Maahanmuutto sujuvammaksi: lisää digitaalisuutta ja vähemmän luukkuja
Julkaisimme tänään Suomen startup-yhteisön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimenpide-ehdotuksia työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi. Olemme Teknologiateollisuus ry:ssä jo vuosia pitäneet esillä tarvetta lisätä digitaalisia palveluita maahanmuuttoprosessin nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi.
Suomi tarvitsee kasvavassa määrin työhön johtavaa maahanmuuttoa. Jotta onnistuisimme tässä, täytyy meidän pärjätä jo globaaliksi kiihtyneessä kilpailussa osaajista.
Yhteinen julkaisumme pitää sisällään yhteensä seitsemän politiikkasuositusta, joiden avulla voitaisiin merkittävästi sujuvoittaa Suomeen saapumisen ja työn aloittamisen kokonaisuutta. Monet ideoista eivät vaadi suuria rahallisia panostuksia, vaan liittyvät esimerkiksi lakien ja asetusten muuttamiseen tai yksinkertaisimmillaan viranomaisyhteistyön kehittämiseen.
Monet ideoista eivät vaadi suuria rahallisia panostuksia.
Yksi vaikuttavimmista keinoista työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi olisi digitaalinen, yhden ”luukun” palvelu. Maahanmuuttoprosessia pitäisi kehittää yhtenä kokonaisuutena, johon sisältyvät mm. työluvat, pankkitilit, kotoutumisen palvelut sekä lasten koulu- ja päivähoitopaikat.
Yhden luukun palveluperiaate tarkoittaa sitä, että kaikki prosessissa toimivien virastojen sekä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien tarvitsemat tiedot kerättäisiin kerralla keskitetysti ja jaettaisiin tarpeenmukaisten toimijoiden käyttöön. Käytännössä viranomaisprosessissa seuraavana vuorossa oleva toimija voisi noutaa tarvittavat tiedot maahan tulleesta henkilöstä automaattisesti. Näin asiakkaan ei tarvitsisi ravata Suomeen saapumisen jälkeen fyysisesti eri viranomaisten palvelupisteillä hoitamassa asioitaan. Suomi voisi nousta tässä Euroopankin tasolla edelläkävijäksi.
Yhden luukun palveluperiaate toteuttaisi osaltaan myös hallitusohjelmassa mainittua tavoitetta siitä, että viranomaisasioinnissa yhtä tietoa tulisi kysyä palvelun käyttäjältä vain kerran. Tiedonkeruu olisi koko prosessin sujuvoittamiseksi tärkeää keskittää sen alkuun, esimerkiksi edustustoissa tai Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitseviin tunnistautumispisteisiin.
Digitaalisen järjestelmän avulla tietojen keruu voisi ainakin jossain määrin alkaa jo ennen asiakkaan saapumista Suomeen tai fyysistä käyntiä edustustossa – tietoturva huomioiden. Järjestelmä olisi myös nykyistä huomattavasti asiakaslähtöisempi, kun asiakas voisi itse seurata maahanmuuttoprosessinsa edistymistä.
Yllä kuvattua kokonaisuutta ei ole pakko tehdä kerralla ja kalliilla rahalla, vaan aloittaa voisi esimerkiksi Virtual Finland -hankkeessa jo tehdyn työn pohjalta. Palvelua voisi tiukassa taloustilanteessa lähestyä ikään kuin yhteiselle pohjalle rakennettavana palapelinä, johon lisättäisiin osia vähän kerrallaan. Johtajuutta kokonaisuudesta olisi jonkin tahon otettava. Tämä rooli sopisi esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriölle tai Work in Finland -yksikölle Business Finlandin alaisuudessa.
Muiden hyvien investointien tapaan maahantuloprosessin sujuvoittaminen toisi lisää vaurautta Suomeen.
Maahanmuuton lisääminen tulisi nähdä tulevaisuusinvestointina, joka huolellisesti toteutettuna toimii jopa ratkaisevana tukena hyvinvointiyhteiskunnallemme. Muiden hyvien investointien tapaan maahantuloprosessien sujuvoittaminen lisää vaurautta Suomeen hyvin konkreettisella tavalla: kymmenien tuhansien ihmisten vuosittaisessa maahanmuuttovauhdissa prosessin nopeuttaminen päivillä tai viikoilla generoi jo yhdessä vuodessa melkoisen hyödyn kansantuotteen ja taloudellisen toimeliaisuuden näkökulmasta.
Lisää tästä ja muista keinoista työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi voi lukea Suomen startup-yhteisön, Neogames Finland ry:n, Helsingin kaupungin sekä Suomen Ekonomien kanssa yhdessä koostamastamme keinovalikoimasta.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Eero Manninen, puh. 040 489 3083, eero.manninen@teknologiateollisuus.fi
Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen: yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus (pdf)
Lue myös:
Teknoblogi: Maahanmuutto on investointi tulevaisuuteen, mutta tarvitsemme myös panostuksia vastuulliseen kotouttamiseen
