Suomalaista yrityselämää tukevaa kyberturvallisuustutkimusta lisättävä
Elämme kiihtyvällä vauhdilla digitalisoituvassa maailmassa, jossa digitalisoitumisen mahdollisuuksia hyödynnetään kasvavissa määrin yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, hallinnossa, yrityksissä ja kansalaisten käyttäjälähtöisissä palveluissa. Digitalisoituminen tapahtuu turvallisuusympäristössä, joka on dynaamisempi, arvaamattomampi ja epävarmempi kuin koskaan aiemmin. Muutostekijät, kuten virtualisoituminen, informatisoituminen, kompleksisuus ja keskinäisriippuvuus pakottavat ottamaan turvallisuusnäkökohdat vakavalla tavalla huomioon. Muutos on jatkuvaa – erilaiset uhkat muuttavat muotoaan nopealla syklillä ja uusia digitaalisen maailman uhkatekijöitä ilmenee yhä enemmän. Pysyvyys ei tämän päivän turvallisuusympäristössä merkitse turvallisuutta, vaan turvallisuuden varmistamisessa tarvitaan kykyä muuttua vastaamalla nopeastikin kybertoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Tieto- ja viestintäteknologinen kehitys vaikuttaa merkittävästi koulutuksen ja tutkimuksen tuottamiseen, välittämiseen ja hyödyntämisen tapoihin. Tietoyhteiskunnan nopea muutos luo jatkuvan tarpeen poikkitieteelliselle tutkimustiedolle. Tutkimustiedon täytyy olla nopeasti hyödynnettävissä käytännön ratkaisuihin ja toimenpiteisiin turvallisuusympäristön vaatimusten mukaisesti. Kyberturvallisuuden ratkaisujen kehittäminen on hyvin dynaamista, koska kyberuhkat ja niistä tietoisuus muuttuu jatkuvasti. Turvallisuusympäristö luo vaatimuksen sopeutumisesta jatkuvaan muutokseen ja kehitykseen. Meidän täytyy ymmärtää paremmin mitä ympärillämme tapahtuu ja kyetä tuottamaan sellaisia ratkaisuja, joita voidaan joustavasti kehittää ja jalostaa. Tilannekuvan tarve on suuri, jotta kybertoimintaympäristön dynamiikkaa ja monimutkaisuutta pystytään hallitsemaan riittävällä tasolla.
Jos tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme tukee oikealla tavalla dynaamista toimintaympäristöä, luo se Suomelle merkittäviä menestysmahdollisuuksia erityisesti vientiteollisuudessa. Suomalaisen kyberturvallisuuden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan on sopeuduttava nopeasti ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Kyberturvallisuuden tutkimus ja opetus, alan teknologioiden kehittäminen sekä liiketoimintainnovaatiot ovat keskeisiä tulevaisuuden talouskasvun lähteitä ja kansallisia erottautumistekijöitä. Useissa valtioissa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa, panostetaan merkittävällä tavalla kyberturvallisuuden tutkimukseen ja innovaatioihin. Suomella on nyt etsikkoaika.
Kyberturvallisuuden tutkimuksen ja koulutuksen on otettava huomioon digitalisaation, ICT-teknologioiden, yhteiskunnan toimintojen ja regulaation kehittyminen. Vahvistamalla alan tutkimusta edistetään tieteellisiä läpimurtoja, innovaatioiden syntymistä, teknologista kehitystä, tuottavuuden kasvua ja tätä kautta kansallista hyvinvointia. Tutkimus ja koulutus eivät voi katsoa liikaa taaksepäin yrittäen selittää ja ymmärtää kehitystä, kuten uhkaa käydä ellei panostusta ole riittävästi. Sen tulee tukea aktiivista osallistumista kehitykseen. Tämän edellyttää hyvää yhteistyötä kehitystä muokkaavien yritysten kanssa ja markkinoilla. Riittävä poikkitieteellisyys ja oikeasti valittu aikajänne on tärkeää. Esimerkiksi lyhyetkin tutkimusprojektit ovat tarpeen.
Alan erityisluonteesta johtuen on suuri tarve soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön, jotta kykenemme varautumaan paremmin. Perustutkimusta tarvitaan, mutta panostuksia olisi lisättävä lähitulevaisuudessa selkeästi enemmän soveltavassa tutkimukseen. Miksi? Tämän avulla pystytään vahvistamaan Suomen kilpailukykyä alalla, jonka sekä merkitys että kansainväliset markkinat ovat voimakkaassa kasvussa. Suomella on paljon menestykseen tarvittavia palapelin palasia: vahvaa kyberturvallisuusosaamista yrityksissä ja tutkimuksessa, hyvä suomalainen yhteistyöverkosto ja lukuisia esimerkkejä, jotka kertovat maailman huippuluokkaa olevasta osaamisesta, kuten maineeltaan puhtaat tietoliikenneverkot ja lukuisien alan yritysten tuotteiden ja osaamisen vahva kysyntä ulkomailla. Lisäksi meillä on hyvä maine luotettavana yhteistyökumppanina.
Suomen kyberosaamisen taso ei kehity toivottuun suuntaan nykyisillä toimenpiteillä, joita kriittisesti arvioituna leimaavat koordinaation puute ja soveltavan tutkimus- ja kehitystyön taloudellinen ja osaamispohjainen resurssivaje.
On tarpeellista, että turvallisuusympäristön vaatimuksia vastaavan soveltavan kyberturvallisuusalan tutkimuksen resursseja lisätään tuntuvasti Suomessa. Se on panostus maamme tulevaisuuteen. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan koordinoinnin tulisi tapahtua elinkeinoelämän ehdoilla, vaatimuksia ”oikeasta toimintaympäristöstä” pitäisi ottaa paremmin huomioon. Kyberturvallisuusyritysten ja -tutkimusosapuolten lisäksi on myös tärkeää muodostaa toimintamalleja, missä turvallisuusratkaisuja tarvitsevat asiakkaat ovat kiinteästi mukana. Asiakastarpeen ja asiakkaisiin kohdistuvien uhkien syvällinen ymmärtäminen luo uusia mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä vientimarkkinoilla.
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus
Jarno Limnéll, kyberturvallisuus-alan professori, Aalto-yliopisto
Reijo Savola, johtava tutkija, VTT
Timo Kotilainen, puheenjohtaja, Finnish Information Security Cluster
Yhteystiedot lisätietoja varten:
Jukka Viitasaari, 040 823 5507, jukka.viitasaari@teknologiateollisuus.fi
Jarno Limnéll, 040-5276173, jarno.limnell@aalto.fi
Reijo Savola, 040-5696380, reijo.savola@vtt.fi
Timo Kotilainen, 040-5236582, timo.kotilainen@cyberlab.fi
