Me voimme moninkertaistaa ilmastotyömme hyödyt: Teknologiateollisuuden kädenjälkivaikutus kattaa koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt

helena_soimakallio-3hiresm.jpg

Me voimme moninkertaistaa ilmastotyömme hyödyt: Teknologiateollisuuden kädenjälkivaikutus kattaa koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt

5.5.2020 klo 7.14 |
Helena Soimakallio

Teknologiateollisuuden puoli vuotta kestänyt vähähiilitiekartan laadinta alkaa olla loppusuoralla. Viime syksynä selvitimme alan päästöt ja keinoja niiden vähentämiseen. Keväällä vuorossa olivat skenaariotarkastelut parhaiden muutospolkujen tunnistamiseksi. Lopuksi katse käännettiin avainteknologioiden kädenjälkeen ja sen kasvattamisen mahdollisuuksiin.

Selvityksen mukaan teknologiateollisuuden omat kasvihuonekaasupäästöt ovat vuodessa noin 6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (miljoonaa t CO2-ekv.). Päästöihin on laskettu mukaan sekä tuotantolaitosten suorat päästöt että niiden käyttämän energian tuotannosta syntyvät päästöt.

Päästöistä valtaosa, noin 90 prosenttia, syntyy metallinjalostuksesta. Tilanne tulee muuttumaan merkittävästi, kun SSAB:n vetypelkistykseen perustuva uusi fossiiliton teräksen valmistusmenetelmä otetaan käyttöön 2030-luvulla. Tämä yksittäinen investointi vähentää päästöjä koko Suomen päästöjä peräti 7 prosenttia, mutta samalla päästöttömän sähkön tarve kasvaa yli kaksinkertaiseksi verrattuna nykytilaan lähes 25 TWh:iin vuodessa.

Tavoitteenamme ei ole yksin pieni jalanjälki vaan myös suuri kädenjälki.

Suomalaisella vientiteollisuudella on omien päästöjensä leikkaamisen ohella erinomaiset mahdollisuudet ratkaista myös globaaleja ilmastohaasteita – tavoitteenamme ei ole yksin pieni jalanjälki vaan myös suuri kädenjälki.

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekarttaa varten konsulttiyhtiö AFRY laski toimialan nykyisten vientituotteiden kädenjäljen, jota voi syntyä kahdella tapaa: tuotetta tai palvelua käyttämällä vältetään päästöjä, jotka muutoin syntyisivät tai se tuottaa positiivisen vaikutuksen, joka ei muuten tapahtuisi. Kädenjälkivaikutus voi syntyä monella tavalla, esimerkiksi uudistamalla materiaaleja tai tehostamalla niiden käyttöä, tehostamalla energian käyttöä, pidentämällä tuotteiden elinkaarta, synnyttämällä tuotteiden elinkaaren hallintaa parantavia palveluita tai vähentämällä syntyvien jätteiden määrää. On kuitenkin syytä muistaa, että kädenjäljen määritelmät eivät ole täysin vakiintuneita, ja siksi eri toimijat voivat raportoida kädenjälkivaikutuksiaan eri tavoin.

Teknologiateollisuuden tapauksessa tarkastelu tehtiin otantana, johon valittiin maailmalla tunnettuja ja laajasti käytettyjä avainteknologioita. Tarkastelu osoitti, että jo nykyisten vientituotteiden kädenjälkivaikutus on noin 20 miljoonaa t CO2-ekv vuodessa. Jos tarkasteluun otetaan mukaan myös kehitteillä olevat teknologiat, kasvaa kädenjälki vielä moninkertaisesti yli 50 miljoonaan tonniin hiilidioksidia.

Suomalainen osaaminen auttaa vähentämään päästöjä kaikkialla maailmassa.

Tarkastelussa käytetty otanta edusti vain pientä osaa teknologiateollisuuden tuottamista tuhansista ratkaisuista, joten todellisuudessa vaikutus lienee vielä merkittävästi suurempi kuin niiden laskennallinen summa, joka on 70 miljoonaa t CO2-ekv. Kädenjäljen merkitystä kuvaa hyvin vertailu Suomen vuotuisiin kokonaispäätöihin, jotka ovat tällä hetkellä noin 55 milj. t CO2-ekv vuodessa.

Kädenjälki tarkoittaa Suomelle mahdollisuutta moninkertaistaa ilmastotyönsä hyötyjä. Koska teknologiateollisuuden yritysten markkinaympäristö on globaali, auttaa suomalainen osaaminen vähentämään päästöjä kaikkialla maailmassa. Vaikutusta vahvistaa entisestään se, kun puhtaita teknologioita viedään maihin ja toimialoille, joilla päästöt ovat tällä hetkellä suuria.

Tiekartassa teknologioita tarkastellaan myös sen suhteen, kuinka vahvasti ne olivat kytkeytyneitä muihin ratkaisuihin ja toimivat siten ponnahduslautana niiden kehittämiselle ja käytölle. Joukosta erottui useita teknologioita, joilla oli huomattavan suuri vaikuttavuus koko toimialan arvoverkossa. Tällaisia supermahdollistajia ovat esimerkiksi laitos- ja tehdassuunnittelu, 5G-teknologia seuraajineen, prosessiteknologian ratkaisut, erikoisrobotit, kybertuvallisuus ja tekoälyn hyödyntäminen valmistusteknologiassa.

Suomalaiset yritykset ovat monella alalla teknologisen kehityksen eturintamassa.

Suomalaiset yritykset ovat monella alalla teknologisen kehityksen eturintamassa. Kädenjäljen kasvattajana jatkuvat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanokset ovat kuitenkin elintärkeitä. Niiden rinnalla tarvitaan myös panostuksia yritysten jatkuvaan uusiutumiseen ja osaamisen kehittämiseen markkinointitaitoja unohtamatta.

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta julkaistaan kesäkuussa yhdessä monien muiden toimialojen kanssa. Tiekarttamme tulee kuvaamaan, kuinka vähennämme toimialamme päästöt minimiin ja autamme siten saavuttamaan tärkeän tavoitteen koko Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Toivottavasti pian valmistuvat tiekartat toimivat mallina myös muille maille siinä, kuinka yhteistyö hallinnon ja elinkeinoelämän välillä synnyttää yhteisen tahtotilan myötä myös toimeenpanokelpoisia suunnitelmia.

Suomalainen teknologiateollisuus voi olla erityisen ylpeä siitä, että samalla kun elvytämme kotimaatamme koronakriisin kourista, voimme samalla auttaa kotiplaneettaamme selviämään ilmastokriisistä.

Listätietoja:

Johtaja Helena Soimakalllio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi, twitter: @HSoimakallio

Lisää aiheesta:

Käytännön esimerkkejä innovaatioista ja investoinneista, joita teknologia-alan yritykset tekevät muun muassa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen