkostomaista koulutusta ja digitaalisia oppimismahdollisuuksia tulee kehittää, hyvänä esimerkkinä FiTech. Korkeakoulutettujen tarve kasvaa merkittävästi kaikissa teknologiateollisuuden yrityksissä ja tähän tarpeeseen vastaamiseksi tarvitaan edellä mainittuja määrätietoisia toimia sekä alueittain tiivistä yhteistyötä yritysten ja koulutuksenjärjestäjien välillä.

• Toimenpiteissä tulee huomioida myös panostukset valmistavan teollisuuden uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, ml. kiertotalouteen ja datan hyödyntämiseen. 

Yrittäjän uusi alku: 

Ehdotetut toimenpiteet ovat aiheellisia ja tukevat riskinottohalua, mutta eivät varmaankaan auta ydintavoitteiden (uudistuva ja kasvuhakuinen yrittäjyys) saavuttamisessa. Tämä on kuitenkin erityisen tärkeä osa-alue, kun koronan seurauksena paljon pienyrityksiä ajautunee konkurssiin. 

5. Minkälainen tiekartta tukisi strategian toiminnallistamista parhaiten? 

Tärkeää on tunnistaa konkreettisia toimenpiteitä, tarvittavat resurssit ja asettaa toimenpiteille selkeä aikataulu. Jotta toimenpiteet olisivat vaikuttavia, on tiekartan valmistelu tärkeää tehdä yhteistyössä yrityskentän kanssa. Erityisesti nyt koronakriisin aiheuttamassa valtavassa epävarmuudessa tulee tiekartan etenemistä seurata säännöllisesti ja päivittää tavoitteita sekä toimenpiteitä joustavasti. 

6. Minkälaiset mittarit tarvitaan, jotta voidaan seurata strategian vaikuttavuutta sekä strategian toteutumista? Ehdota esimerkkejä konkreettisista mittareista. 

• työllistävien yritysten määrä 

• pk-yritysten kokojakauma: tärkeää olisi saada keskimääräistä kokoa suuremmaksi ja kasvatettua 250-1000 henkilöä työllistävien, kansainvälisten yritysten määrää 

• pk-yritysten viennin määrä ja kasvu 

• jalostusarvo Suomessa eri kokoluokan yrityksillä eri toimialoilla (palvelu / valmistus), syntyisi parempi käsitys myös omasta kilpailukyvystä verrattuna muihin ja miten kehittyy 

• löytyykö kansainvälistä mittaristoa vertailuksi? 

• pystytäänkö mittaamaan jalostusarvon kehitystä Suomessa (esim. Suomi investointikohteena, kasvaako jalostusarvo samalla koko toimitusketjussa Suomessa?) 

• kansainvälisen henkilöstön osuus pk-yrityksissä 

• yritysten ja korkeakoulujen sekä ammattioppilaitosten kumppanuussopimukset 

• BF-rahoituksen vaikutusarviointi pitkällä tähtäimellä 

• Työlainsäädännön muutosten vaikutus työllisyyteen ja työlllistämiskynnykseen 

Lisäksi toimenpiteiden suuntaamiseksi on tärkeää lisätä ymmärrystä pk-yritysten tilanteesta ja haasteista myös kvalitatiivisella tasolla. Tätä voi tehdä kyselyin, haastattelututkimuksin tai hyödyntämällä erilaisten yritysyhteisöiden kokemuksia.